suhde omaan äitiin muuttunut kamalaksi sen jälkeen, kun sain lapsen

Olen 42 v, yksi lapsi. Jo lapseni vauva-aikana oli hieman hankalaa, mutta nyt, kun lapsi on 9v, on ollut jo useamman vuoden ihan mahdotonta ja koko ajan kamalammaksi vaan menee.

Jos olemme kylässä mummulassa ja esim. lapsi käyttäytyy ruokapöydässä huonosti ja kiellän häntä, äitini nousee minua vastaan, alkaa lapseni aikana moittia minua, etten saisi kieltää lasta, kiellän turhasta asiasta, tms. Siitä innostuneena lapsi jatkaa huonoa käytöstään, koska äitini on vetänyt maton altani ja saanut vettä myllyyn, kun mummu asettuu äitiä vastaan, hänen puolelleen. Tilanne kehittyy aina riidaksi; mummu ja lapsenlapsi vastaan äiti. Lopulta mummu kuitenkin hermostuu lapseeni, kun huono käytös senkun yltyy ja jatkuu. Sitten hän alkaakin itse komentaa lasta, todella ilkeästi ja alkaa huutaa, että on täysin samaa mieltä minun kanssani, että huonon käytöksen on loputtava.

Tasan joka kerta tavatessamme käydään sama em. tilanne läpi.

Äitini on ollut aina hyvin hankala ihminen. Lapsuudessani jo oli hyvin arvaamaton, äkkipikainen ja hyvin ilkeä suustaan.

Onko muilla samanlaisia tapauksia, että lapsen huono käytös ja kunnioitus äitiä kohtaan loppuu, kun toinen aikuinen ottaa osaa kasvatukseen, puuttuu ja asettuu lapsen äitiä vastaan? Tilanteet alkavat esim. että lapsi pelleilee ruualla ja joudun komentamaan, että lopettaa pelleilyn ja käyttäytyy pöydässä kunnolla.