Miten te opitte sietämään virheitä työssänne, joiden työssä moka ei todellakaan ole lahja?
Ahdistaa. Saattaa olla, että olen kadottanut yhden asiakaspaperin tai sitten sen on kadottanut joku toinen. Aikaa on kulunut jo sen verran, että on kovin epätodennäköistä, että se olisi päätynyt jollekin toiselle asiakkaalle (se olisi katastrofaalinen vaihtoehto tietenkin), mutta kateissa se on yhtä kaikki eikä sellaista saisi tietenkään tapahtua.
Aiemmassa työpaikassa tekemilläni virheillä ei ollut oikeasti maailman mittakaavassa yhtään mitään väliä. Jollekin saattoi tulla pientä mielipahaa tai työpaikalle koitua ehkä kympin tappio, mutta noin niin kuin oikeasti. Siellä kaikki virheet oli helppoa ottaa oppimiskokemuksina. Mutta entäs nyt? Miten te olette oppineet elämään sen kanssa, että jotakin voi tapahtua ja päässeet yli siitä, jos jotain ON tapahtunut?
Kommentit (11)
Anteeksi, mutta en oikein ymmärtänyt tuota otsikkoa?
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta en oikein ymmärtänyt tuota otsikkoa?
Hyvä jos ymmärsin itsekään, pitäisi todellakin oikolukea :D Eli kun monesti sanotaan, että "moka on lahja", niin mites te, joiden työpaikalla se ei todellakaan ole, jossa pieniäkään mokia ei saisi sattua? Miten opitte diilaamaan sen kanssa, että niitä voi SILTI joskus tapahtua?
Mulla on työ, jossa virheet voivat pahimmillaan maksaa ihmishenkiä, tai asiakasreklamaatioiden seurauksena työnantaja voi joutua maksamaan erittäin suuret korvaukset. Asia voi myös päätyä lehtiin jolloin työantajani julkisuuskuva kärsii.
Mutta en minä noita asioista stressaa. Elän hetki kerrallaan enkä mieti menneitä enkä tulevia. Teen joka hetki työni niin hyvin kuin osaan, mutta jos joskus virhe käy, niin ikävää, mutta se on vain inhimillistä. Kaikille käy joskus virheitä. Onneksi niitä isompia harvoin. Ja jos kriittisissä asioissa pääsee virheitä läpi asiakkaalle asti, täytyy yksilön (itsensä tai toisen) syyttämisen sijaan katsoa koko prosessia, että miten laadunvalvontaa voitaisiin tehostaa niin että virheet jäisi kiinni ajoissa.
Pönttö tapa:
1. Mitä tapahtui?
2. Kuka on syyllinen?
3. Miten selitellään parhain päin?
Fiksu tapa:
1. Miten asia fiksataan heti paikalla asiakkaan suuntaan?
2. Mitä tapahtui?
3. Miten sama estetään tulevaisuudessa?
No mä ajattelen aina että ainakaan tähän ei kukaan kuole. En tiedä miten lääkärit ym. handlaavat tämän asian :D
Wanha datakääpä kirjoitti:
Pönttö tapa:
1. Mitä tapahtui?
2. Kuka on syyllinen?
3. Miten selitellään parhain päin?
Fiksu tapa:
1. Miten asia fiksataan heti paikalla asiakkaan suuntaan?
2. Mitä tapahtui?
3. Miten sama estetään tulevaisuudessa?
Näin juuri. Olen itse projektipäällikkö it-alalla, ja huomaan että usein työntekijät itsensä tai toistensa suhteen on ihan liian ankaria, ja juuri lähtevät tuosta syyllisyysajattelusta. Ensin pelätään että onko itse syyllinen ja jos on, mennään puolustautumis- tai potkujen pelkäämisvaihteelle. Jos syylliseksi osoittautuu kollega, tämä kovin mielellään ilmaistaan, koska sitten itse pääsee pälkähästä.
Mutta itse en ainakaan syytä ketään virheistä, koska tiimissäni on vain tunnollisia työntekijöitä joita ei ole mitään syytä epäillä erityisestä huolimattomuudesta. Virheet ovat siis vain fakta mitä ihmisille joskus tapahtuu. Syyllisillä ei ole mitään väliä, vaan tärkeintä on että virhe korjataan heti ja sen asiakasvaikutus minimoidaan. Sitten selvitetään voitaisiinko esim. testausprosessin (sekä automaatti- että perinteinen testaus) avulla estää ettei vastaavia ainakaan tuotantoon asti pääsisi jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
No mä ajattelen aina että ainakaan tähän ei kukaan kuole. En tiedä miten lääkärit ym. handlaavat tämän asian :D
Rankkaa se on. Silloin jos tietää tehneensä parhaansa, niin asian pystyy hyväksymään, sen ettei kaikkia vaan pysty auttamaan. Mutta jos käy niin kuin minulla kerran, että vakava virhe tapahtuu kun on tullut töihin krapulassa, niin sitä ei kyllä oikein pysty itselleen anteeksi antamaan. Itse olin koukussa rauhoittaviin lääkkeisiin vuosia tällaisen virheen jälkeen, koska ilman niitä lääkkeitä koko ajan vaan pyöri mielessä se että JOS en olisi juonut tai tullut töihin krapulaisena ja tokkuraisena, niin ehkä olisi käynyt toisin.
Vierailija kirjoitti:
Wanha datakääpä kirjoitti:
Pönttö tapa:
1. Mitä tapahtui?
2. Kuka on syyllinen?
3. Miten selitellään parhain päin?
Fiksu tapa:
1. Miten asia fiksataan heti paikalla asiakkaan suuntaan?
2. Mitä tapahtui?
3. Miten sama estetään tulevaisuudessa?
Näin juuri. Olen itse projektipäällikkö it-alalla, ja huomaan että usein työntekijät itsensä tai toistensa suhteen on ihan liian ankaria, ja juuri lähtevät tuosta syyllisyysajattelusta. Ensin pelätään että onko itse syyllinen ja jos on, mennään puolustautumis- tai potkujen pelkäämisvaihteelle. Jos syylliseksi osoittautuu kollega, tämä kovin mielellään ilmaistaan, koska sitten itse pääsee pälkähästä.
Mutta itse en ainakaan syytä ketään virheistä, koska tiimissäni on vain tunnollisia työntekijöitä joita ei ole mitään syytä epäillä erityisestä huolimattomuudesta. Virheet ovat siis vain fakta mitä ihmisille joskus tapahtuu. Syyllisillä ei ole mitään väliä, vaan tärkeintä on että virhe korjataan heti ja sen asiakasvaikutus minimoidaan. Sitten selvitetään voitaisiinko esim. testausprosessin (sekä automaatti- että perinteinen testaus) avulla estää ettei vastaavia ainakaan tuotantoon asti pääsisi jatkossa.
Virhe ei kaiken lisäksi ole edes pahinta mitä voi tapahtua. Pahinta on virheen peittely ja salaa puuhailtavat itsenäiset ratkaisuyritykset, jotka paitsi maksavat rahaa (työaika) myös kusauttavat koko muun projektin.
Mikään ei saa tätä Nasse-Setää niin vihaiseksi kuin se, että asiakas alkaa kyselemään miksei projekti etene odotetusti ja sieltä alta paljastuu joku prkeleen häröpallo mitä omat voimat on pyörittäneet päivätolkulla ihan hiljaa keskenään..
Wanha datakääpä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wanha datakääpä kirjoitti:
Pönttö tapa:
1. Mitä tapahtui?
2. Kuka on syyllinen?
3. Miten selitellään parhain päin?
Fiksu tapa:
1. Miten asia fiksataan heti paikalla asiakkaan suuntaan?
2. Mitä tapahtui?
3. Miten sama estetään tulevaisuudessa?
Näin juuri. Olen itse projektipäällikkö it-alalla, ja huomaan että usein työntekijät itsensä tai toistensa suhteen on ihan liian ankaria, ja juuri lähtevät tuosta syyllisyysajattelusta. Ensin pelätään että onko itse syyllinen ja jos on, mennään puolustautumis- tai potkujen pelkäämisvaihteelle. Jos syylliseksi osoittautuu kollega, tämä kovin mielellään ilmaistaan, koska sitten itse pääsee pälkähästä.
Mutta itse en ainakaan syytä ketään virheistä, koska tiimissäni on vain tunnollisia työntekijöitä joita ei ole mitään syytä epäillä erityisestä huolimattomuudesta. Virheet ovat siis vain fakta mitä ihmisille joskus tapahtuu. Syyllisillä ei ole mitään väliä, vaan tärkeintä on että virhe korjataan heti ja sen asiakasvaikutus minimoidaan. Sitten selvitetään voitaisiinko esim. testausprosessin (sekä automaatti- että perinteinen testaus) avulla estää ettei vastaavia ainakaan tuotantoon asti pääsisi jatkossa.
Virhe ei kaiken lisäksi ole edes pahinta mitä voi tapahtua. Pahinta on virheen peittely ja salaa puuhailtavat itsenäiset ratkaisuyritykset, jotka paitsi maksavat rahaa (työaika) myös kusauttavat koko muun projektin.
Mikään ei saa tätä Nasse-Setää niin vihaiseksi kuin se, että asiakas alkaa kyselemään miksei projekti etene odotetusti ja sieltä alta paljastuu joku prkeleen häröpallo mitä omat voimat on pyörittäneet päivätolkulla ihan hiljaa keskenään..
Totta. Ihmiset usein on turhan optimisteja ja ajattelevat että pystyvät ratkaisemaan ongelmat ilman että kenenkään tarvitsee koskaan tietää, ilman myöhästymisiä tai mitään. Aina ei niin vaan sitten käykään, ja se on paskin tilanne että tuotantoonasennuksen aamuna, jonkun koodattua hikisen yön energiajuomien voimalla että saisi valmiiksi, mutta epäonnistuttua siinä, tulee sitten meikäläiselle ilmoitus että asennusta täytyy siirtää.
Jos asia olisi kerrottu ajoissa, niin ei mitään hätää. Siinä olisi voinut miettiä lisäresursseja tai ihan rauhassa sen asennuksen siirtämistä asiakkaan kanssa sopien. Asiakas usein hyväksyy pienen myöhästymisen jos siitä kerrotaan ajoissa, mutta sellainen viime hetken peruutus usein otetaan aika huonosti.
Olen hoitaja ja moka voi pahimmillaan aiheuttaa toisen ihmisen kuoleman tai kärsimystä. Ei siis kovin toivottavaa tehdä sitä mokaa.. Stressiähän se tuo kun täytyy pystyä tekemään ajoittain hyvinkin vaativia toimenpiteitä.
Välinpitämättömyys auttaa kaiken suhteen.