G: Paras ja pahin ruokamuistosi häistä? Omista tai toisten

Meillä ruokana siis perunat ja possun file, 3 salaattia, graavikala ja sillivalikoima, lämmin kasvisgratiini ja pitojuusto. Saattoi olla jotain muutakin, en muista.



Minusta häissä on aina juhlaruoka, ja se on jotain ylläolevaa. Keitto on minusta arkiruoka. Olin kerran äimän käkenä pohjalaisissa 400 hengen häissä, joissa ruoka oli hirvisoppaa, mutta sitten tarjolla oli kalliit viinit. Vähän ristiriitaista (kuten myös meilläkin, että sisäfileen kanssa juodaan vettä tai maitoa).



Tämä on sitten vain mun mielipide, tapoja on erilaisia, ei pidä pahoittaa kenenkään tästä mieltään. Mutta oli miten oli, ruokaa pitäisi olla sen verran, että sitä riittää kaikille ja kukaan ei jää nälkäiseksi.

Noutopöydät on ihania! Tosin joka kerta joku kasvissyöjä valittaa, vaikka olis kuinka paljon sopivaa syötävää.

Samoin kokkarit, kunhan lukee kutsussa, että tietää syödä kotona ennen juhlia.

Siskolla oli tarjolla hernekeittoa tinakupeista ja sitten kylmä upea noutopöytä runsailla " jälkkäreillä" . Aivan mahtava.

Tietäisi syödä kotona ennen häitä jos menu ei miellytä :)

Kalat tökkii täälläkin, pahoinvointi pelkästä kalan hajusta, yöks.

Laittakaa runsaasti leipää esille niin on edes jotain järsittävää minulle nirsollekin.

Ei voi olla niin vaikeaa suunnitella sitä pöytää ; )



T. itse maistraattimorsian

Ekoissa häissäni meillä helvetisti vieraita, tosi niukka budjetti ja kaikki tehtiin itse. No, salaatiksi väänsimme kiinankaali-kurkku-tomaatti-yhdistelmän (hyvä ettei porkkanaraastetta):D Paahtopaistista tuli sitkeää ja punaviinikastike maistui palaneelta. Ruuan kanssa oli tarjolla pelkkää vettä. Sitten loppuillasta tuotiin kehiin pirtupohjainen booli, ja puolet väestä sai alkoholimyrkytyksen morsian mukaan lukien. Erokin tuli 3 vuotta häistä, joten perseelleen meni kaiken kaikkiaan.



Toisen kerran menin naimisiin vain lähipiirin kesken. Söimme Siljan buffee-pöydästä, siellä oli menossa Italian-viikot eli lemppareitani löytyi yllin kyllin ja tarjonta tuntui olevan " vieraidenkin" (no siis minun ja mieheni vanhemmat ja sisarukset sekä parhaat frendimme) mieleen. Laivakokin loihtima hääkakku oli uskomattoman ihana (joutsenen mallinen) sekä ulkonäöltään että etenkin maultaan.

huonoin: omat, seilattiin saimaalla (suomen sukulaisille), alkupala oli kreikkalainen salaatti. aivan hirvee, ei ollu kreikkalaista nahnykkaan. muut lajit oli kylla ihan jees. hippaaminen olikin kylla ykkonen.

Juomana maito.



Alkuruokana oli sentään hyvä salaatti, kalaa muistaakseni.

...koska muissa en ole ollut sitten lapsuudenaikojen. Menin naimisiin espanjalaisen miehen kanssa ja isäni suku on Karjalasta, joten sekoitimme ruokia keskenään oman mielen mukaan:



Alkuruokina meillä oli vihreä salaatti, perunasalaatti ja kaaliporkkanasalaatti suomalaiseen tyyliin, kahta eri silliä, savulohta, espanjalaisia leikkeleitä (ilmakuivattua kinkkua, chorizo- ja butifarra makkaroita, tuotu Espanjasta), kalkkunaleikettä, pateeta ja karjalanpiirakoita ja leipää.



Pääruokana " tulinen" kasviskiusaus/laatikko, karjalanpaisti perunoineen ja kana/mariscopaella, joka ei Espanjassa ole juhlaruokaa, mutta josta pidämme kovasti.



Juomina oli sangria (ei juhlajuoma Espanjassa), kotikalja, vesi ja maito



Jälkiruokina hääkakku, suomalaisia pullia yms., espanjalaisia suklaita ja tietysti kahvia ja teetä.



Illalla sangriaa ja boolia vapaasti.



Häät olivat pienessä hotellissa Suomessa, eivät mitkään viralliset " kalliit" vaan ihan seisovapöytä. Toivon että vieraille maistui ruoka :)

Missäs niitä sitten pidettäisiin, jos ei syliin aseteltuina? Vaikuttivat varmaan ruuan makuun kovasti.



Voiko joku oikeesti tarjota häissä lihasoppaa tai jauhelihakastiketta? häät ovat juhla, eivätkä talkoot!

Perinteinen suomalainen pitopöytä on mielestäni juhlaruokaa, ainakin perinteisesti on ollut. Ja pitopöytään voi helposti järjestää jokaiselle jotain syötävää, niin kasvissyöjille kuin kala-allergikoillekin.

Pöydässä oli runsaasti myös hänelle sopivia ruokia.

Pitopöytä notkui graavilohta, erilaisia sillejä, graavihärkää, sienisalaattia ym. aikuisen suuhun sopivaa (muistaakseni oli pelkkiä kylmiä ruokia), mutta pienemmille lapsille tarjolla oli oikeastaan vain perunaa. Leipänäkin oli pelkästään saaristolaislimppua. Lihakeitto tai proosallinen kulho lihapullia vaikka erillisessä lasten pöydässä olisi pelastanut tilanteen, mutta nyt monet lapsiperheet lähtivät melkoisen pian aterian jälkeen, jotkut jopa ennen kakkua.

sitä, että häissä on tarjottu lihakeittoa. Tiesittekö, että se on ollut aivan tavallinen häämenu joskus muutamia kymmeniä vuosia sitten (kyselkääpä vanhemmiltanne ja isovanhemmiltanne) sekä suurissa, monen sadan (pohjanmaa ym.) hengen häissä (ja on yhä edelleen, miettikääpäs kustannuksia...).



Kun omia häitämme suunniteltiin, isäni ehdotti heti, että ruoaksi lihasoppaa!! Kieltäydyimme sanoen, että se ei ole niin " nykypäivää" varsinkaan siis häissä, jossa ei ole satoja vieraita (meillä oli 150) ja nykypolvi haluaa ehkä kuitenkin jotain muuta kuin sitä soppaa juhlaruoksi. Vanhemman polven edustajat pitävät sitä kuitenkin aivan hyvänä vaihtoehtona.



Keitto voi olla juhlallinen vaihtoehto, jos lisukkeita on runsaasti (alkusalaatti, leipäosasto ja leikkeleet) ja liha on esimerkiksi jotain riistaa (ei aina tarvitse olla possua, eikä varsinkaan häissä) ja tosiaan niukan budjetin ja ison vierasmäärän kannalta se on ihan ok hääruoka! Mikään ruoka ei ole niin kamalaa, että sitä pitäisi nokka rutussa väkisin syödä - sitä paitsi ruoka on vain yksi osa häitä eikä tosiaan se tärkein osa, vaikkakin yksi hienosta " ohjelmanumeroista" (ymmärrän toki pitkänmatkalaiset että nälkä voi tulla jossain vaiheessa, mutta eiköhän jokainen saa perunaa, lihaa ja kasviksia alas jos nälättää kunnolla...).



Että jos sitä perisuomalaista ja perinteikästä hääruokaa haluaa laittaa, niin ei muuta kuin etsimään maukasta lihakeiton ohjetta!

Se oli joku laatikkoruoka, mikä ei oikeasti maistunut millekkään. Salaatti ihan ok. Ruokajuomana vettä. Kakku oli hieno ja todella hyvää. Kakkukahvien jälkeen kannettiin pirtubooli pöytään. Sulhanen juotettiin tosi humalaan ryöstöleikin aikana. Aika humalassa olivat pariskunta illalla, kun lähtivät.

hieno juhlatila vuokrattu, alkupalapöytä, hieno paisti ym. mutta hyvä ettei loppuneet ruuat kesken!!!

Ois varmaan pitäny sanoo että meidän suku syö PALJON ;)

Vähän nolo etteivät osaa pitopalvelusta laskee tarpeeks evästä..



Mustakin nää kinkkukiusaus/kotikalja häät on ollu latteita..

Kyllä musta häihin kuuluu juhlaruoka ja viinit/konjakit/liköörit ym.

pk-seudun kalleimmista merenranta ravintoloista jossa palvelu oli täysin alimitoitettu. Hääparilta oli ilmeisesti rahat (= morsiamen vanhemmilta) loppuneet kesken kun tarjosivat yhden lasin valkoviiniä ja yhden lasin punaviiniä. Noutopöytään pääsy kesti kuitenkin TUNNIN, joten se yksi lasi viiniä oli jo aikoja sitten juotu...edes ostaa ei saanut lisää kuin vasta paljon, paljon myöhemmin.

Ehkä se huvittavin ja kamalinkin löytyy kaverin häistä. Oli katettu pöytä notkumaan ruokaa, ihan laatikoita, perunaa, lihaa jne...sitten vasta kun vieraat olivat syöneet kyllikseen, tuli tieto että pääruoka oli vielä tulematta...kukaan tainnut jaksaa mitään siitä kattauksesta.



Paras on viimesyksyltä langon häistä, majoituimme juhlapaikassa 2 yötä ja molempina oli ilta venynyt pitkälle yöhön...Kotiinpaluu aamuna juotiin termarista juhlakahvia ja koskaan ei ole kahvi maistunut niin hyvälle kun tuona aamuna. Vaikka seissyt yön yli termarissa. Ja kummasti maistui kaikille....

Ymmärrän kyllä jos on allerginen jollekin, on syytä mainita asiasta. Sellainen kitinä oman valikoivuuden takia on niin törkeää, että hohhoi. Jos joku haluaa juhlia perinteikkäästi ja tarjoaa lihakeittoa, niin siitä vaan!



Meidän häissä tarjoiltiin ruuat kaikenmaailman nirsojen vaatimusten mukaan, mutta sainkin kyllä hioa pitopalvelun kanssa listoja moneen kertaan.



Nykyään kutsun kylääkin mieluiten sellaisia ihmisiä jotka arvostavat ruokaa eivätkä itke jos ruuassa on milloin valkosipulia, milloin lihaa tai persiljaa... Oikeasti, hullua sellainen valitus. Törkeää kun maailmassa on ihmisiä joilla ei ole ruokaa ja osa vaan valikoi ja valittaa.

Sen verran pakko sanoa, että jos ihminen on ollut vaikka kymmenen vuotta kasvisravinnolla, ei ole enää valikoivuutta sanoa, ettei ota nyt lihaa. Tällainen ihminen tulisi todella kipeäksi lihasta, kun sitä ei tottumaton maha noin vaan enää pilko.

Eri asia nämä " liha ei saa koskea mun salaattiin" se kun ei ole vaarallista. Mutta pitkäaikainen kasvissyöjä ei voi edes kohteliaisuuttaan ottaa liharuokaa, vaikka kuinka halusi. Sitä ei vatsa enää kestä.