Lue keskustelun säännöt.
Negatiivinen raskaustesti taas...
15.06.2016 |
Millä piristän itseni..? Olen aivan maassa.. 12kk ollaan yritetty toista lasta. Tänään kp27, dpo 13. Perjantaina pitäis viimeistään kuukautiset alkaa. Mulla on terolut käytössä epäsäännölliseen kiertoon. Söin e-pillereitä 4-vuotta ja lopetin vuosi sitten. Aluksi kierto oli suht normaali sitte yhtäkkiä se sekosi. Ovulaatio plussa saat suurimmaksi osaksi tikkuun ainostaan yksi ovuloimaton kierto. Alkaa mennä toivo.. Muutenkin on todella haastavaa saada yhdynnät osumaan ovulaation ajankohtaan kun me molemmat tehdään vuorotöitä. Tuntuu että ovulaatio on joka kerta sillä viikolla kun meillä menee työvuorot ristiin ja väsymys painaa. Tekis mieli lopettaa kaikki tikuttamiset mutta sitten on vielä huonommat mahdollisuudet kun ei sitä seksiä ole oikeaan aikaan riittävän usein....
Kommentit (75)
Mun stressi lisääntyy mitä pidemmän aikaa kestää raskautuminen. Kokoajan se asia pyörii alitajunnassa vaikka ei kokoaikaa asiaa ajattelisi. Koen että sen on tapahduttava pian muuten ikäero esikoiseen on liian valtava vaikka isohan se jo nytkin on. Mitä pidemmän aikaa kuluu sitä enemmän elämä muuttuu ja itselläkin tulee ikää lisää vaikka en vielä vanha olekaan mutta kaikesta huolimatta, mieskin on jo 39v .
Jos mä nyt lopetan yrittämisen vaikka oliskin vain tilapaisesti niin vaivun masennukseen eikä sillon todellakaan tee mieli... Kuulostan ehkä tyhmältä.. mutta minkä sillä typerälle mielellensä voi..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos vaivut masennukseen niin kroppa aivan varmasti kieltäytyy raskautumasta. Nyt heti ensimmäisenä suu auki työterveyshuollossa, että psyykkinen hyvinvointi ei ole nyt oikealla tolalla. Siihen ap tarvii apua. Vauva ei ratkaise stressaavaa elämäntyyliä, vaan synnytyksen jälkeinen masennus voi olla uhkana. Oli kyse lapsen saamisesta tai ylipäätään elämästä, niin henkinen hyvinvointi ja rento mielentila on avain muuhun hyvinvointiin.
Kun nainen nauttii seksistä ja läheisyydestä, eikä ole stressaantunut on luonnollisen hedelmöittymisen onnistumisprosentti erittäin hyvä.
Vietä laatuaikaa perheesi parissa, syökää pitkään ja hyvin. Leiki lapsesi kanssa ja helli miestäsi.
Tässä lääkkeet.
Fakta on kuitenkin se että jos on jotain vikaa jossain ei stressaamisen lopetus auta mitään..
En tiedä olen sellainen ihmistyyppi että en vaan osaa rentoutua. Pitäis tietty olla jotaki sellaista hommaa ettei ajattelis asioita kokoajan... Jos ottaisin pidemmän loman töistä istuisin varmaan kotona ja murehtisin tätä asiaa entistä enemmän.
Kerrankin elämässä olis kaikki perus asiat hyvin ja lapsen olis hyvä tulla niin sitten ei vaan tule... :/
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun stressi lisääntyy mitä pidemmän aikaa kestää raskautuminen. Kokoajan se asia pyörii alitajunnassa vaikka ei kokoaikaa asiaa ajattelisi. Koen että sen on tapahduttava pian muuten ikäero esikoiseen on liian valtava vaikka isohan se jo nytkin on. Mitä pidemmän aikaa kuluu sitä enemmän elämä muuttuu ja itselläkin tulee ikää lisää vaikka en vielä vanha olekaan mutta kaikesta huolimatta, mieskin on jo 39v .
Jos mä nyt lopetan yrittämisen vaikka oliskin vain tilapaisesti niin vaivun masennukseen eikä sillon todellakaan tee mieli... Kuulostan ehkä tyhmältä.. mutta minkä sillä typerälle mielellensä voi..
ap
Menkää nyt hyvä ihme tutkimuksiin! Eihän teidän tarvitse aloittaa mitään hoitoja, jos ette halua, mutta tietäisitte ainakin onko tilanteellenne lääketieteellinen syy, vai onko syynä pelkkä huono tuuri tai stressi. Miksi ihmeessä eläisit tuollaisessa vellovassa masentavassa välitilassa kun voisit helposti selvittää onko jotain vialla ja voiko sen korjata? Onko tuo nyt reilua esikoisellennekaan, että äiti murehtii ja stressaa mutta ei yritä korjata tilannetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytättekö vitamiineja, hivenaineita, foolihappoa jne? Mieskin? Kannattaa kokeilla kuurit vitamiineja ja foolihappoa, sekä esim. Seleeniä ja sinkkiä, nämä ovat sukusoluillekin hyväksi ja kun ei liiallisia annoksia vetele niin ovat muutoinkin hyväksi. Jotkuthan kehuu että superfoodeista esim. Maca olisi hyväksi lisääntymisterveydelle, mutta ei ole kokemusta. Nuo vitamiiniasiat on ainakin sellainen, jota meille suositeltiin hedelmöityshoitoklinikalta ihan, lapsettomuus johtuu miehestä.
Vaikka et halua vielä hoitoihin, niin yksityisellä pääset ainakin ultraan ja voivat tehdä esim. Aukiolotutkimuksen ja miehelle voidaan tehdä sperma-analyysi jos suostuu. Ei se ole loppusessaan niin kamalaa, klinikoilla on asianmukaiset tilat näytteen antamiseen ja asiaan suhtaudutaan hyvin hienovaraisesti, tuosta tutkimuksesta on kuitenkin helpointa lähteä liikenteeseen. Olen saman ikäinen kuin sinä, ja vaikka luomusti ei mikään hirveä kiirus olisikaan, niin lähtisin selvittelemään asiaa viimeistäänkin vuoden sisään, jo ihan sen vuoksi että mitä nuorempi olet, sen parempi mahdollisuus on onnistua, JOS joskus hoitoihin joutuisittekin turvautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun stressi lisääntyy mitä pidemmän aikaa kestää raskautuminen. Kokoajan se asia pyörii alitajunnassa vaikka ei kokoaikaa asiaa ajattelisi. Koen että sen on tapahduttava pian muuten ikäero esikoiseen on liian valtava vaikka isohan se jo nytkin on. Mitä pidemmän aikaa kuluu sitä enemmän elämä muuttuu ja itselläkin tulee ikää lisää vaikka en vielä vanha olekaan mutta kaikesta huolimatta, mieskin on jo 39v .
Jos mä nyt lopetan yrittämisen vaikka oliskin vain tilapaisesti niin vaivun masennukseen eikä sillon todellakaan tee mieli... Kuulostan ehkä tyhmältä.. mutta minkä sillä typerälle mielellensä voi..
ap
Menkää nyt hyvä ihme tutkimuksiin! Eihän teidän tarvitse aloittaa mitään hoitoja, jos ette halua, mutta tietäisitte ainakin onko tilanteellenne lääketieteellinen syy, vai onko syynä pelkkä huono tuuri tai stressi. Miksi ihmeessä eläisit tuollaisessa vellovassa masentavassa välitilassa kun voisit helposti selvittää onko jotain vialla ja voiko sen korjata? Onko tuo nyt reilua esikoisellennekaan, että äiti murehtii ja stressaa mutta ei yritä korjata tilannetta?
On aika hankalaa pakottaa toista(miestä) tutkimuksiin jos ei halua mennä. Käsittääkseni mitään tutkimuksia ei tehdä jos ei mies niihin myös osallistu?
Mutta voinko minä tutkituttaa itseni vaikka yksityisellä gynekologilla? Olisi helpompaa mennä yksityiselle gynelle. Kun lähin yksityinen lapsettomuus klinikka on 300km päässä. Julkista terveydenhuoltoa emme käytä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeileppa pieniannoksista aspiriinia (100mg), auttanut monelle. Tabu päivässä asap.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei suostu lähtemään lääkäriin. Koska luulee että sielä tarkistetaan vehkeet... Mutta miellä molemmilla on ihan terveet elämäntavat. Emme kumpikaan tupakoi tai käytä yhtään alkoholia. Mies syö sitä mitä minä laitan joten ei pitäisi olla ruokavaliossa mitään hirveesti pielessä. Mies harrastaa enemmän liikuntaa kuin minä. Ei ole ylipainoa tms. Miehellä astma.
ap
Ei siellä kukaan vehkeitä tarkista. Spermanäyte tutkitaan, mutta senkin saa ottaa ihan itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon vian olevan minussa. Kun kierto on epäsännöllinen ja tammikuussa oli täysin ovuloimaton kierto, huhtikuussa kävi taas samoin ei ovulaatiota ja kierto jäi vain 20 päivän pituiseksi. Muutoin olen kyllä ovuloinut muissa kierroissa. Tammikuussa mulla kanssa alkoi ihan mahdoton hiustenlähtö, puolet hiuksista lähti, edelleenkin lähtee tavallista enemmän hiuksia. Mutta lääkärin mukaan hiustenlähtö johtuu siitä että lopetin e-pillerit kesällä 2015. Kilpirauhasessa ei kuulemma vikaa. tsh =1.42, t4v= 14.
ap
Sulla on stressi vauvan yrityksestä. Sen takia ne hiukset lähtee, kilpirauhasarvot ihan normaalit .
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvinnut käydä lapsettomuushoidoissa, 44 v sain terveen vauvan.
Oliko pitkä yritys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai voit varata ajan yksityiselle gynelle ihan ilman miestäkin ja esim. Tuo aukiolotutkimus, eihän niihin miehen lupaa mitenkään vaadita. Vasta siinä vaiheessa jos jotain yhteisiä hoitoja tai miestä koskevia tutkimuksia tarvitsisi. Tupakoiko miehesi tai sinä?
Vierailija kirjoitti:
Kokeileppa pieniannoksista aspiriinia (100mg), auttanut monelle. Tabu päivässä asap.
En uskalla ottaa kun en saa käyttää tulehduskipulääkkeitä. Maha ei kestä. En tiedä tekeekö pieni annos saman?
ap
En kyllä ollut huolissani tärppäämisestä siinä vaiheessa vielä kun hiuksia alkoi lähtemään. Kyllä kehossa tapahtui jotain muuta silloin. Hiuksia lähti, naama täynnä finnejä, ovulaatio jäi pois..
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun stressi lisääntyy mitä pidemmän aikaa kestää raskautuminen. Kokoajan se asia pyörii alitajunnassa vaikka ei kokoaikaa asiaa ajattelisi. Koen että sen on tapahduttava pian muuten ikäero esikoiseen on liian valtava vaikka isohan se jo nytkin on. Mitä pidemmän aikaa kuluu sitä enemmän elämä muuttuu ja itselläkin tulee ikää lisää vaikka en vielä vanha olekaan mutta kaikesta huolimatta, mieskin on jo 39v .
Jos mä nyt lopetan yrittämisen vaikka oliskin vain tilapaisesti niin vaivun masennukseen eikä sillon todellakaan tee mieli... Kuulostan ehkä tyhmältä.. mutta minkä sillä typerälle mielellensä voi..
ap
Menkää nyt hyvä ihme tutkimuksiin! Eihän teidän tarvitse aloittaa mitään hoitoja, jos ette halua, mutta tietäisitte ainakin onko tilanteellenne lääketieteellinen syy, vai onko syynä pelkkä huono tuuri tai stressi. Miksi ihmeessä eläisit tuollaisessa vellovassa masentavassa välitilassa kun voisit helposti selvittää onko jotain vialla ja voiko sen korjata? Onko tuo nyt reilua esikoisellennekaan, että äiti murehtii ja stressaa mutta ei yritä korjata tilannetta?
On aika hankalaa pakottaa toista(miestä) tutkimuksiin jos ei halua mennä. Käsittääkseni mitään tutkimuksia ei tehdä jos ei mies niihin myös osallistu?
Mutta voinko minä tutkituttaa itseni vaikka yksityisellä gynekologilla? Olisi helpompaa mennä yksityiselle gynelle. Kun lähin yksityinen lapsettomuus klinikka on 300km päässä. Julkista terveydenhuoltoa emme käytä.
ap
No asiahan on täysin selvä.
Mies ei halua toista lasta.
Jos haluaisi, lähtisi tutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun stressi lisääntyy mitä pidemmän aikaa kestää raskautuminen. Kokoajan se asia pyörii alitajunnassa vaikka ei kokoaikaa asiaa ajattelisi. Koen että sen on tapahduttava pian muuten ikäero esikoiseen on liian valtava vaikka isohan se jo nytkin on. Mitä pidemmän aikaa kuluu sitä enemmän elämä muuttuu ja itselläkin tulee ikää lisää vaikka en vielä vanha olekaan mutta kaikesta huolimatta, mieskin on jo 39v .
Jos mä nyt lopetan yrittämisen vaikka oliskin vain tilapaisesti niin vaivun masennukseen eikä sillon todellakaan tee mieli... Kuulostan ehkä tyhmältä.. mutta minkä sillä typerälle mielellensä voi..
ap
Menkää nyt hyvä ihme tutkimuksiin! Eihän teidän tarvitse aloittaa mitään hoitoja, jos ette halua, mutta tietäisitte ainakin onko tilanteellenne lääketieteellinen syy, vai onko syynä pelkkä huono tuuri tai stressi. Miksi ihmeessä eläisit tuollaisessa vellovassa masentavassa välitilassa kun voisit helposti selvittää onko jotain vialla ja voiko sen korjata? Onko tuo nyt reilua esikoisellennekaan, että äiti murehtii ja stressaa mutta ei yritä korjata tilannetta?
On aika hankalaa pakottaa toista(miestä) tutkimuksiin jos ei halua mennä. Käsittääkseni mitään tutkimuksia ei tehdä jos ei mies niihin myös osallistu?
Mutta voinko minä tutkituttaa itseni vaikka yksityisellä gynekologilla? Olisi helpompaa mennä yksityiselle gynelle. Kun lähin yksityinen lapsettomuus klinikka on 300km päässä. Julkista terveydenhuoltoa emme käytä.
ap
No asiahan on täysin selvä.
Mies ei halua toista lasta.
Jos haluaisi, lähtisi tutkimuksiin.
En ymmärrä miten joku voi ajatella noin musta valkoisesti. Minä haluan lasta todella todella paljon niin että aiheuttaa jopa stressiä. Mutta en minäkään halua lähteä virallisesti lapsettomuustutkimuksiin.
ap
Tuo teidän elämäntilanne vaikuttaa tosi kiireiseltä ja stressaavalta. Saisikohan tilannetta höllättyä? Vaikka pahalta ehkä kuulostaa, niin lopettakaa lapsenteko muutamaksi kuukaudeksi ja yrittäkää nauttia toistenne läheisyydestä ja seksiä ihan vain nautinnon vuoksi. Ei varmaan tee mieli, jos väkisin makaa ja stressaa hedelmöitystä.
Opettele stressinhallintaa. Netti on pullollaan mindfulness- ja rentoutumisharjoituksia. Tee vaikka aamuisin ja iltaisin lyhyt (n.10min) rentoutuminen ja ota tavaksi vaikka puolessa välissä päivää hengähtää hetkeksi ja tehdä muutama hengitysharjoitus. Nämä eivät vie aikaa paljoa, mutta hyöty on valtava! Lisäksi vauvalle olisi parempi syntyä stressittömämpään kotiin! :)
Kun tunnet voivasi kokonaisvaltaisesti hyvin, luulisi raskautumisenkin sujuvan paremmin. Ja jos ei, rohkeasti vain lapsettomuusklinikalle juttelemaan teille sopivista vaihtoehdoista! :)