Tunnetko sinä ketään syrjäytynyttä?
Minä tunnen erään keski-ikäisen ihmisen joka ei ole koskaan ollut töissä. Tunnetko sinä ketään syrjäytynyttä? mitä tekisit jos lapsesi syrjäytyisi?
Kommentit (45)
Tiedän,ei alko tai muitakaan ongelmia,vain syrjäytynyt,ei kaipaa ketään elämäänsä ja pelkää kontakteja.En tiedä mitä tekisin jos lapsi olisi sellainen..ei siinä paljon pysty.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän,ei alko tai muitakaan ongelmia,vain syrjäytynyt,ei kaipaa ketään elämäänsä ja pelkää kontakteja.En tiedä mitä tekisin jos lapsi olisi sellainen..ei siinä paljon pysty.
Täytyyhän siinä tietty joku syy olla (henkinen) ettei pysty ihmisten kanssa olemaan,mutta minkäs teet?Nuori ihminen.
Alkoholisoitunut isäni, syrjäytyi 50-vuotiana avioeron jälkeen. Eli ennen kuolemaansa lähes 15v asunnottomana, ei ollut yhteydessä muihin, kuin muihin syrjäytyneisiin keski-ikäisiin miehiin. Viimeiset 10 vuotta eli ilman pankkikorttia/yhteyksiä mihinkää valtion virastoihin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen, itseni.
Samoin.
Vanhempieni luona vielä olen jaksanut käydä vierailemassa, mutta ajattelin siitäkin luopua. Voisin autella heitä aina välillä pienissä asioissa. En vain pysty enää kohtaamaan sitä pettymystä, jonka näen heidän silmistään joka kerta kun he katsovat minua.
Parempi poissa silmistä, poissa mielestä.
En tunne.
Pitkäaikaistyöttömiä tunnen ja yhdelläkään viimeisen kolmen vuoden aikana valmistuneella tutulla nuorella ei ole töitä, mutta ei heistä silti kukaan syrjäytynyt ole. Ihan ovat aktiivista, yhteiskunnassa mukana toimivaa väkeä. On sosiaalisia suhteita, jonkun verran vapaaehtoistoimintaa, (ilmaisia tai edeullisia) harrastuksia, käyvät ilmaistapahtumissa, asuvat vaatimattomasti mutta siististi (siistimmin kuin minä) jne.
Minä koen olevani syrjäytynyt vaikka käynkin töissä. Vapaa-ajalla olen aina yksin. No, niin olen kyllä töissäkin. Sanon päivässä kaksi sanaa: "Huomenta" aamulla ja töistä lähtiessäni huikkaan "moikka".
Älkää nyt,me kaikki joilla on se syrjäytynyt,yksinäinen ihminen lähipiirissä,ajatellaan teitä aina,rakkaita etäsiä ihmisiä.Sitä miettii aina kuinka voisi auttaa ilman että tungettelee.Sitä miettii kaipaako toinen vai ei.Älkää nyt enempää karatko..koittakaa edes puhua asiasta!
Olen syrjäytynyt tai pikemminkin syrjäytetty. Naisten syy! Tiedätte miksi...
Tunnen. Väkivaltainen ja alkoholinhuuruinen lapsuus vaurioitti niin, että on jo alta kolmikymppisenä eläkkeellä eikä ole ikinä ollut töissä.
Mahdollisuuksien mukaan pääsee ulos kämpästä, eli kun lääkkeet toimii. Onneksi hänellä on mies, joka auttaa.
Vierailija kirjoitti:
En tunne.
Pitkäaikaistyöttömiä tunnen ja yhdelläkään viimeisen kolmen vuoden aikana valmistuneella tutulla nuorella ei ole töitä, mutta ei heistä silti kukaan syrjäytynyt ole. Ihan ovat aktiivista, yhteiskunnassa mukana toimivaa väkeä. On sosiaalisia suhteita, jonkun verran vapaaehtoistoimintaa, (ilmaisia tai edeullisia) harrastuksia, käyvät ilmaistapahtumissa, asuvat vaatimattomasti mutta siististi (siistimmin kuin minä) jne.
Niin, ja oma poikani kuuluu tähän työttömäksivalmistuneiden nuorten ryhmään, vaikka ei ole millään hörhöalalla, vaan ala työllistää hyvin silloin kun ei ole lama. Olen yrittänyt käyttää kaikki kontaktit ja verkostot työllistymisen edistämiseksi, mitta olen itse eri alalla, joten niitä on kovin vähän. Voi olla, että perustan firman, joka voisi työllistää hänet edes osapäiväisesti. En ole huolissani hönen syrjäytymiseetään kuitenkaan, sillä tosiaan nuo sosiaaliset yhteydet pysyvät ja hän käy myös auttamassa vanhoja mummojaan pari ketaa viikossa, mikä on tärkeää, vaikka valitettavasti mummot eivät pysty siitä mitään oikeaa palkkaa maksamaan, eli siitä ei ole työllistäjäksi.
Ja yllä vanhempiensa pettyneitä katseita kommentoineille: voi kuulkaa, kyllä niistä kuitenkin on mukavampi kun käytte. Mulle tulee aina niin hyvä mieli kun se poika käy kotona ja saan sitä vähän paijata. Ei siihen vaikuta, miten onnistunut se on elämässään, vaikka tietty pelkää että tuleeko sille kovin vaikeaa.
On olemassa ne joilla hyvät edellytykset syrjäytyä,joista kouhkataan mediassa,nykynuori joka ei työllisty,alkoholisoituu ja plaa plaa.Ja sit ne joilla oikeesti henkisesti joku propleema,joille ei löydy apua mistään tässä hyvinvointiyhteiskunnassa!
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Väkivaltainen ja alkoholinhuuruinen lapsuus vaurioitti niin, että on jo alta kolmikymppisenä eläkkeellä eikä ole ikinä ollut töissä.
Mahdollisuuksien mukaan pääsee ulos kämpästä, eli kun lääkkeet toimii. Onneksi hänellä on mies, joka auttaa.
Tässäpä selkeä esimerkki siitä, mikä ero on syrjäytyneillä miehillä ja "syrjäytyneillä" naisilla.
En tunne muita kuin itseni.
Tai en mä ole aivan varma, olenko (vielä) syrjäytynyt.
Minulla on vaikea ja pitkittynyt masennus, jonka vuoksi koulut keskeytyneet ja töissä olen ollut viimeksi vuonna 2013.
Ensimmäisen kesätyöpaikan sain 15-vuotiaana ja siitä tuonne 2013 syksyyn saakka oli aina kesät/lomat töitä, muuten opiskelin.
Sitten tuli hiljalleen kehittynyt täysromahdus ja stoppi, minkä tiimoilta on vieläkin aika haparoivia askeleita - vaikka henkinen puoli todella hiljalleen onkin eteenpäin mennyt.
Viimeiset vuodet olen siis möllöttänyt, mutta sosiaalisia suhteita on.
Tapaan viikottain ystäviä, urheilen vointini mukaan, harrastan taiteita jne.
Matkustellutkin olen tässä vuoden sisällä yksin toisella puolen maailmaa, eli en aivan avuton enää ole (vertaan parin vuoden takaiseen, jolloin olin totaalisen toimintakyvytön ja ystävät joutuivat tulla aina mun luokse, kun en jaksanut nousta edes sängystä, siivosivat täällä jne.).
En mä oikein tiedä olenko syrjäytynyt, mutta pelkään tulevani sellaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Väkivaltainen ja alkoholinhuuruinen lapsuus vaurioitti niin, että on jo alta kolmikymppisenä eläkkeellä eikä ole ikinä ollut töissä.
Mahdollisuuksien mukaan pääsee ulos kämpästä, eli kun lääkkeet toimii. Onneksi hänellä on mies, joka auttaa.
Tässäpä selkeä esimerkki siitä, mikä ero on syrjäytyneillä miehillä ja "syrjäytyneillä" naisilla.
No mikä?
Onko pitkäaikaistyötön nainen jolla on perhe syrjäytynyt?
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Entinen koulukaverini. Alkoholi- ja mt-ongelmainen. On aina välillä kai työllistämistöissä mutta sitten kunto taas pettää... Jaa-a, lapsien osalta yritämme tehdä kaikkemme ennaltaehkäisevästi ettei noin kävisi. Vaikeampaa auttaa kun on jo syrjäytynyt...
Valtavan hieno ajatus! Onko oikein tarkempi suunnitelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Väkivaltainen ja alkoholinhuuruinen lapsuus vaurioitti niin, että on jo alta kolmikymppisenä eläkkeellä eikä ole ikinä ollut töissä.
Mahdollisuuksien mukaan pääsee ulos kämpästä, eli kun lääkkeet toimii. Onneksi hänellä on mies, joka auttaa.
Tässäpä selkeä esimerkki siitä, mikä ero on syrjäytyneillä miehillä ja "syrjäytyneillä" naisilla.
No mikä?
Se, mikä lukee lihavoidulla siinä yllä olevassa kommentissa.
Vierailija kirjoitti:
Onko pitkäaikaistyötön nainen jolla on perhe syrjäytynyt?
Ei, ellei mieskin ole syrjäytynyt ja rappiolla.
Tunnen. Entinen koulukaverini. Alkoholi- ja mt-ongelmainen. On aina välillä kai työllistämistöissä mutta sitten kunto taas pettää... Jaa-a, lapsien osalta yritämme tehdä kaikkemme ennaltaehkäisevästi ettei noin kävisi. Vaikeampaa auttaa kun on jo syrjäytynyt...