Vierailija

Olen ollut nyt enemmän kuin pari-kolme kuukautta ja kavereilta ei tule kutsuja juhlimaan enää tule. Absolutismi tuntuu kuitenkin sujuvan muuten paljon paremmin mielelle ja kropalle niin aion jatkaa tätä niin kauan kuin sitä kestää. Uskon, että "minä" on nyt enemmän se todellinen minä, eikä ero arkiminän ja bailuminän kanssa ole niin ristiriidassa kuin joskus itsellä tai muilla on.

  • ylös 15
  • alas 2

Kommentit (15)

Vierailija

Ammattikoulun risteily oli ainut milloin voin sanoa olleeni juonut ja siitäkin on jo kymmenisen vuotta. Silloinkaan en ollut kovassa hutikassa. Ei vaan kiinnosta kun on nähnyt tarpeeksi millaiseen idiotismiin liikajuominen ihmisen ajaa ja mitä se voi esimerkiksi parisuhteelle tai perheelle tehdä. Enkä näe siinä mitään hyötyjä, hauskaa saa pidettyä muutenkin.

  • ylös 10
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Join aikoinaan kaiken. Sitten lopetin. ilman hoitoja tai muuta. ei vaa natsannut. Olin 13v täysin raitis. Sitten taas join mutta vähemmän ehkä viitisen vuotta. Nyt ollut 3 vuotta täysin raitis. Yhden ainoan kerran  on mieli tehnyt vetää viinaa, kaksin käsin. Mutta sitten aattelin ettei kannata. Minä en pidä enkä ole itseäni alkoholistina. On vaan niin mukavampi ja parempi olo selvänä. Taloudellisesti asia ei ole vaikuttanut mitenkään.

Vierailija

Olen aina ollut absolutisti. Vanhempieni kännäilyä seurattuani päätin jo 12-vuotiaana ettei kukaan koskaan tule kärsimään minun alkoholin juomisestani, etenkään kukaan lapsi. Lisäksi suvussa on molemmilla puolilla alkoholiongelmaisia ja yksi (ex?)narkkari joten en halua riskeerata sitä, että minustakin tulisi sellainen. Alkoholi ei koskaan pysty antamaan minulle mitään niin hyvää, että kannattaisi ottaa riski päätyä päihdeongelmaiseksi/narkkariksi. Olen luonteeltani aika kaikki/ei mitään, tuo yhdistettynä geeniperimääni ei myöskään kannusta juomaan alkoholia.

Sisaruksistani yksi on kohtuukäyttäjä, tosin nykyään juo alkoholia tosi harvoin tyyliin lasi viiniä ruuan kanssa tai saunakalja. Toinen sisarukseni taas on jonkun sortin alkoholiongelmainen, ei ole millään deekiksellä ja on aina esim. hoitanut työnsä, mutta on menettänyt kontrollin vähän liian monta kertaa ja käy nyt A-klinikalla. Lisäksi hän on lopettanut alkoholinkäytön kokonaan kun ei sitä hallitse. 

  • ylös 19
  • alas 0
Vierailija

Pelkästä pienestä siemauksesta alkoholia tulee todella huono olo, ja yritys juoda enemmän aiheuttaa huimausta. En tiedä miksi, mutta kännien vetäminen ei näytä olevan sen arvoista että rupeaisin etsimään kallista erikoislääkäriä selvittääkseni asian.

Vierailija

Alkoholi tuntuu hyvältä ratkaisulta mielialaongelmiin, mutta todellisuudessa pahentaa niitä. En juo ollenkaan, koska pelkään päätyvän ongelmakäyttäjäksi, kun päihtyminen parantaa hetkeksi oloa. Lisäksi humalassa olen sietämätöntä seuraa. Puolisollani on taipumusta ongelmakäyttäjäksi, mutta hän ei juo jos minä en juo.

Siinäpä syitä. Olen ollut useamman vuoden ilman alkoholia, eikä ole ikävä. Muitakaan päihteitä en käytä.

  • ylös 11
  • alas 0
Vierailija

Koska perhosten keräily ei kiinnosta minua, ei ole koskaan kiinnostanut, olen siis ikuinen absolutisti.
Eikä nilviäisten syöntikään.
Sama koskee kirnupiimää.
Tajusiko kukaan ;-)

Vierailija

En kestä alkoholia. Tulen humalaan jo pienestä määräästä( puoli lasia kuohuviiniä) ja isommasta määrästä voin jo pahoin ja ehkä jopa oksennan (en siis oo enää vuosiin kokeillut). Lisäksi alkoholi maistuu minusta pahalta, joten ei ole tarvetta juoda. Ilmeisesti sukuvika, sillä äitini ei juo ollenkaan alkoholia, eikä myöskään poikani 20v. ole koskaan juonut (on toki maistanut, mutta sanoo ettei tykkää).

Vierailija

Vaihdoin alkoholin päihteisiin joista tulee miellyttävämpi olo esim. sieniin ja opiaatteihin.

Vierailija

Join useinkin teininä. Usein muisti sitten pätki ja oksentelin. Viimeinen kännioksentelu tapahtui viisi vuotta sitten kunnes tajusin että en pidä alkoholin mausta tai vaikutuksista. Käyn edelleen baareissa ja vietän aikaa kavereiden kanssa jotka juovat. Elämä on helpompaakin kun saa ajella omalla autolla iltamiin :)

Vierailija

En ole koskaan käyttänyt alkoholia, koska en koe siihen tarvetta. Näen ihmisten juovan jotain pahaa ja epäterveellistä, josta tulee pahoinvointia ja sekavuutta. En ymmärrä heidän motiiviaan. Saavat he niin toki tehdä, en moralisoi mutta en myöskään osallistu.

N24

En ole aina ollut, joskus nuorena join "koska muutkin" ja aina se oli mielestäni yhtä typerää. Nyt kun on itseluottamusta olla oma itseni niin en ole juonut vuosiin. En vaan koe tarvetta tai saa siitä mitään irti.

Vierailija

Join jo oman osuuteni.
En pidä sanasta absolutisti. En mitenkään pakota itseäni olemaan juomatta. Voin siemaista juhlissa sen alkumaljan yhden hörpyn. En julista alkottomuuttani. Juon kyllä 0,0% alkotonta olutta.
En tee alkoholista itselleni kiellettyä vaan valitsen hyvää oloa tuottavia asioita. Niihin ei alkoholi kuulu.
En pidä sekavasta tilasta enkä etenkään krapulasta enää. Sydän ja keho ja pää kärsi tinttaamisesta. Katosi nautinto jo kauan ennen kuin lopetin. Join vaan juomisen takia...tavasta?
Nautin kaikista aisteista ja etenkin raikkaista aamuista.

Nyt on hyvä fiilis. Onneksi on se ajatus; "aina voi aloittaa alusta".
Ei tarvi kärvistellä niissä vanhoissa, vaikka on kyllä tullut tehtyä vaikka mitä ja kuinka noloa.
Se mun alkojuna meni.

Vierailija

En ole koskaan oikein tajunnut alkoholin juomista. Seon pahaa ja humala tai edes se epämääräinen olo ei tunnu mukavalta. Nuorena oli pakko jokunen olut aina juoda, että pysyi porukassa. Mutta kun kasvoin aikuiseksi, päätin, että ei kai minun ole pakko enää tehdä sellaisia juttuja, mitkä ei minua kiinnosta toisten mieliksi. Joten kaipa olen parikymmentä vuotta ollut absolutisti. Samalla lopetin tupakoinninkin, kun sekään ei oikein maistunut, mutta nuorena piti polttaa, kun kaikki muutkin

Vierailija

13:n vastaus oli koko lailla kuin mun kynästä.

Join n. 25-vuotiaaksi todella paljon, sitten pistin korkin kokonaan kiinni (nyt olen 35v). En ole alkoholisti eikä lasillinen silloin tällöin olisi sinänsä pahasta, mutta kärsin ajoittain unettomuudesta, enkä halua elimistööni edes pieniä alkoholimääriä unta häiritsemään.

Lisäksi työ ja harrastukset on minulle mielekkäämpää ajankäyttöä kuin fyysinen ja henkinen krapula. Bilekutsuja ei tule, mutten edes kaipaa niitä; harrastus vie aikaa ja sen myötä on tullut uusia kavereita.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla