Mikset auta hyväntekeväisyyttä?

Voisiko ap kertoa ekana omasta toiminnastaan hyväntekeväisyydessä?

Lukee apn nimimerkissä, hyvä vierailija.

En kaipaa vapaa-aikana itsekkyydelle mitään tekosyitä.

Eihän sitä nyt voi kertoa, mitä itse tekee. Itsekkäät ihmiset suuttuvat siitä ja pitävät sitä sädekehän kiillotuksena. Nyt oli aiheena ihmiset, jotka ei lahjoita mitään minnekään. Ihmetyttää monien ihmisten välinpitämättömyys ja epäilen, tajuavatko he itse sitä edes.

Heh, taisi osua kipeästi, kun tulee noin paljon alapeukkuja. :D

Tuen hyväntekeväisyyttä maksamalla törkeän kovia veroja.

Kahta järjestöä tukeva aloittaja kirjoitti:

Eihän sitä nyt voi kertoa, mitä itse tekee. Itsekkäät ihmiset suuttuvat siitä ja pitävät sitä sädekehän kiillotuksena. Nyt oli aiheena ihmiset, jotka ei lahjoita mitään minnekään. Ihmetyttää monien ihmisten välinpitämättömyys ja epäilen, tajuavatko he itse sitä edes.

Monen suomalaisen luottamus avustusjärjestöjä kohtaan on romahtanut. Ei enää uskota, että apu menisi perille tai ainakaan, ettei järjestö vetäisi merkittävää siivua välistä. Harvalla on myöskään aikaa lähteä itse henkilökohtaisesti toimittamaan apua perille. Mulla on ystävä, joka käy kaksi kertaa kuukaudessa itse Venäjän koiratarhoilla viemässä sinne ruokaa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Hänen kauttaan tuen säännöllisesti joka kuukausi vähintään sadalla eurolla tuota toimintaa. 

Kuukausilahjoittaja yhdessä ja vapaaehtoinen aktiivi toisessa. Ja ihan itsekkyyttäni mukana, nautin yhteisöllisyydestä toisen järjestön toiminnassa ja tuntuu hyvältä olla hyödyksi toisille.

Ei kaikilla riitä mielenkiinto tai edes tule mieleen, että voisi olla avuksi. Eihän sille minkään mahda, vapaaehtoisuus on tässäkin se avainsana. Tehdään me mitä voidaan, yritetään lempeästi saada porukkaa mukaan toimintaan ja lahjoitetaan mitä voidaan.

Ei mulla ole ylimääräistä tavaraa lahjoitettavaksi joka kk.

Minä tuen taloudellisesti kahta köyhää opiskelijaa, enempään ei minut pienet tuloni riitä.

Vierailija kirjoitti:

Kuukausilahjoittaja yhdessä ja vapaaehtoinen aktiivi toisessa. Ja ihan itsekkyyttäni mukana, nautin yhteisöllisyydestä toisen järjestön toiminnassa ja tuntuu hyvältä olla hyödyksi toisille.

Ei kaikilla riitä mielenkiinto tai edes tule mieleen, että voisi olla avuksi. Eihän sille minkään mahda, vapaaehtoisuus on tässäkin se avainsana. Tehdään me mitä voidaan, yritetään lempeästi saada porukkaa mukaan toimintaan ja lahjoitetaan mitä voidaan.

Mä miellän vapaaehtoistyön yhteisöllisyyden melko itsekkääksi. Se aika jonka käytän vapaaehtoistyöhön josta nautin ja josta koen saavani itselleni hyödyn yhteisöllisyyden muodossa on kuitenkin pois esim. siitä että epäitsekkäästi siivoa tai annan puolison käyttää aikaansa johonkin muuhun kuin lasten kanssa olemiseen sillä aikaa kuin minä teen omasta mielestäni jotakin mielekkäänpää ja yleishyödyllistä.

Kuukausilahjoittajana en oikeastaan koe tekeväni kuukausittain mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kahta järjestöä tukeva aloittaja kirjoitti:

Eihän sitä nyt voi kertoa, mitä itse tekee. Itsekkäät ihmiset suuttuvat siitä ja pitävät sitä sädekehän kiillotuksena. Nyt oli aiheena ihmiset, jotka ei lahjoita mitään minnekään. Ihmetyttää monien ihmisten välinpitämättömyys ja epäilen, tajuavatko he itse sitä edes.

Monen suomalaisen luottamus avustusjärjestöjä kohtaan on romahtanut. Ei enää uskota, että apu menisi perille tai ainakaan, ettei järjestö vetäisi merkittävää siivua välistä. Harvalla on myöskään aikaa lähteä itse henkilökohtaisesti toimittamaan apua perille. Mulla on ystävä, joka käy kaksi kertaa kuukaudessa itse Venäjän koiratarhoilla viemässä sinne ruokaa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Hänen kauttaan tuen säännöllisesti joka kuukausi vähintään sadalla eurolla tuota toimintaa. 

Tämä! Mä en luota että mun rahastani menisi muutamaa senttiä enempää sinne apua tarvitsevalle. Lisäksi mielestäni esim. Afrikan valtion pitäisi itse tehdä asioille jotakin eikä tuudittautua jatkuvan hyysäyksen varaan.

Veroina maksan siis, koska valtio lähettää verorahojamme avustuksina ympäri maailmaa. Niin ja olen mä tavaraa/vaatetta vienyt 4H- kirppiksille yms..

Teen vapaaehtoistyötä vanhusten parissa ulkoiluttamalla, saattamalla tk:n ym. Apuni menee varmasti perille eikä ole välikäsiä viemässä osaa pois.

Maksan veroni Suomeen. En v-sti. Mutta maksan kumminkin varmasti osani. Saatan toisinaan osallistua itsekin hyvän tekeväisyyteen toimijana. Sen sijaan olen hieman kyyninen siitä, että mihin kaikki ne rahat, mitä mm. kerätään puhelinkeräyksillä tai lippaita heiluttamalla lopulta menee? - kuinka paljon hukkuu matkalla ns. keräyskuluihin. - Tai mitä niillä rahoilla sitten lopulta tehdään? - Toki on tahoja joihin saatan ta yritän luottaa, mutta välillä tuntuu, että sitä on kaiken maailman adressin heiluttajaa ja lipasta ravisuttajaa, joille kaikille pitäisi osata antaa. - Ei minulla ole sellaiseen, ehkä varaa, mutta kuten sanottu ei aina haluakaan tulorajoitteisena opiskelijana, mutta yhtä hyvin voisin sanoa, että Suomalaisena veronmaksajana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahta järjestöä tukeva aloittaja kirjoitti:

Eihän sitä nyt voi kertoa, mitä itse tekee. Itsekkäät ihmiset suuttuvat siitä ja pitävät sitä sädekehän kiillotuksena. Nyt oli aiheena ihmiset, jotka ei lahjoita mitään minnekään. Ihmetyttää monien ihmisten välinpitämättömyys ja epäilen, tajuavatko he itse sitä edes.

Monen suomalaisen luottamus avustusjärjestöjä kohtaan on romahtanut. Ei enää uskota, että apu menisi perille tai ainakaan, ettei järjestö vetäisi merkittävää siivua välistä. Harvalla on myöskään aikaa lähteä itse henkilökohtaisesti toimittamaan apua perille. Mulla on ystävä, joka käy kaksi kertaa kuukaudessa itse Venäjän koiratarhoilla viemässä sinne ruokaa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Hänen kauttaan tuen säännöllisesti joka kuukausi vähintään sadalla eurolla tuota toimintaa. 

Tämä! Mä en luota että mun rahastani menisi muutamaa senttiä enempää sinne apua tarvitsevalle. Lisäksi mielestäni esim. Afrikan valtion pitäisi itse tehdä asioille jotakin eikä tuudittautua jatkuvan hyysäyksen varaan.

Veroina maksan siis, koska valtio lähettää verorahojamme avustuksina ympäri maailmaa. Niin ja olen mä tavaraa/vaatetta vienyt 4H- kirppiksille yms..

Lol. Afrikka on maanosa, ei valtio. :'D Ei ihme, ettei jengi oo missään mukana, ku yleissivistys tätä luokkaa...

On myös järjestöjä, joiden varainkäyttö on alusta loppuun hyvin läpinäkyvää, jos vain viitsii ottaa asioista selvää. Ja tuskin ne järjestöt mitään tuloksia saisi aikaan, jossei rahat menisi sinne, minne pitää?

Itse olen pienituloinen, n. 800e/kk tienaava. Asumiskulut 500e. 20e laitan joka kuukausi tärkeiksi kokemiini kohteisiin, joiden toimintaan olen vaivautunut perehtymään sen verran, että tiedän avustukseni menevän muuhun kuin kerääjien pullakahveihin.

Maksan veroja ja myös kirkollisveroja. Näin autan maatani ja lähiympäristöäni. Varsinkin kirkollisvero kohdennetaan suurelta osin lapsiin ja nuoriin. Se on minusta tärkeää. Kirkossa joskus käydessäni annan kolehtiin rahaa, ja se menee usein jonnekin avustuskohteeseen ulkomaille.

Aiemmin minulla oli World Visionin kautta "kummilapsi", mutta kun hän muutti pois alueelta, en halunnut toista lasta tilalle. Olin maksanut jo 10 vuotta kuukausimaksua, mutta en varsinaisesti tuntenut saavani siitä mitään. Minulle kerran vuodessa tulleet kirjeet lapselta eivät olleet koskaan lapsen itsensä kirjoittamia vaan jonkun avustustyöntekijän, ja se tuntui minusta melkoiselta huijaukselta. Lisäksi ne vuosittaiset lehdet olisi voitu jättää painamatta ja käyttää nekin rahat avustustyöhön.

Siksi EN koska yleensä tämä hyväntekeväisyys suuntautuu mamuille tai järjestön herrojen taskuun. 

Autanpas. Maksan veroina lähes 50% palkastani, sillä autetaan aika lailla vähäosaisia. Sen lisäksi menee reipas 30 e joka kuukausi SPR:lle. Vaikkei sekään varmaan paras mahdollinen valitsemaan kohteita ja saamaan rahaa perille, niin kontrolli suuressa järjestössä todennäköisesti tiukempi kuin pienissä.

Hyvä kun muistutit. Tuen normaalisti Unicefia, WWF:a ja punaista ristiä, mutta olin laittanut nämä hoitovapaan ajaksi tauolle. Nyt laitankin heti takaisin, kun olen palannut töihin,