Yhdestä perheestä kuollut 11 vauvaa. Mikä voi olla syynä?
Pohjois-suomalaisella hautausmaalla vieraillessani näin hautakiven, jossa oli vanhempien nimien lisäksi heidän yhdentoista vauvaiässä kuolleen lapsensa nimet. Vauvojen syntymät ja kuolemat olivat tapahtuneet 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Lapsissa oli sekä tyttöjä että poikia ja kaikki olivat kuolleet ennen yhden vuoden ikää.
Tuon haudan näkeminen sai minut hiljaiseksi ja miettimään, mikä ihme lasten kuolemat oli aiheuttanut. Vanhemmat olivat itse eläneet tuohon aikaan normaalipituisen elämän. Mikä ihme on voinut aiheuttaa heidän lastensa kuolemat?
Mietin perinnöllisen sairauden mahdollisuutta, mutta en tiedä onko sellaisia sairauksia, jotka tulevat kaikille jälkeläisille. Monestihan sairausgeenien kantajilla on mahdollisuuksia saada myös terveitä lapsia. En muista lasten syntymä- ja kuolinvuosia niin tarkkaan, että voisin sanoa, onko heillä ollut yhtään eloon jäänyttä lasta, mutta ei sinne väleihin kyllä kovin monta elävää jälkeläistä mahdu.
Ennenaikaisista synnytyksistä tuskin lienee kysymys, koska vauvat olivat useimmiten eläneet useita kuukausia. Tuohon aikaan voisi olettaa keskosten kuolleen liki välittömästi.
Itsekin olen äiti ja pahin pelkoni on menettää joku lapsistani. Tuntuu niin kohtuuttomalta, että jotkut vanhemmat ovat menettäneet yksitoista vauvaansa. Miten se voi olla mahdollista?
Kommentit (115)
Ennen ei ollut ehkäisyä ja vauvoja tuli . Jos vauvat peri diabeteksen, tai vaikka allergian, niin ei tuolloin ollut siihen hoitoa. Voihan siellä olla pari hengissä selvinnyttäkin lasta välillä.
Vierailija kirjoitti:
H
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aikaan monet sairaudet ja kulkutaudit, synnytyskomplikaatiot (myös ennenaikaiset synnytykset) sekä tapaturmat aiheuttivat valitettavan runsasta imeväis- ja lapsikuolleisuutta. Huomaathan, että eletään ajassa, jolloin ruoka oli mitä sattui saamaan, antibiootteja tai muitakaan nykypäivän lääketieteen itsestäänselvyyksiä ei ollut käytössä ja hygieniakäsitystä ei ollut. Kuolleisuus on pienentynyt huomattavasti 1900-luvun aikana.
Hygieniakäsitys keksittiin jo 3000 vuotta aiemmin faaraoiden epygtissä
Hygienia - sanaa ei varmaan 1800-luvun Kuusamossa ollut kuullutkaan kuin kunnanlääkäri, pappi, nimismies ja ehkä joku opettaja, jos siellä sellaisia oli.
Kuolinaika voi paljastaa, että samaan aikaan kuolleet mahdollisesti johonkin sellaiseen kulkutautiin, johon nykyään on rokote. Eri aikaan hyvin pienenä todennäköisesti johonkin perinnölliseen tai synnynnäiseen vikaan, tai johonkin sellaiseen infektioon, joka ei ole tappanut muita. Hyvin tiheään toistuneet raskaudet ja synnytykset eivät varmaan ole parantaneet lasten eloonjäämisennustetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osotteesta hiski.genealogia.fi voi yrittää etsiä seurakunnalla ja sukunimellä haudattuja, siinä ilmenee myös kuolinsyy. Ite ku katoin jotain, niin pikkulapsilla kuolinsyy saattoi olla vaikka yskä.
Niin tai jossain on vain mahakipu. Eipä noita syitä ole varmaan pahemmin tutkittu, kun ei ole osattukkaan tutkia.
Silloin on varmaan kaikki esim. maitoallergiset vaan kuolleet pois.
Kyllä lapsikuolemia sattui "paremmissakin piireissä". Erityisen järkyttävä tapaus historiasta on mielestäni Englannin kuningatar Annen tapaus. 1600-l lopusta 1700-l alkuun hallinnut Anne oli kaikkiaan 17 kertaa raskaana, mutta keskenmenot ja kuolleena syntyneet lapset olivat Annen kirouksena. Vuonna 1687 Anne sai keskenmenon, menetti kaksi tytärtään isorokkoon - johon myös aviomies sairastui. Vain yksi Annen lapsista, William of Glouchester eli 11-vuotiaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsikuolemia sattui "paremmissakin piireissä". Erityisen järkyttävä tapaus historiasta on mielestäni Englannin kuningatar Annen tapaus. 1600-l lopusta 1700-l alkuun hallinnut Anne oli kaikkiaan 17 kertaa raskaana, mutta keskenmenot ja kuolleena syntyneet lapset olivat Annen kirouksena. Vuonna 1687 Anne sai keskenmenon, menetti kaksi tytärtään isorokkoon - johon myös aviomies sairastui. Vain yksi Annen lapsista, William of Glouchester eli 11-vuotiaaksi.
Tuollaiset tapaukset eivät tosiaan ole historiassa mitenkään hirveän tavattomia. Nykyään ihmiset ovat oppineet pitämään lapsen kuolemaa jollain tavalla epäluonnollisena ja poikkeuksellisena tapahtumana, mutta ennen vanhaan oli melkeinpä sääntö että jokaisesta perheesta kuolee se muutama lapsi ja joistakin sitten peräti kaikki. :(
Miehenikin isoisän perheestä lapsia on ollut kymmenen, joista viisi kuollut ennen viittä ikävuottaan. Syntyneet 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmennellä. Katselin et usein kuolleet talviaikaan (tai kevättalvella, jolloin ruoka ehkä melko yksipuolista ennen uutta satokautta) ja harva elänyt yli yksivuotiaaksi. Uudelle vauvalle oli saatettu antaa sama nimi kuin aiemmin kuolleelle lapselle. Suvussa vielä elävä iäkäs henkilö kommentoi, että elämä oli sellaista siihen aikaan.
Ja ehkä tuo lapsikuolleisuus oli tosiaan vain hieman tavallista huonompaa onnea, jos keskimääräinen lapsikuolleisuus oli 30%. Kehitysmaissa lapsikuolleisuus lienee tuolla tasolla nykyäänkin.
Arvelen, että tuo perhe oli melko köyhä (eloon jäänyt ja sittemmin isosisäksi päätynyt henkilö oli äärimmäisen säästäväinen koko elämänsä).
Mutta kyllä tuo perheen tietojen lukeminen pysäyttää kuitenkin.
Lapsikuolleisuus on ollut korkealla sairauksien, aliravitsemuksen ja yleisen huonon hygieniatason vuoksi. Omassa kotiseurakunnassani on jopa lasten hautausmaa. Kun lapsi selvisi vauvaiästä selviämismahdollisuudet elämään olivat jo paremmat. Tosin lapsia kuoli vielä isompanakin esim tapaturmien seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
H
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aikaan monet sairaudet ja kulkutaudit, synnytyskomplikaatiot (myös ennenaikaiset synnytykset) sekä tapaturmat aiheuttivat valitettavan runsasta imeväis- ja lapsikuolleisuutta. Huomaathan, että eletään ajassa, jolloin ruoka oli mitä sattui saamaan, antibiootteja tai muitakaan nykypäivän lääketieteen itsestäänselvyyksiä ei ollut käytössä ja hygieniakäsitystä ei ollut. Kuolleisuus on pienentynyt huomattavasti 1900-luvun aikana.
Hygieniakäsitys keksittiin jo 3000 vuotta aiemmin faaraoiden epygtissä
HAH, oliko faaraoiden hygieniatietoisuus käsillä Lapin, Kainuun ja Pohjanmaan maakunnissa? Nettikin toimi tosi huonosti tuohon aikaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellasta mietin et oliko lapsensurma siihen aikaan vielä edes rikos? Aika oli hyvin erilaista ja lapsiin suhtautuminen samoin. Lapsia ehkä pidettiin enemmän omaisuutena.
Voi hyvänen aika. Totta kai oli rikos!
1700-1800 -luvun tuomiokirjoja on paljon jäljellä ja niissä kyllä lapsensurmaajat on tuomittu. Kuolinsyyt löytyvät hiski-hakuohjelmasta netissä. Niissä on äitinsä tukehduttamia rinnallaan tullut esiin. Olen vain pohtinut, että olisiko ollut kätkytkuolema ja äidille turhaan annettu syyt.
Luin vasta juttua eräästä vanhasta parista joilla on 12 lasta, niistä elää vain 2. Kaikki kuolleet perinnölliseen sairauteen alle 1 vuotiaana. En muista mikä geenimutaatio oli kyseessä. Melko pohjoisesta nämäkin..
Sinun pitää tietää kuolinpaikkakunta ja kuolinaika. Sitten voit arkistoista hakea kuolinsyyn. Alle sata vuotta vanhoja tietoja ei ole netissä.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää tietää kuolinpaikkakunta ja kuolinaika. Sitten voit arkistoista hakea kuolinsyyn. Alle sata vuotta vanhoja tietoja ei ole netissä.
Ei ole digitoituja kirkonkirjoja tuolle ajalle.
Ketju jäi minunkin mieleeni pyörimään. Onko kellään tietoa siitä, miten pikkulapsia on rintaruokinnan ohella/korvauksena/vieroitusvaiheessa ruokittu 1800-l lopulla ja 1900-l alussa? Muistaisin nimittäin ihan lukeneeni jostain, että lehmän sarvesta tehdyllä "tuttipullolla" olisi ruokittu pikkulapsia erityisesti Pohjois-Suomessa, eläimen sarven käyttäminen siinä tarkoituksessa on erittäin epähygieenistä, varsinkin jos hygienia ei ole muutoinkaan kunnossa (pestiinkö edes sitä"tuttipulloa"?). Tietäisikö joku täällä tästä aiheesta enemmän?
Mulle tuli heti ekana mieleen että jompikumpi vanhemmista ois tappanut lapset mut se nyt on pahin vaihtoehto. :(