Auttakaa! Itsetunto suhteessa

Olen ollut lokakuusta alkaen suhteessa. Olin ollut ihastunut häneen erittäin kauan ja kiinnostus häneen oli herännyt jo vuosia sitten, mutta en koskaan lähestynyt häntä kahden kesken oman ujouden takia ja myös sen takia että hän on ollut varattu. Olin sinkkuna kaikki ne vuodet ikäänkuin odottaen joko tunteiden hiipumista tai hänen huomiotaan. Ehdin särkeä sydämeni monta kertaa. Minulla on ollut tätä ennen kaksi ihan tasapainoista aikuisen ihmisen suhdetta enkä ole millään tasolla räiskyvä tai temperamenttinen vaan ennemminkin rauhallinen ja lempeä.

Ongelma on siinä että alkukeväästä aloin tuntea erittäin huonoa itsetuntoa. Koen etten ole miehen arvoinen. Olen täysi vastakohta hänen ex-tyttöystävistään sekä ulkonäöltä että persoonalta ja koen alemmuuden tunnetta, miksi mies vaihtaisi huonompaan? Tartun joka ikiseen miehen sanaan, käännän ne negatiiviseksi, otan ne itseeni ja välillä tuntuu että tunteeni leimahtavat ja käyttäydyn kuin lapsellinen teinityttö! Itkeskelen yksin kotona. Välillä ajattelen että mies pitää minua vain varalla ja vaihtaa kauniimpaan, fiksumpaan, tasapainoisempaan jne... Vaikka on siis esitellyt ystävilleen ja vanhemmilleen ja muutenkin kohtelee kuin kukkaa kämmenellä. Aikuisia ollaan siis kolmenkympin molemmin puolin.

En ole koskaan tuntenut näin ja käyttäytynyt tällä tavalla parisuhteessa.En hyväksy omia vikojani ja haluaisin olla hänelle täydellinen sillä pidän miestä täydellisenä vaikka hänelläkin on ihan samalla lailla ns. huonoja luonteenpiirteitä(mutta hän on silti niiden kanssa täydellinen).
Tämä on alkanut vaikuttaa yhteiseen sosiaaliseen elämään koska välillä kieltäydyn yhteisistä menoista koska koen niin kovaa häpeää enkä halua hänen "joutuvan" esittelemään minua ystävilleen. En kuitenkaan ole mustasukkainen.

Kohtalotovereita jotka ovat käyneet läpi samanlaista tai muita apuja?
Johtuuko tämä kaikista niistä vuosista kun latasin odotuksia "meille" ja totuus oli unelmaakin parempi?
Miten aloitan terveen itsetunnon rakentamisen ja lakkaan vertaamasta itseäni muihin? Olin lapsena huonoitsetuntoinen koulukiusattu ja tuntuu että olen palannut ajassa taaksepäin, samanlaisia fiiliksiä. Voiko ailahtelevaisuuteni ja itkuherkkyys johtua e-pillereistä? Pelkään että pilaan suhteen.