Lue keskustelun säännöt.
ahdistaa, ero...pakko laittaa tänne ku tuol oli nii hiljast
26.02.2006 |
ahdistaa.... ero tuli
ei yllätyksenä mutta kun se nyt on totta (avoero) viiden yhteisenvuoden jälkeen.
tuntuu ihan kamalalta.
en tiedä mitä tehdä ja missä järjestyksessä.
meillä on parivuotias poika, jonka takia on tosi vaikeeta =(
tiedän että tää ratkaisu on oikea, monien lupausten ja yrittämisten jälkeenkään ei asiat ole muuttuneet.
inhottaa kaikille selitellä syytä eroon....kun ei ole semmoista yhtä selvää syytä.
sitten ajattelee itsekin että noh, kannattiko kuitenkaan erota.
mutta kun se on ollut jo kauan mielessä.
ja riidat menee aina pahemmaksi.
olen osannut sanoillani satuttaa kyllä varmasti paljon minäkin, mutta sen päätin että käsiksi ei käy minuun enää kertaakaan se mies.
on ollut hyviäkin aikoja ja ihan hyvä mies... mutta toisaalta ei ollenkaan sovita yhteen.
hänellä tuntuu olevan minusta ihan outo käsitys jota en voi muuttaa.
vähän aikaa näytti jo valoisalta mutta sitten se taas meni miten meni.
tunnen itseni tosi itsekkääksikin kun päätän haluta yrittää edes olla onnellinen, sitä ajatustahan mies pitää ihan päättömänä ja järjettömänä. ja hänen mielestä lapsella ei voi olla kahta kotia mutta pitää olla molemmat vanhemmat.
että semmosta........
Kommentit (7)
mies vaan on saanut minut uskomaan ett mä olen ihan pimee....
onhan mulle ystävä takonu päähän ettei asiat todellakaan ole niinkun pitäis kun olen itkenyt sille asioitamme. itse vaan vaikee uskoo kun kuitenkin...on joskus rakastanut.... mutta nyt ei enää aikoihin ole ollut mitään tuneita eikä halua sitä kohtaan... eikä kumpikaan ole jaksanut välitää. itse ehdotin ulkopuolista apua kerran tai parikin mut kuulema (mies sanoi) kukaan muu ei voi meidän asioita selvittää.
jos en lähde nyt, olen tässä tilanteessa taas kohta uudestaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuore ero itselläkin alla. Suhde oli kokonaisuutena vaikea, mutta tietysti paljon siihen mahtui hyvääkin. Avioliitto on loppu ja se tekee kipeää, olen valtavan pettynyt.
niin ja sitten tulee niitä hetkiä kun alkaa aatteleen kaikkia hyviä asioita, että josko sittenkin.... =(
vaik tietää ettei mitään voi enää ennalleen saada.
mut elettäväx tää elämä on tarkotettu. siihen mahtuu niin huonoja kun hyviäki aikoja. mut onnex sulla on ystävä kelle sä voit puhuu? mulle oli ainaki tosi tärkeetä et sain puhuu jollekki sitä pahaa oloo kun eerosin.
Nyt mulle taas paistaa aurinko... ja sulle toiv. mahd.pian.
Voimia sulle ja halaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etsipä netistä tietoa sanoilla narsisti ja persoonallisuus/luonnehäiriöt. Josko täsmäisi mieheesi? Sellaiset tyypit monesti väittävät toisen olevan " pimee" ja kieltäytyvät apua hakemasta, koska itsessä ei ole muka mitään vikaa. Narsisti ei näe omia vikojaan vaan etsii niitä muista.
Onnea elämääsi. Vedä henkeä ja nauti kevään auringosta.
Jos joku kysyy, niin sano vaikkapa tämä vanha klisee: " Me kasvettiin eroon toisistamme" .
Näin minäkin sanoin, vaikka eroni syy oli tosi henkilökohtainen, eli seksuaaliset toiveemme eivät enää kohdanneet. Mutta en mä sitä mennyt kertomaan kellekään, eikä se mielestäni myös kuullut kellekään.
Tsemppiä, kyllä se siitä vielä!