Te jotka olette onnellisia ja tyytyväisiä elämäänne, mikä on elämäntilanteesi?

41v, juuri vaihtamassa työpaikkaa, sinkku, ei lapsia, omistuskolmio

Minä 33, mies 30. Molemmilla vakituiset työt, itsellä tosin huonosti palkattu mutta mies tienaa mukavasti joten ei rahahuolia (joku varmaan ihan varmaan kommentoi et oon lompakkoloinen). Yhdessä asuttu 7 vuotta, avioliittoa tulee joulukuussa 4 vuotta täyteen.

Kiva oma asunto josta tosin lainaa mutta kokoajan lyhenee. Ei lapsia yrityksistä huolimatta mutta ei se maata kaada, onpahan mahdollisuus matkustella ja elää vapaasti. 2 koiraa joita isäni hoitaa tarvittessa.

Parisuhde voi paremmin kuin koskaan. Mies on tosin paljon ulkomailla töiden vuoksi, tälläkin hetkellä Ranskassa mutta toisaalta se voi olla hyvä niin ei kerkeä kyllästymään toiseen.

Meillä on paljon ystäviä ja läheiset suhteet molempien vanhempiin ja sisaruksiin.

Ihmissuhteet ovat varmasti suurin syy onnellisuuteeni.

Naimisissa (onnellisesti) ja 2 pientä lasta. Epävakituinen pienipalkkainen työ. Rahaa palanut hulluna homeremonttiin ja terveys tällä hetkellä vähän kysymysmerkki mutta riittävän hyvä. Onnellisuus ei ole elämäntilanteesta riippuvainen, hyvä elämäntilanne auttaa kyllä vähän mutta pään sisällä se onni on/ ei ole.

Keikkatöitä, halpa omistusasunto lähiössä, minimalismi (ei kaivata materiaalia, kalliita asioita) paljon vapaata, harrastuksia, kumppani, ei lapsia, terve. Ei tulevaisuuden suunnitelmia. Paljon ystäviä ja rakkautta. 25 vuotiaita.

23-vuotias opiskelija, sinkku, kesätyö, vuokrayksiö.

43-vuotias, 3 lasta, naimisissa. Vakituinen hyvä työ, kuten miehelläkin. Lapsista pari jo isoja, yksi ala-koulussa.

Ei taloudellisia huolia, arki sujuu, rakkautta riittää. Elämä on helppoa ja mutkatonta. Lomalla nautitaan matkustelusta ja mökkeilystä.

40v.

Eron jälkeen oma rauha.

Kaikenlaisille hyväksikäyttäjille kenkää (nk. "kavereille")

Oman maun mukaan sisustettu koti

Rahat riittää itselle tärkeisiin asioihin

Terveys kunnossa

Ei ylipainoa tai muuta itsetuntoa syövää

Vakituinen unelmatyö

Akateeminen tutkinto

Työskentelen eräällä ulkomaisella lentoyhtiöllä toista vuotta. Olen vasta 24, mutta matkustanut 83 maassa. Olen ylioppilas vm. 2011, ammattia ei ole. Asun lentoyhtiön vuokraamassa asunnossa kollegani kanssa. Ei miestä tai lapsia.

Vakinaistettiin töissä, eka lapsi tulossa ja raskaus sujunut erittäin hyvin ja miehenkin kanssa menee hyvin. Ikää 25.

Oon 49 v. ja ollut naimisissa 14 v. ja meillä on yksi teini-ikäinen lapsi, ollaan koko perhe jotenkin samalla aaltopituudella, kinastellaan toki monista jutuista, mutta ei mistään vakavista ja isoista asioista. Miehellä ja mulla on ok työpaikat ja meillä on kaikilla kivoja harrastuksia ja myös reissataan aika paljon ja usein viikonloppuisin tehdään myös kaikkea kivaa yhdessä.