Lue keskustelun säännöt.
Tehdäkö toinen lapsi vai ei?
12.06.2016 |
Ennen oltiin 100% sitä mieltä, että toista lasta ei tule. Nyt kuitenkin kevään mittaan ollaan löydetty miehen kanssa useamman kerran itsemme juttelemassa siitä, pitäsikö kuitenkin tehdä se toinenkin lapsi. Varsinaista vauvakuumetta ei ole. Tavallaan tekisi mieli, mutta sitten toisaalta tuntuisi hölmöltä keikuttaa hyvin kelluvaa venettä. Ikäeroakin tulisi melkein neljä vuotta, vaikka alkaisimme hommiin heti. Onko tällaisessa ikäerosss mitään järkeä?
Te, jotka olette tehneet sen toisen lapsen... Onko teillä ollut tajuton vauvakuume, jonka ohjaamina olette toimineet? Vai oletteko tehneet toisen vain, koska olette halunneet lapselle sisaruksen? Ajatuksia ja kokemuksia otan kiitollisena vastaan.
Kommentit (27)
No meillä oli alusta asti toiveissa kaksi lasta. Häiden jälkeen aloin odottaa esikoista ja hänen syntymän jälkeen oli vain ajatus, että seuraava tulee kun/jos on tullakseen. Kun esikoinen täytti 1,5v aloin odottaa seuraavaa. Kyllä sisarus tuo turvaa aikuisillakin iällä, mutta ilmankin pärjää. Luota vaistoihisi ja tee niinkuin (typerästi sanottu) sydän sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieniähän nuo ikäerot nykyään ovat, jos vertaa entisaikaan. Oli 1 ja jopa 2:lla alkavia lukuja.
En myöskään ymmärrä miksi pitäisi olla pienempi ikäero. Useampi kaveri on sanonut, että yli 3 vuoden ikäero on ollut helppo, kun isompi lapsi alkaa olla jo omatoiminen. Eikä pienemmässäkään varmasti mitään ongelmaa ole, jos vanhemmat jaksaa.
Itse ajattelin ennen, että 1-2 vuotta olisi ihanteellinen ikäero. Kun sain lapsen, niin aika pian mieli muuttui. Lapsi oli helppo, mutta vauva-aika oli mulle itselleni muuten raskasta. Mietimme toista lasta nyt. Ei ole vauvakuumetta, mutta haluaisimme ehkä toisen lapsen silti. Ikäeroa tulisi 3,5 vuotta, jos tulisin raskaaksi tänä vuonna. Se tuntuu meille sopivalta. Lopullinen päätös on asiassa vielä tekemättä. Nautin kuitenkin tällä hetkellä tosi paljon tästä, kun lapsi on vähitellen ohittamassa taaperovaiheen.
Ei kannata tehdä. Yhden kanssa on niin helppoa, eikä elämä ole vielä niin hard core-lapsiperhe-elämää. Kahden kanssa matkustaminen on triplasti rankempaa. Kahta ei saa niin helposti hoitoon kuin yhden.
T. Päädyin tekemään sen toisen ja nyt vähän ehkä kaduttaa
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tehdä. Yhden kanssa on niin helppoa, eikä elämä ole vielä niin hard core-lapsiperhe-elämää. Kahden kanssa matkustaminen on triplasti rankempaa. Kahta ei saa niin helposti hoitoon kuin yhden.
T. Päädyin tekemään sen toisen ja nyt vähän ehkä kaduttaa
Kaikille se matkustaminen ei ole se maailman tärkein juttu. Ja muutenkin ennen matkustettiin pyöreiden hää- ja syntymäpäivien kunniaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tehdä. Yhden kanssa on niin helppoa, eikä elämä ole vielä niin hard core-lapsiperhe-elämää. Kahden kanssa matkustaminen on triplasti rankempaa. Kahta ei saa niin helposti hoitoon kuin yhden.
T. Päädyin tekemään sen toisen ja nyt vähän ehkä kaduttaa
Kaikille se matkustaminen ei ole se maailman tärkein juttu. Ja muutenkin ennen matkustettiin pyöreiden hää- ja syntymäpäivien kunniaksi.
Vähän hassua vedota siihen, että ei ennenkään tehty sitä tätä ja tuota. :)
Aloittajalle sanoisin, että miettikää tarkkaan millaista elämää haluatte viettää. Jos olette meneviä(esim. matkustatte, urheilette ja harrastatte paljon) on yksi lapsi parempi vaihtoehto. Jos olette kotihiiriä, ei kaksi lasta välttämättä ole sen kummempi kuin yksi.
No eiköhän se ole ihan teidän oma asia?? Mulle tuli ainakin tunne että haluan vauvan ja pojalle sisaruksen.Ei siitä paljon keskusteltu,se tuli ihan luonnostaan.Ja meillä vanhin 7 vee ja nuorin vuoden ja isommat rakastaneet kaikki pienempiään,ja pienet olleet tervetulleita joukkoon.Huonoin ikäero ollut tässä sakissa tasan 2,5 vuotta.