Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Valmistun kohta maisteriksi...
13.06.2016 |
...alkusyksyllä viimeistään.
Oman alani työnäkymät erittäin huonot. Luultavasti pääsen ihan eri alalle töihin kuin oma alani: siivoustyöhön, kaupan kassalle. Arvostan kyllä noitakin töitä, mutta en olisi uskonut reilu 5v sitten aloittaessani yliopisto-opiskelujani, että valmistuessani työnäkymät ovat erittäin huonot.
En edes tiedä, olenko ns. "oikealla alalla". Ehkä pohdintoja lisää tuo huono työnäkymä.
Kyllä tämä tilanne stressaa ja masentaa. Onko muille käynyt näin, opiskellut monta vuotta korkeakoulussa ja alalla huonot työnäkymät.
Mitä nyt? Työttömyystukia hakemaan, vaiko ihan muuta kuin oman alan töitä? Vaiko muuta alaa opiskelemaan (mutta mitä?) - alaa jossa olisi töitäkin tarjolla?
Kommentit (33)
Etkö muuta ihan oikeasti kekannut, vaikkapa siivoojan hommia, mutta eihän se myöhäistä ole vieläkään, eli amikseen..!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja tutkit jotain sikaselvää viis vuotta ja läväytät tuotokses koko akateemiselle maailmalle - ja hups oletkin jo työtön tohtori!
Tuttua on. Valmistuin tosin jo kahdeksan vuotta sitten. Olen laskeskellut, että olen ollut valmistumiseni jälkeen 5 vuotta töissä, 1/2 vuotta opiskellut ja 2 1/2 vuotta työttömänä. Työttömyyttä on ollut pätkissä, pisin jakso vuoden. Nyt alkaa tämä pätkätyöläisen elämä jo tympiä ja tarkoitus suunnata ammattikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tutkit jotain sikaselvää viis vuotta ja läväytät tuotokses koko akateemiselle maailmalle - ja hups oletkin jo työtön tohtori!
Tutkijaksi tullaan vasta tohtoriksi väittelemisen jälkeen, jos tullaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahde ulkomaille. Ihan oikeasti. Itsellani ei kestaisi paa jaada Suomeen tyottomaksi. Lahdin lukion jalkeen ja olen nyt 35-vuotias. Olen ollut kerran tyottomana (oma valintani silloin) n. 2 kuukautta, muuten on aina ollut koulutusta vastaavaa tyota tarjolla.
Oletko käyttänyt hyväksi yliopiston työelämään valmentavia palveluja? Ollut alan kesätöissä? Kyllä siihen työllistymiseen voi itse vaikuttaa. Ja muistaa, että reippaasti yli puolet valmistuvista akateemisista työllistyy, ei kaikki jää työttömiksi. Kotoa/työkkäristä ei tulla hakemaan akateemisia töihin vaan itse niitä paikkoja kannattaa aktiivisesti hakea ja yrittää saada itselleen sopivaa osaamista lisäopinnoilla/työharjoitteluilla tms. Lykkyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väitöskirjan tekeminen on tutkimista, jos joku on vielä niin tollo ettei tiedä;)
Minä lähdin duunarihommista yliopistoon vanhemmalla iällä, tehdäkseni vihdoin sitä, mitä haluan ja elämäntilannekin salli opiskelut.
Nyt olen gradua vailla valmis maisteri kovilla arvosanoilla, töitä ei tiedossa, oman alan työkokemusta ei ole edes kesiltä ja ne harvat valmistuneet opiskelijatoverit, jotka ovat jonkin pätkän tai projektin saaneet, tekevät pienemmällä palkalla vaativampaa työtä kuin minä aiemmassa ammatissani. Ei tämä juuri motivoi.
Toisaalta, olen onnistuneesti saanut viettää mukavia opiskeluvuosia ja olla pois työelämästä, joka kiinnostaa yhä vähemmän. Olen harkinnut jopa jatko-opintoja vältelläkseni sitä vielä muutaman vuoden. Olkoon sitten harrastelua, ellei muuta. Yhteiskunnan kannalta tietysti ikävää, mutta minkäs teet. Työelämää olisi jäljellä vielä 25 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väitöskirjan tekeminen on tutkimista, jos joku on vielä niin tollo ettei tiedä;)
Väitöskirjatyö on vasta tutkimuksen tekemisen opinnäyte. Aiemmassa viestissä kehotettiin "alkamaan" tutkijaksi. Tutkijaksi tullaan vasta tohtoriksi väittelemisen jälkeen, mutta kaikista tohtoreista ei tule tutkijoita.
Työpaikoista ei juurikaan huudella ja on hyvin tärkeää päästä esim. harjoitteluiden kautta tutustumaan alaan. Missä olet ollut töissä tämän viisi vuotta? Entä harjoittelut? Usein akateemisen uran alussa joutuu tekemään nälkäpalkalla töitä, että kertyy kokemusta. Aina kuitenkin pyrkien parhaaseen mahdolliseen työtehtävään, johon resurssisi voivat riittää. Ei pidä olla liian vaatimaton tai epärealistinen. Vaikea tehtävä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lahde ulkomaille. Ihan oikeasti. Itsellani ei kestaisi paa jaada Suomeen tyottomaksi. Lahdin lukion jalkeen ja olen nyt 35-vuotias. Olen ollut kerran tyottomana (oma valintani silloin) n. 2 kuukautta, muuten on aina ollut koulutusta vastaavaa tyota tarjolla.
Mä lähdin. Niin pitkään olikin töitä, kun oli valmis lähtemään minne tahansa lyhyenkin työpätkän toivossa. Jossain vaiheessa vain sellainenkin elämä alkaa tympiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkijoita työskentelee muuallakin kuin yliopistolla ja ihan maisteripohjalta sen saa nimikkeekseen. Väitelleet ovat erikoistutkijoita.
työtön maisteri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahde ulkomaille. Ihan oikeasti. Itsellani ei kestaisi paa jaada Suomeen tyottomaksi. Lahdin lukion jalkeen ja olen nyt 35-vuotias. Olen ollut kerran tyottomana (oma valintani silloin) n. 2 kuukautta, muuten on aina ollut koulutusta vastaavaa tyota tarjolla.
Mä lähdin. Niin pitkään olikin töitä, kun oli valmis lähtemään minne tahansa lyhyenkin työpätkän toivossa. Jossain vaiheessa vain sellainenkin elämä alkaa tympiä.
En osaa oikein kommentoida tuohon, koska itsellani muuttaminen on ollut oma valinta (siis ulkomaille lahdon jalkeen) ja toita on loytynyt luennoitsijana ja myos omalta erikoisalaltani. En ole siis joutunut patkatoiden varassa olemaan, ellen ole valilla sellaisia halunnut tehda. Vakinaisia paikkoja ja maara-aikaisiatyosuhteita on molempia tullut tehtya.
Hae oman alan töitä ja niitäkin, jotka jotenkin soveltuisivat koulutukseesi. Onko sinulla tietoa siitä, mitä opiskelukaverisi tekevät? Vaikea uskoa, että olisi olemassakaan alaa, jolta kukaan ei työllisty. :) Minä hain aikoinani oman alan työpaikkaan, mutta alemman tason tehtäviin ja ylenin siitä oman tason töihin jo seuraavaa pätkäsopimusta kirjoitettaessa. Joo, on siitä jo aikaa, mutta kuitenkin.
Sama osittain, eli työttömyys alallani on aloitusvuoteni jälkeen roimasti noussut. Kiva kun "osasi" valita väärän alan.
Olen nyt maisteri ja sain heti yhden pätkätyön valmistuttuani, oman alan kokemusta ei ole juurikaan. Tavoitteena on jatkossa saada mitä tahansa oman alan kokemusta, oli sitten vain määräaikaista ja ns. alipalkattua (ensimmäinen oman alan työ n. 2000e). Jos en tule saamaan töitä Suomesta mietin ulkomaita ja ammattitutkintokin on vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Sama osittain, eli työttömyys alallani on aloitusvuoteni jälkeen roimasti noussut. Kiva kun "osasi" valita väärän alan.
Olen nyt maisteri ja sain heti yhden pätkätyön valmistuttuani, oman alan kokemusta ei ole juurikaan. Tavoitteena on jatkossa saada mitä tahansa oman alan kokemusta, oli sitten vain määräaikaista ja ns. alipalkattua (ensimmäinen oman alan työ n. 2000e). Jos en tule saamaan töitä Suomesta mietin ulkomaita ja ammattitutkintokin on vaihtoehto.
Se vielä, että tsemppiä muille ja ei saa luovuttaa! Minulla nimittäin on vielä surkea työhistoria (olen ollut vasta 4 lyhyessä työsuhteessa ja liki kaikki suorittavaa, ei oman alan työtä kuten siivousta) ja silti sain omalta alalta työpätkän. Ehdin lähettää vain 20 työhakemusta ennen tärppäämistä ja pääsin 3 työhaastatteluun. Yksi noista oli vieläpä vakityö, mutta en tullut valituksi.
Vierailija kirjoitti:
Väitöskirjan tekeminen on tutkimista, jos joku on vielä niin tollo ettei tiedä;)
Väikkärin voi tehdä tasan 2 tapaa: tutkimustyönä tai monograafisena. Jälkimmäinen on käytännössä sama kuin lopputyö, mutta silloin pitää olla varma aihe.
Alue: Aihe vapaa
On käymässä, en olisi uskonut.