Miksi monilla nelikymppisillä tuntuu menevän juoksuharrastus ihan överiksi?
Juostaan puolimaratoneja ja maratoneja ja sitten ollaan liki invalideja pitkän aikaa. Tai pahimmillaan tulee jotain vakavaa esim. sairaalahoitoa vaativia rytmihäiriöitä tms.
Miksi juoksua ei osata pitää järkevästi terveellisenä kuntoiluna, mikä ajaa tuollaiseen äärimmäisyyteen?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Juostaan puolimaratoneja ja maratoneja ja sitten ollaan liki invalideja pitkän aikaa. Tai pahimmillaan tulee jotain vakavaa esim. sairaalahoitoa vaativia rytmihäiriöitä tms.
Miksi juoksua ei osata pitää järkevästi terveellisenä kuntoiluna, mikä ajaa tuollaiseen äärimmäisyyteen?
Kuolemanpelko, juostaan ikuista elämää, elämän rajallisuutta pakoon. Paradoksaalisesti käy joskus kalpaten.
Olen miettinyt ihan samaa. Ei kroppa kestä tuossa iässä enää, ellei ole koko ajan harrastanut aktiivisesti.
Keski-iän kriisiä se on.
Henkisesti kypsymättömät ihmiset kriiseilevät ja se sitten oireilee monella ikävällä tavalla.
Ehkä 40 + vuotiailla vaan alkaa olla taas aikaa harrastaa intensiivisesti jotain kun lapset vähän isompia ja itsenäisempiä?
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa. Ei kroppa kestä tuossa iässä enää, ellei ole koko ajan harrastanut aktiivisesti.
Ei se ihan noin mene. Kroppaa vaan pitää kuunnella ihan koko ajan ja ottaa sen viestit vakavasti. Olen nähnyt parikymppisten saavan sydärin juoksukilpailussa kun tätä ei ole tehnyt. Yhteinen tekijä ei ole ikä vaan sukupuoli. Miehille on monesti vaikeaa tunnistaa milloin pitää hiljentää tahtia, tai kilpailunhalu on liian kova.
Facen juoksuryhmissä on kova meno kun rusinat ja kuivan kesän orava-kuntoon itsensä juosseet keski-ikäiset sukkahousumiehet jakavat kilpaa juoksudatojaan. Yhtä hyvä meininki kuin lissujen instassa. Ei noissa ryhmissä voi olla tälläinen ei hurahtanut.
Hyväkuntoiselle ihmiselle maratonit on kyllä ihan peruskauraa. Pienet rasitusvammat on kyllä pienempi paha kuin liikkumattomuuden aiheuttamat pysyvät rappeumat kehossa.
Kaikesta sitä voi ilmeisesti mielensä pahoittaa...
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisiä se on.
Henkisesti kypsymättömät ihmiset kriiseilevät ja se sitten oireilee monella ikävällä tavalla.
Ikävällä tavalla? Millälailla jonkun muun juoksuharrastus voi aiheuttaa ikävyyksiä muille?
Lenkillä tulee vastaa usein kuihtuneita juoksijoita, miehiä ja naisia. Lihakset on kuivaneet, juoksutossut laahaa ikävästi maata, jalkaterät sojottaa ulospäin, pää on ihan vinossa, katse sammunut. Viimeisillä voimilla treenataan!! Ilman mitään juoksutekniikkaa, kun lihaksia ei enää ole!! Reidet ovat yhtä ohuet kuin oma käsivarsi!! Tämä ei ole enää ortoreksiaa vaan ihan akuisten anoreksiaa!!! Näitä näkee todella jokin verran ulkoillessa. Tälläinen ei ole enää tervettä juoksemista!!!
Niin kauan pitää mennä kunnes joku paikka hajoaa ja sitten tuleekin pakkopysähdys ja liikuntakielto. Tätä on niin naisilla kuin miehilläkin tuttavapiirissä.
Eikä ne parantumiset ole enää mitään nopeita eikä itsestäänselvyyksiä enää tuossa iässä.
Mulla tuli sellainen olo, kun 40 tuli täyteen, että haluan kokeilla vielä uusia juttuja, enkä jämähtää kaavoihini. Olen opetellut soittamaan uutta soitinta, käynyt laulutunneilla, aloittanut uuden liikuntaharrastuksen, opetellut uutta kieltä, matkustanut paljon. Ihana huomata, että vielä voi oppia mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Lenkillä tulee vastaa usein kuihtuneita juoksijoita, miehiä ja naisia. Lihakset on kuivaneet, juoksutossut laahaa ikävästi maata, jalkaterät sojottaa ulospäin, pää on ihan vinossa, katse sammunut. Viimeisillä voimilla treenataan!! Ilman mitään juoksutekniikkaa, kun lihaksia ei enää ole!! Reidet ovat yhtä ohuet kuin oma käsivarsi!! Tämä ei ole enää ortoreksiaa vaan ihan akuisten anoreksiaa!!! Näitä näkee todella jokin verran ulkoillessa. Tälläinen ei ole enää tervettä juoksemista!!!
Kestävyysjuoksu onkin sairas laji. Hiihdossa tuollaiset eivät pärjää kilometriäkään ja porukka on paljon terveemmän näköistä muutenkin.
Vammat johtuvat pitkälti siitä etteivät länsimaiset ole tottuneet liikkumaan riittävästi jalkaisin. Kenian vuoristoylängoillä ei tällaisia vammoja juurikaan tunneta, vaikka ihmiset juoksevat meihin nähden moninkertaisesti. Hyvä on jos ihminen keski-iässä havahtuu liikkumaan, mutta esimerkiksi maratonille harjoitellessa pitää opetella kuuntelemaan kehoaan riskien eliminoimiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisiä se on.
Henkisesti kypsymättömät ihmiset kriiseilevät ja se sitten oireilee monella ikävällä tavalla.
Ikävällä tavalla? Millälailla jonkun muun juoksuharrastus voi aiheuttaa ikävyyksiä muille?
No, keski-ikäisillä tuppaa tosiaan menemään yli nuo jutut ja sitten jätetään perheet sun muuta kun lähdetään juoksemaan johonkin himalajalle. Sitten tullaan takaisin, ilman työpaikkaa kun perintörahat on tuhlattu, aletaan joksikin kuivaksi freelance-toimittajaksi (tämä varmaan lähinnä naisilla) ja BKT kärsii.
Hyrrr... toivottavasti vältän itse keski-iän kriisin aikanaan :D
Tiedätte varmaan että kestävyysjuoksu juurikin on vanhemman ihmisen laji? Parhaita tuloksia eivät saa parikymppiset vaan vanhemmat. Kyseessä on nimittäin aika paljon pään sisäiset asiat, ei vain fyysinen kunto.
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisiä se on.
Henkisesti kypsymättömät ihmiset kriiseilevät ja se sitten oireilee monella ikävällä tavalla.
Tiedänpä monta paljon huonompaakin kriiseilytapaa. Antakaa ihmisten juosta,ei ole muilta pois.
Juoksijat on niin rumia.kuivia nääntyneitä kurppia,viimesetkin lijmhakset ja muodot häviää kropasta.menisvät salille niin näyttäsivät joltain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisiä se on.
Henkisesti kypsymättömät ihmiset kriiseilevät ja se sitten oireilee monella ikävällä tavalla.
Ikävällä tavalla? Millälailla jonkun muun juoksuharrastus voi aiheuttaa ikävyyksiä muille?
No, keski-ikäisillä tuppaa tosiaan menemään yli nuo jutut ja sitten jätetään perheet sun muuta kun lähdetään juoksemaan johonkin himalajalle. Sitten tullaan takaisin, ilman työpaikkaa kun perintörahat on tuhlattu, aletaan joksikin kuivaksi freelance-toimittajaksi (tämä varmaan lähinnä naisilla) ja BKT kärsii.
Hyrrr... toivottavasti vältän itse keski-iän kriisin aikanaan :D
Katkeraa tilitystä! Omassa tuttavapiirissäni nimenomaan ne juoksua (usein myös hiihtoa, suunnistusta, pyöräilyä) aktiivisesti harrastavat on niitä, jotka pysyvät terveinä, mukavina ja aktiivisina pidempään. Viettävät laatuaikaa perheen kanssa koska siihen on energiaa silloin, kun elämäntavat ovat kunnossa. Monella näyttää parisuhdekin voivan hyvin, liekö yhteinen harrastus mikä yhdistää. Itse siiderivalaana katselen kateellisena vierestä, en jaksa juosta viittäkän kilometriä putkeen. Liekö ap:n aloituskin katkeruudesta ja kateudesta kirjoitettu?
Maajoukkueen lääkäri hiljattain kertoi jossain päivälehdessä, että syömishäiriöt ovat kielletty puheenaihe kestävyysurheilussa. Ilmeisesti se jonkinlainen ongelma on siellä. Kuihtunut olemus kertoo kyllä missä mennään.
Vanhenemisen pelko? Halutaan näyttää, että kyllä minä vielä pärjään siinä kuin nuoremmatkin?