Juhannus yksin. Kohtalotovereita?

Samoin kiitos kaikille! Ilta meni tosi mukavasti.

Ja aplle kiitos kun kävit kommentoimassa ja pitämässä henkeä yllä. Hyvää yötä

N40

Vierailija kirjoitti:

Teknisesti ottaen mä en oo yksin, kissa hyörii jossain pihalla ja sisälläkin pörrää kärpänen. Kävin tovi sitten kaverilla vähän grillaamassa mutta loppuilta kissan ja kärpäsen kanssa. Josko saunan lämmittäisi ja juopottelisi sitten yhden siiderin. Huomenna vähän autoremppaa.

M

😛

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla ero siinä, että onko itse valinnut olla yksin vai ei. Musta olisi tavallisesti ihanaa olla yksin, rauhassa, lukea vaikka, ja salillakin olisi tyhjää. Mutta kun nyt se mies jätti, niin tuntuu vaan aika paljon pahemmalta :(

(Olen siis se, jonka mies jätti jokunen tunti sitten...)

Juuri näin, hyvin tiivistetty. Tsemppiä sulle!

Mun tilanne on se, että lapseni ovat isänsä kanssa meidän yhteisen ystäväperheen kanssa ja minun tilallani on miehen uusi vaimo. Siinä on jonkin verran sulateltavaa. 

ap

Minä en anna ex-miehen naisystävien tavata meidän lapsia ollenkaan enkä tulevan vaimon. Mieluummin olen yksinhuoltaja 24/7. Ja tulevaisuudessa haluaisin toki parisuhteen mutta mikään perheenrikkoja ei minun lapsia tapaa vaikka vapaailtoja silloin saisin. Onneksi ei ole ihan pienistä lapsista kyse vaan se 12 v lähenee että ei tarvitsekaan mennä sinne. Kurja sinun tilanne, olisin hajalla sijassasi. Tsemppiä!

Vaikka lasteni isä on toiminut törkeästi; pettänyt ja jättänyt yms, en voi silti kieltää lapsiltani läheistä kiintymyssuhdetta heidän isänsä kanssa. Koen, että jos lasten isä on halukas yhteishuoltajuuteen, on minulla lasten äitinä velvollisuus lasteni hyvinvoinnin kannalta hyväksyä se. En haluaisi lasteni olevan tekemisissä uuden vaimon kanssa mutta eihän minulla ole valtaa päättää asiasta.

Mitä enemmän yritän kontrolloida lasteni elämää heidän isänsä kanssaan, sitä suurempi vaara on, että itse katkeroidun elämässäni. Koen tärkeämmäksi ja rakentavammaksi toipua erosta ja rakentaa omasta ja lasteni elämästäni onnellinen.

Toivon kaikkea hyvää sinullekin uudessa elämänvaiheessasi!!

ap

Onko tämä uusi vaimo juuri nimenomaan se pettämiskaveri? Meillä lasten viha kohdistuu juuri pettämiskaveriin koska teinit jo ymmärtävät mitä tapahtui. Itse olen exän kanssa ok väleissä ja lapsia hän ei oikein halua tavata koska uusi nainen kiinnostaa enemmän. Näkee vain parin kuukauden välein lapsia eikä soita heille koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki pääsee mukaan.

Tässä on ilta mennyt oikein mukavasti kun saanut tähän ketjuun kirjoitella. Vielähän tässä aikaa on ennen sulkeutumista, mut kiitos vaan kaikille.

Onko AP vielä linjoilla, miten siellä mennyt?

- m30

Ap on vielä hereillä. Katselen leffaa ja jätin osan siivouksesta huomiselle, onpahan huomennakin jotain tekemistä sitten :)

Siiderin jätän väliin kun äätä alkoi särkeä. 

Mukava kuulla muidenkin yksin iltaa viettävien aatoksia, se on kieltämättä parantanut omaa fiilistä. Konkretisoinut sen, että en ole ainoa yksinäinen

Vierailija kirjoitti:

Samoin kiitos kaikille! Ilta meni tosi mukavasti.

Ja aplle kiitos kun kävit kommentoimassa ja pitämässä henkeä yllä. Hyvää yötä

N40

Kiitos sulle :)

ap

Miulla on kamala olo koska en ole saanut lääkitystä miun kilpparivajikseen. Saan kohtauksia jatkuvasti ja olo todella kuin 8 kymppisellä. Vittu tätä Suomen terveydenhoitoa. Jos olisin lääkitty niin voisin nauttia tuolla muiden kanssa. Nyt en vaan jaksa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla ero siinä, että onko itse valinnut olla yksin vai ei. Musta olisi tavallisesti ihanaa olla yksin, rauhassa, lukea vaikka, ja salillakin olisi tyhjää. Mutta kun nyt se mies jätti, niin tuntuu vaan aika paljon pahemmalta :(

(Olen siis se, jonka mies jätti jokunen tunti sitten...)

Juuri näin, hyvin tiivistetty. Tsemppiä sulle!

Mun tilanne on se, että lapseni ovat isänsä kanssa meidän yhteisen ystäväperheen kanssa ja minun tilallani on miehen uusi vaimo. Siinä on jonkin verran sulateltavaa. 

ap

Minä en anna ex-miehen naisystävien tavata meidän lapsia ollenkaan enkä tulevan vaimon. Mieluummin olen yksinhuoltaja 24/7. Ja tulevaisuudessa haluaisin toki parisuhteen mutta mikään perheenrikkoja ei minun lapsia tapaa vaikka vapaailtoja silloin saisin. Onneksi ei ole ihan pienistä lapsista kyse vaan se 12 v lähenee että ei tarvitsekaan mennä sinne. Kurja sinun tilanne, olisin hajalla sijassasi. Tsemppiä!

Vaikka lasteni isä on toiminut törkeästi; pettänyt ja jättänyt yms, en voi silti kieltää lapsiltani läheistä kiintymyssuhdetta heidän isänsä kanssa. Koen, että jos lasten isä on halukas yhteishuoltajuuteen, on minulla lasten äitinä velvollisuus lasteni hyvinvoinnin kannalta hyväksyä se. En haluaisi lasteni olevan tekemisissä uuden vaimon kanssa mutta eihän minulla ole valtaa päättää asiasta.

Mitä enemmän yritän kontrolloida lasteni elämää heidän isänsä kanssaan, sitä suurempi vaara on, että itse katkeroidun elämässäni. Koen tärkeämmäksi ja rakentavammaksi toipua erosta ja rakentaa omasta ja lasteni elämästäni onnellinen.

Toivon kaikkea hyvää sinullekin uudessa elämänvaiheessasi!!

ap

Onko tämä uusi vaimo juuri nimenomaan se pettämiskaveri? Meillä lasten viha kohdistuu juuri pettämiskaveriin koska teinit jo ymmärtävät mitä tapahtui. Itse olen exän kanssa ok väleissä ja lapsia hän ei oikein halua tavata koska uusi nainen kiinnostaa enemmän. Näkee vain parin kuukauden välein lapsia eikä soita heille koskaan.

Joo, vaimo on juuri se pettämiskaveri. En suhtaudu häneen kovinkaan myötämielisesti :( Lapset ovat vielä alle kouluikäisiä joten he eivät tiedä kaikkea tapahtunutta. Lasten isä haluaa olla paljon lasten kanssa joten käytännössä he näkevät myös tätä uutta vaimoa paljon. 

Joskus ajattelen, että voi kun tämä uusi vaimo ei pääsisi viettämään niin paljon aikaa lasteni kanssa mutta se tarkoittaisi sitä ettei lapsenikaan pääsisi tällöin olemaan oman isänsä kanssa. Ja se olisi lasteni kannalta kurjaa.

ap

Olihan täällä muitakin, tein just avauksen, kun olen yksin mökillä. Hyvää juhannusiltaa vaan kaikille :) mullakin ero takana ja toinen juhannus sen jälkeen menossa. Näköjään alan toipumaan sen verran, että alkaa seura kiinnostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla ero siinä, että onko itse valinnut olla yksin vai ei. Musta olisi tavallisesti ihanaa olla yksin, rauhassa, lukea vaikka, ja salillakin olisi tyhjää. Mutta kun nyt se mies jätti, niin tuntuu vaan aika paljon pahemmalta :(

(Olen siis se, jonka mies jätti jokunen tunti sitten...)

Juuri näin, hyvin tiivistetty. Tsemppiä sulle!

Mun tilanne on se, että lapseni ovat isänsä kanssa meidän yhteisen ystäväperheen kanssa ja minun tilallani on miehen uusi vaimo. Siinä on jonkin verran sulateltavaa. 

ap

Minä en anna ex-miehen naisystävien tavata meidän lapsia ollenkaan enkä tulevan vaimon. Mieluummin olen yksinhuoltaja 24/7. Ja tulevaisuudessa haluaisin toki parisuhteen mutta mikään perheenrikkoja ei minun lapsia tapaa vaikka vapaailtoja silloin saisin. Onneksi ei ole ihan pienistä lapsista kyse vaan se 12 v lähenee että ei tarvitsekaan mennä sinne. Kurja sinun tilanne, olisin hajalla sijassasi. Tsemppiä!

Vaikka lasteni isä on toiminut törkeästi; pettänyt ja jättänyt yms, en voi silti kieltää lapsiltani läheistä kiintymyssuhdetta heidän isänsä kanssa. Koen, että jos lasten isä on halukas yhteishuoltajuuteen, on minulla lasten äitinä velvollisuus lasteni hyvinvoinnin kannalta hyväksyä se. En haluaisi lasteni olevan tekemisissä uuden vaimon kanssa mutta eihän minulla ole valtaa päättää asiasta.

Mitä enemmän yritän kontrolloida lasteni elämää heidän isänsä kanssaan, sitä suurempi vaara on, että itse katkeroidun elämässäni. Koen tärkeämmäksi ja rakentavammaksi toipua erosta ja rakentaa omasta ja lasteni elämästäni onnellinen.

Toivon kaikkea hyvää sinullekin uudessa elämänvaiheessasi!!

ap

Onko tämä uusi vaimo juuri nimenomaan se pettämiskaveri? Meillä lasten viha kohdistuu juuri pettämiskaveriin koska teinit jo ymmärtävät mitä tapahtui. Itse olen exän kanssa ok väleissä ja lapsia hän ei oikein halua tavata koska uusi nainen kiinnostaa enemmän. Näkee vain parin kuukauden välein lapsia eikä soita heille koskaan.

Joo, vaimo on juuri se pettämiskaveri. En suhtaudu häneen kovinkaan myötämielisesti :( Lapset ovat vielä alle kouluikäisiä joten he eivät tiedä kaikkea tapahtunutta. Lasten isä haluaa olla paljon lasten kanssa joten käytännössä he näkevät myös tätä uutta vaimoa paljon. 

Joskus ajattelen, että voi kun tämä uusi vaimo ei pääsisi viettämään niin paljon aikaa lasteni kanssa mutta se tarkoittaisi sitä ettei lapsenikaan pääsisi tällöin olemaan oman isänsä kanssa. Ja se olisi lasteni kannalta kurjaa.

ap

Voi harmi. Olet hieno ihminen kun pystyt nousemaan kaiken tuon paskan yläpuolelle. Toisaalta hyvä että lapset ei ymmärrä. Toisella kymmenellä oleva todellakin ymmärtää ja sanoo väläyttävänsä tiettyä keittiötarviketta jos naikkonen tulee vastaan. Isästä lapsi vieraantuu väistämättä vaikka en puhu pahaa. Se surettaa.

Vierailija kirjoitti:

Olihan täällä muitakin, tein just avauksen, kun olen yksin mökillä. Hyvää juhannusiltaa vaan kaikille :) mullakin ero takana ja toinen juhannus sen jälkeen menossa. Näköjään alan toipumaan sen verran, että alkaa seura kiinnostamaan.

Meillä on siis yhtä kauan erosta. Oletko tavannut ketään kiinnostavia tyyppejä eron jälkeen? 

Minä en. Enkä kyllä tiedä mistä niitä voisi löytyäkään...

ap

Kyllä olen yksinäinen. Ero pitkästä liitosta syksyllä ja sen jälkeen paro tapailua, jotka loppuivat heti alkuunsa miesten taholta. Ilmeisesti en ole enää kelpaava parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla ero siinä, että onko itse valinnut olla yksin vai ei. Musta olisi tavallisesti ihanaa olla yksin, rauhassa, lukea vaikka, ja salillakin olisi tyhjää. Mutta kun nyt se mies jätti, niin tuntuu vaan aika paljon pahemmalta :(

(Olen siis se, jonka mies jätti jokunen tunti sitten...)

Juuri näin, hyvin tiivistetty. Tsemppiä sulle!

Mun tilanne on se, että lapseni ovat isänsä kanssa meidän yhteisen ystäväperheen kanssa ja minun tilallani on miehen uusi vaimo. Siinä on jonkin verran sulateltavaa. 

ap

Minä en anna ex-miehen naisystävien tavata meidän lapsia ollenkaan enkä tulevan vaimon. Mieluummin olen yksinhuoltaja 24/7. Ja tulevaisuudessa haluaisin toki parisuhteen mutta mikään perheenrikkoja ei minun lapsia tapaa vaikka vapaailtoja silloin saisin. Onneksi ei ole ihan pienistä lapsista kyse vaan se 12 v lähenee että ei tarvitsekaan mennä sinne. Kurja sinun tilanne, olisin hajalla sijassasi. Tsemppiä!

Vaikka lasteni isä on toiminut törkeästi; pettänyt ja jättänyt yms, en voi silti kieltää lapsiltani läheistä kiintymyssuhdetta heidän isänsä kanssa. Koen, että jos lasten isä on halukas yhteishuoltajuuteen, on minulla lasten äitinä velvollisuus lasteni hyvinvoinnin kannalta hyväksyä se. En haluaisi lasteni olevan tekemisissä uuden vaimon kanssa mutta eihän minulla ole valtaa päättää asiasta.

Mitä enemmän yritän kontrolloida lasteni elämää heidän isänsä kanssaan, sitä suurempi vaara on, että itse katkeroidun elämässäni. Koen tärkeämmäksi ja rakentavammaksi toipua erosta ja rakentaa omasta ja lasteni elämästäni onnellinen.

Toivon kaikkea hyvää sinullekin uudessa elämänvaiheessasi!!

ap

Onko tämä uusi vaimo juuri nimenomaan se pettämiskaveri? Meillä lasten viha kohdistuu juuri pettämiskaveriin koska teinit jo ymmärtävät mitä tapahtui. Itse olen exän kanssa ok väleissä ja lapsia hän ei oikein halua tavata koska uusi nainen kiinnostaa enemmän. Näkee vain parin kuukauden välein lapsia eikä soita heille koskaan.

Joo, vaimo on juuri se pettämiskaveri. En suhtaudu häneen kovinkaan myötämielisesti :( Lapset ovat vielä alle kouluikäisiä joten he eivät tiedä kaikkea tapahtunutta. Lasten isä haluaa olla paljon lasten kanssa joten käytännössä he näkevät myös tätä uutta vaimoa paljon. 

Joskus ajattelen, että voi kun tämä uusi vaimo ei pääsisi viettämään niin paljon aikaa lasteni kanssa mutta se tarkoittaisi sitä ettei lapsenikaan pääsisi tällöin olemaan oman isänsä kanssa. Ja se olisi lasteni kannalta kurjaa.

ap

Voi harmi. Olet hieno ihminen kun pystyt nousemaan kaiken tuon paskan yläpuolelle. Toisaalta hyvä että lapset ei ymmärrä. Toisella kymmenellä oleva todellakin ymmärtää ja sanoo väläyttävänsä tiettyä keittiötarviketta jos naikkonen tulee vastaan. Isästä lapsi vieraantuu väistämättä vaikka en puhu pahaa. Se surettaa.

Kiitos kauniista sanoistasi :) 

Eihän tämä helppoa ole ja lenkillä puran pahaa oloani, juokseminen ja ystäville asiasta puhuminen ovat auttaneet kaikkein eniten tässä tuskassa.

Lasten ikä eron hetkellä määrittelee näemmä aika paljon minkälaiset välit lapsilla ja kodinrikkojalla tulevat eron jälkeen. 

Ei sinun asemasikaan ole helppo, on varmasti kurja nähdä kun omat lapset ovat pettyneet isäänsä

ap

M30,

oon katellu vaikka mitä! Better call Saulia muun muassa. 

N26

AP, mä jo luulin et oot kompastunu siihen imuriin ja lyöny pääs tai jotain. Otithan särkylääkettää, ettei tarvii pääkivusta kärsii ;) Miten pitkä suhde teillä oli ja onko ollut outoa sinkkuna oleminen? Mä olin reilu 10 vuotta parisuhteessa ja nyt tosiaan toista vuotta sinkkuna. Olihan se varsinkin alussa totuttelemista kun ei ole sitä toista siinä vieressä jolle puhua tai jota koskettaa.

- m30

Vierailija kirjoitti:

Mies jätti minut toissavuonna ja on nyt viettämässä juhannusta lasten kanssa. Kaikki ystävät myös omien perheidensä kanssa. Surullinen olo. Löytyykö täältä kohtalotovereita?

Yksin kotona myös.Kaverin kanssa suunniteltiin eväsretkeä/grillausta,mutta tajuttiin,että bussit eivät kulje ja muuta kyyti ei ole.Onhan tää vähän ankeaa :I

Olen maalla..kavereitaan on samalla paikkakunnalla, mutta heillä on omat menonsa, eivätkä he pyytäneet minua mukaan mihinkään..Olen jo niin tottunut tähän..Olisin voinut käydä kokon katsomassa, mutta kukaan ei pyytänyt mukaansa..

En ole tavannut, enkä yhtään etsinytkään ja ikääkin sen verran, että löytäminenkin on varmaan haastavaa. Nyt ekaa kertaa tulee edes mieleen. Melkein jo laitoin viestiä entiselle tutulle, mut en sitten kuitenkaan uskaltanut.

T. Se toinen eronnut

Kovin hämärää on Jussina. Istun kotona läppärin ääressä. Naapurit juhlivat joka puolella, enkä edes kehtaa laittaa valoja päälle, kun olen koko illan kotona yksin. Mietin juuri, voisiko kylmään saunaan mennä lukemaan. 

Vierailija kirjoitti:

AP, mä jo luulin et oot kompastunu siihen imuriin ja lyöny pääs tai jotain. Otithan särkylääkettää, ettei tarvii pääkivusta kärsii ;) Miten pitkä suhde teillä oli ja onko ollut outoa sinkkuna oleminen? Mä olin reilu 10 vuotta parisuhteessa ja nyt tosiaan toista vuotta sinkkuna. Olihan se varsinkin alussa totuttelemista kun ei ole sitä toista siinä vieressä jolle puhua tai jota koskettaa.

- m30

En kompastunut, vein sen lastenhuoneeseen ettei tarvi sitä katsella... 

Otin jo aiemmin päivällä särkylääkettä niin en viitsi enää toista ottaa. Ei niin pahasti vaivaa mutta sen verran ettei siideri maistu.

Meidän olimme yhdessä 15 vuotta joten onhan tässä ollut totuttelemista yksinoloon ja siihen ettei ole kotona ketään kenen kanssa jakaa ajatuksia. Ja toki kosketuksenkin kaipuu kiusaa. En ole törmännyt kehenkään kiinnostavaan mieheen.

Oletko itse tapaillut ketään eron jälkeen?

N26

En o perillä noista netflixsarjoista tai en tiedä onko Better Call Saul netflixin vai jonkun muun, en o ainakaan kuullu :P Telkusta näemmä mitään tule. Levottomat :D no sehän sopii näin sinkkujuhannukseen. Parisuhteita, yhdessäoloa, seksiä, kaikkea mitä minulla ei ole.

Siitäkin huolimatta taidan vielä palstailla tässä ajan loppuun ja siirryn sitten diboksilta katsomaan "Nymphomaniac", katsoiko joku sen kun tuli tässä jokin aikaa sitten?

- m30