Petteri Orpo: Vieraan kielen opetusta jo päiväkoteihin

Kovin vaikeaksi saatte simppelin asian. Minun koululaiseni osaavat molemmat enkkua natiivitasoisesti, lisäksi a-kielinä kiinaa ja ranskaa. Ruotsia hyvin. Ihan normiarjessa hankittuja taitoja. Soisin kaikille.

Kohta varmaan joku ruotsalainen tutkimustyöryhmä julkaisee tutkimuksen jonka mukaan suomen kielen opiskelu äidinkielenä on helpompaa jos kakaroille opetetaan ensimmäiset 10v pelkästään ruotsia (esikoulusta yläasteen loppuun) ja (Suomea) äidinkielenä vasta lukiossa aikaisintaan.

Ruotsi, tuo kaikkien kieliopetuksen porttikielten isoäiti.

Vierailija kirjoitti:

Englantia voisi hyvin ottaa jo päiväkoteihin. Lapsen pohjakielitaito eli äidinkielen osaaminen tulee kotoa ja vastuu siitä on vanhemmilla. Lapsen kanssa pitää puhua, keskustella ja lukea. 

Tällä hetkellä varhaiskasvatus nimenomaan painottaa esim. hyvän kielellisen pohjan takaamista kaikille. Suomessa on hyvin paljon lapsia, joiden vanhemmat eivät tue äidinkielen oppimista millään tavoin. Enkä edes tarkoita ns. sossuporukkaa. Siihen, ettei kieliympäristö ole riittävän virikkeellinen riittää ihan kirjattomuus, satujen lukemattomuus ja liiallinen ruutuaika.

Ns. käyttökieli ei ole riittävää äidinkielen osaamista. Koulussa etenkin reaaliaineiden oppimisessa tulee esiin, että hyvin monet ovat eläneet erittäin kieliköyhässä ympäristössä. Esim. tietotekstin lukeminen ja sen ymmärtäminen on vaikeaa, jos ei esim. hallitse riittävää synonyymisanastoa omalla äidinkielellään. Myöhäisemmässä vaiheessa koulupolkua oman äidinkielen hallitseminen vaikuttaa niin äidinkielen, vieraiden kielten, matematiikan kuin reaaliaineidenkin oppimiseen. Englannin kielen hallitseminen hyödyttää vieraiden kielten oppimista. Tästä syystä on mielestäni ehdottoman tärkeää, että riittävä kielellinen virikkeellisyys taataan kaikille lapsille vanhempien kyvykkyydestä riippumatta. Kielten opettajat ovat varmasti eri mieltä, mutta kielet ovat kuitenkin vain yksi osa sivistystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englantia voisi hyvin ottaa jo päiväkoteihin. Lapsen pohjakielitaito eli äidinkielen osaaminen tulee kotoa ja vastuu siitä on vanhemmilla. Lapsen kanssa pitää puhua, keskustella ja lukea. 

Tällä hetkellä varhaiskasvatus nimenomaan painottaa esim. hyvän kielellisen pohjan takaamista kaikille. Suomessa on hyvin paljon lapsia, joiden vanhemmat eivät tue äidinkielen oppimista millään tavoin. Enkä edes tarkoita ns. sossuporukkaa. Siihen, ettei kieliympäristö ole riittävän virikkeellinen riittää ihan kirjattomuus, satujen lukemattomuus ja liiallinen ruutuaika.

Ns. käyttökieli ei ole riittävää äidinkielen osaamista. Koulussa etenkin reaaliaineiden oppimisessa tulee esiin, että hyvin monet ovat eläneet erittäin kieliköyhässä ympäristössä. Esim. tietotekstin lukeminen ja sen ymmärtäminen on vaikeaa, jos ei esim. hallitse riittävää synonyymisanastoa omalla äidinkielellään. Myöhäisemmässä vaiheessa koulupolkua oman äidinkielen hallitseminen vaikuttaa niin äidinkielen, vieraiden kielten, matematiikan kuin reaaliaineidenkin oppimiseen. Englannin kielen hallitseminen hyödyttää vieraiden kielten oppimista. Tästä syystä on mielestäni ehdottoman tärkeää, että riittävä kielellinen virikkeellisyys taataan kaikille lapsille vanhempien kyvykkyydestä riippumatta. Kielten opettajat ovat varmasti eri mieltä, mutta kielet ovat kuitenkin vain yksi osa sivistystä.

Edelleen tämä ei ole peruste evätä palvelu kunnollisilta perheiltä.

Vierailija kirjoitti:

Eli ruotsin vastustajien mukaan vierasta kieltä ei saa aloittaa opettamaan alle kouluikäisenä, koska joissain paikassa saatetaan opettaa ruotsia? Voi pölvästit. Vastustan itsekin pakkoruotsia, mutta vieraiden kielten osaamista tällainen pieni kansa todellakin tarvitsee jos jotain.

Pointti taitaa olla siinä että halutaan varmistaa että ihmisillä on oikea valinnanvapaus eikä tätä kokeilua käytetä junttaamalla pakkoruotsia entistä tiukemmin kiinni opetusohjelmiin. Valitettavasti tästä jälkimmäisestä on ihan liikaa esimerkkejä, esim. tuo että vaikka 75% suomalaisista kannattaa pakkoruotsin poistoa (eli siis aitoa valinnanvapautta) niin siitä huolimatta ruotsin opiskelua aikaistetaan. Kansa ei enää luota poliitikkojen lupauksiin tässä(kään) asiassa. 

Vierailija kirjoitti:

Mitähän kieliä tässä tarkoitetaan? Ruotsia, arabiaa ? 

Tuskin tulee päivää jossa kaikissa päiväkodeissa voisi valita esanjan, mandariinikiina, englannin tai saksan välliltä !

Tuosta kiinasta tuli mieleen, naapurissa oli kunnanvuokrakerrostalo ja juuri siihen kerääntyivät mamut oli ainakin toistakymmentä äidinkieltä siis jo reilu 10 vuotta sitten. Nämä pikkutytöt tulivat usein juttelemaan kun kuljin koiran kanssa oli. Tytöt maasta kuin maasta puhuivat hyvää suomea, vaikka osa ei ollut vielä koulussa. Kiinalaisperheeseen kuului myös isoisä joka ei puhunut kuin kiinaa. Oli hauskaa, kun osuin samaan aikaan apteekkiin tämän silloin vielä alle kouluikäisen pikkuisen kiinalaistytön ja hänen isoisänsä kanssa, kirkkaalla äänellä puhtaalla suomella selosti asiantuntevasti isoisän ongelmia farmaseutille, joka taisi joutua myymään ei oota. Kiinalaisten apteekkien valikoima on hieman toisenlainen, eivät vanhemmat ihmiset luota länsimaiseen lääketieteeseen senkään vertaa kuin me afrikkalaisiin noitatohtoreihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englantia voisi hyvin ottaa jo päiväkoteihin. Lapsen pohjakielitaito eli äidinkielen osaaminen tulee kotoa ja vastuu siitä on vanhemmilla. Lapsen kanssa pitää puhua, keskustella ja lukea. 

Tällä hetkellä varhaiskasvatus nimenomaan painottaa esim. hyvän kielellisen pohjan takaamista kaikille. Suomessa on hyvin paljon lapsia, joiden vanhemmat eivät tue äidinkielen oppimista millään tavoin. Enkä edes tarkoita ns. sossuporukkaa. Siihen, ettei kieliympäristö ole riittävän virikkeellinen riittää ihan kirjattomuus, satujen lukemattomuus ja liiallinen ruutuaika.

Ns. käyttökieli ei ole riittävää äidinkielen osaamista. Koulussa etenkin reaaliaineiden oppimisessa tulee esiin, että hyvin monet ovat eläneet erittäin kieliköyhässä ympäristössä. Esim. tietotekstin lukeminen ja sen ymmärtäminen on vaikeaa, jos ei esim. hallitse riittävää synonyymisanastoa omalla äidinkielellään. Myöhäisemmässä vaiheessa koulupolkua oman äidinkielen hallitseminen vaikuttaa niin äidinkielen, vieraiden kielten, matematiikan kuin reaaliaineidenkin oppimiseen. Englannin kielen hallitseminen hyödyttää vieraiden kielten oppimista. Tästä syystä on mielestäni ehdottoman tärkeää, että riittävä kielellinen virikkeellisyys taataan kaikille lapsille vanhempien kyvykkyydestä riippumatta. Kielten opettajat ovat varmasti eri mieltä, mutta kielet ovat kuitenkin vain yksi osa sivistystä.

Edelleen tämä ei ole peruste evätä palvelu kunnollisilta perheiltä.

Millä se kunnollisuus mitattaisiin? Vanhempien koulutustaustalla, veroeuroilla, mutu-mittarilla? Miten/kuka mittaisi lähtötason? Miten olisivat tasa-arvoisessa asemassa tammikuussa ja joulukuussa syntyneet lapset keskenään, jotka kuitenkin aloittavat koulun samaan aikaan? Kuka ottaisi vastuun, jos ei oppiminen sujukaan? Olisiko kunnollisia perheitä vain isoissa kaupungeissa ja tietyillä alueilla? Entäs jos joku kunnollinen perhe haluaisikin painottaa lapsen matemaattisia valmiuksia vieraan kielen sijaan?

Kannantan ehdottomasti englannin aloittamista jo ekaluokalla. Omani aloitti niin ja vaikka numero ei olekaan kymppi äikässä eikä enkussa, niin kuin aiemmin joku kehui, osaa hyvin lukea, kirjoittaa ja puhua nyt 10 vanhana. Nuorena kielen omaksuminen on nopeaa ja ääntämisen opettelu helppoa vanhempaan ikään verrattuna. Ensi syksynä alkaa tokalla yksi tunti viikossa enkkua. Onneksi alkaa edes tokalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ehdotus. Pienillä lapsilla on erinomainen kielen omaksumiskyky. Sitä pitäisi hyödyntää paljon enemmän kuin mitä nyt tehdään. Lapsi oppii aivan vaivatta pari kieltä. Tiedän lähipiiristä tämän ja tiedän tarkemmin ajatellen enemmänkin perheitä, joissa suomen lisäksi lapset osaavat toisenkin kielen. Tyypillinen on tietenkin yhdistelmä suomi ja ruotsi. Englanti olisi hyvä tuoda päiväkotiin. Uskoisin, että lapset olisivat myös innokkaita oppijoita. Tiedän myös perheen, jossa lapset katsovat tosi paljon englanninkielisiä ohjelmia tv:stä ja levyiltä. 

Juu, varmaan oppivat sanoja, mutta kun se suullinen kielitaito ei ole kaikki. Hyvin monella nuo kielikylvyt jäävät todella pinnallisiksi ja lopputulos on se, ettei mitään kieltä osata kunnolla. Kielitaito ei ole pelkkiä sanoja tai fraaseja.

Usean kielen yhtäaikainen omaksuminen onnistuu kielellisesti lahjakkailta kyllä, mutta suurin osa lapsista on ihan tavallisia tai niitä, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Kun puhutaan päiväkoti-ikäisistä lapsista, on kyse lapsista joilla oman äidinkielenkin oppiminen on vielä kesken.

Puhutaan sitten lapsista tai aikuisista, kukaan ei osaa äidinkieltään täydellisesti. Kielioppisäännöt voi ehkä oppia viimeisen päälle oikein, jos käyttää siihen tuhottomasti aikaa tai omaa ilmiömäisen supermuistin, mutta sanaston hallinta jää aina puutteelliseksi. Aina.

Naurettavaa väittää, että yksi kieli pitäisi opetella "valmiiksi" ennen kuin voi opetella toista.

Kyseessä ei ole toinen kotimainen vaan nimenomaan vieras kieli. Minusta kannattaisi panostaa enemmän matemaattiseen opetukseen lastentarhoissa.

Ehkä saadaan koulutukselta viedyt kymmenet miljoonat tällä tavoin takaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englantia voisi hyvin ottaa jo päiväkoteihin. Lapsen pohjakielitaito eli äidinkielen osaaminen tulee kotoa ja vastuu siitä on vanhemmilla. Lapsen kanssa pitää puhua, keskustella ja lukea. 

Tällä hetkellä varhaiskasvatus nimenomaan painottaa esim. hyvän kielellisen pohjan takaamista kaikille. Suomessa on hyvin paljon lapsia, joiden vanhemmat eivät tue äidinkielen oppimista millään tavoin. Enkä edes tarkoita ns. sossuporukkaa. Siihen, ettei kieliympäristö ole riittävän virikkeellinen riittää ihan kirjattomuus, satujen lukemattomuus ja liiallinen ruutuaika.

Ns. käyttökieli ei ole riittävää äidinkielen osaamista. Koulussa etenkin reaaliaineiden oppimisessa tulee esiin, että hyvin monet ovat eläneet erittäin kieliköyhässä ympäristössä. Esim. tietotekstin lukeminen ja sen ymmärtäminen on vaikeaa, jos ei esim. hallitse riittävää synonyymisanastoa omalla äidinkielellään. Myöhäisemmässä vaiheessa koulupolkua oman äidinkielen hallitseminen vaikuttaa niin äidinkielen, vieraiden kielten, matematiikan kuin reaaliaineidenkin oppimiseen. Englannin kielen hallitseminen hyödyttää vieraiden kielten oppimista. Tästä syystä on mielestäni ehdottoman tärkeää, että riittävä kielellinen virikkeellisyys taataan kaikille lapsille vanhempien kyvykkyydestä riippumatta. Kielten opettajat ovat varmasti eri mieltä, mutta kielet ovat kuitenkin vain yksi osa sivistystä.

Edelleen tämä ei ole peruste evätä palvelu kunnollisilta perheiltä.

Millä se kunnollisuus mitattaisiin? Vanhempien koulutustaustalla, veroeuroilla, mutu-mittarilla? Miten/kuka mittaisi lähtötason? Miten olisivat tasa-arvoisessa asemassa tammikuussa ja joulukuussa syntyneet lapset keskenään, jotka kuitenkin aloittavat koulun samaan aikaan? Kuka ottaisi vastuun, jos ei oppiminen sujukaan? Olisiko kunnollisia perheitä vain isoissa kaupungeissa ja tietyillä alueilla? Entäs jos joku kunnollinen perhe haluaisikin painottaa lapsen matemaattisia valmiuksia vieraan kielen sijaan?

Tässä ei kait kumminkaan ollut tarkoitus opettaa kieliä arvostelujen kanssa. Kukin oppii sen mitä oppii eikä tarkoituskaan ole, että kaikki suorittavat jotkut testit ja saavuttavat tasaisen tason.