Lue keskustelun säännöt.
pitäisitkö lapsen tässä asemassa?
11.06.2016 |
Seurustelua takana 1,5 vuotta, minä 23 ja mies 25.
Molemmat vakityössä ollut valmistumisesta lähtien - amispohjalla ja alempaa keskiluokkaa ei siis juhlita tuloilla.Mies raksahommissa minä vuorotyössä palvelualalla.
Matkustelemme kuitenkin muutaman kerran vuodessa ja reissut ovat se meidän juttu. Aina säästämme uutta kohdetta varten. Olen juuri hakenut kouluun ja uskon sinne myös pääseväni. Asumme vuokrarivarissa haaveissa rakentaa oma talo joskus kun siihen on varaa.
Mikä tässä mietityttää, itsekkäät syyt. Matkustelu jää, opinnot siirtyy, ja jos muita ja tätä palstaa on uskominen niin minusta tulee rupsahtanut ja paikat roikkuu, seksielämä romahtaa ja oma elämä ja parisuhde kuolee. Mies lähtee vieraisiin ja minä olen yh 25 vuotiaana viimeistään. Sanokaa joku jotain viisasta minä tai me ei tiedetä mitä tehdään. Eka ultra edessä mutta lääkäri on siis raskauden todennut. Kotitestit näytti negaa ja minä menin pahoinvointini kanssa lääkäriin joka totesikin että kyllä raskaana olet. 8 viikkoa on arvio joten aikaakaan tässä ei ole hurjasti. Ja jos emme tätä pidä niin onko edes mahdollista tällä taustalla pyytää aborttia. Miehellä ei ole kokemusta lapsista yhtään ja väitän että hän ei tiedä mihin ryhtyisi. Minulla on 4, 2 ja 1,5 vuotiaat kummilapset. yhden näistä äiti on samaa ikäluokkaa ja tuntuu oikeasti katuvan mielestäni lapsen hankintaa, elää jonkun muun elämää ja vuorotellen miehensä kanssa ovat baarissa. Niinkuin moni muukin. Kaikki kenellä on lapsi niin heidän suusta kuulee vaan kuinka ihanaa on olla vapaalla ilman lasta.. Miksi ihmeessä haluaisin siihen asemaan jos perhe elämä on niin hirveetä.
Kommentit (29)
Tekisin ilman muuta abortin, jos en halua lasta. Itsestäänselvä juttu oikeastaan. Aborttia vain moralisoidaan niin paljon, että perusasiat unohtuvat: kenenkään ei pitäisi hankkia lasta, jos ei ole 100 % ajatuksen takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pisti silmään perusteluissasi:" tätä palstaa on uskominen niin minusta tulee rupsahtanut ja paikat roikkuu, seksielämä romahtaa ja oma elämä ja parisuhde kuolee. Mies lähtee vieraisiin ja minä olen yh 25 vuotiaana viimeistään."
Toivottavasti et oikeasti usko kaikkea,mitä netissä,ja varsinkaan tällä palstalla kirjoitetaan.
Mutta siis jos koet,että lapsen pitäminen tekisi elämästäsi helvettiä,hanki abortti.Ei kannata pitää lasta,jos et koe että se olisi sinulle oikea ratkaisu tämänhetkisessä elämäntilanteessa.Ehkä syyt aborttiin ovat itsekkäät,mutta toisaalta olisi väärin pitää lapsi,jota et oikeasti halua.Jos ehkäisy pettää,eikä ole halua ja valmiuksia vanhemmuuteen,abortti on vastuullinen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa puhetta. Pidänkö lapsen vai en. Ihan kuin puhuttaisiin esineestä. Adoptio on aina, siis ihan aina parempi vaihtoehto kuin abortti. Kyllä sen oman itsekkyytensä voisi joskus unohtaa. Puhutaan toisesta elävästä ihmisestä, joka ei ole itsestään sinne kohtuun ilmestynyt. Abortti ei ole ehkäisykeino. Jospa se kohdussa kasvava ihminen haluaisi elää oman elämänsä. Leikkiä, kasvaa, rakastua ja vaikka matkustella aikanaan.
Tämän takia palstalta on ärsyttävä kysyä neuvoja,kun aina joku fanaattinen hörhö tulee tuputtamaan ajatusmaailmaansa totuutena.Siinä vaiheessa,kun abortin vielä laillisesti saa tehdä,siellä kohdussa ei ole ihmistä, joka haluaisi yhtään mitään,siellä on sikiö.Kenen kannalta muka adoptio olisi parasta?Se biologinen äiti joutuisi kestämään raskauden ja synnytyksen,jotta joku muu saa lapsen.Ja se adoptoitu olisi loppuelämänsä lapsi,jota oma äiti halunnut.Millä tavalla se on parempi kenenkään kannalta,kuin lopettaa ei toivottu raskaus alkuunsa?
Tietenkään abortti ei ole ehkäisykeino,mutta jos varsinainen ehkäisy pettää,vastuullinen aikuinen tekee abortin,paljon pahempi se on,että ihmiset,joilla ei ole edellytyksiä huolehtia edes itsestään,tekevät lapsia ja sitten yrittävät äitiydestä huolimatta elää jotain hurjaa nuoruutta.AP on fiksu,kun tiedostaa miten moneen asiaan lapsen saanti vaikuttaa,ja oikeasti harkitsee asiaa järkiperustein,ei millään "abortti on murha joten pakko synnyttää"-hörhöilyn perustein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa puhetta. Pidänkö lapsen vai en. Ihan kuin puhuttaisiin esineestä. Adoptio on aina, siis ihan aina parempi vaihtoehto kuin abortti. Kyllä sen oman itsekkyytensä voisi joskus unohtaa. Puhutaan toisesta elävästä ihmisestä, joka ei ole itsestään sinne kohtuun ilmestynyt. Abortti ei ole ehkäisykeino. Jospa se kohdussa kasvava ihminen haluaisi elää oman elämänsä. Leikkiä, kasvaa, rakastua ja vaikka matkustella aikanaan.
Voi miten typerä kommentti.
Onko sinulla mitään aavistustakaan siitä, kuinka paljon adoptoiduilla on ongelmia myöhemmin elämässä? Hylätyksi tulemisen tunne ja juurettomuus ovat hyvin rankkoja kokemuksia monelle. Abortti on aina parempi vaihtoehto kuin adoptio, joka aiheuttaa väistämättä kärsimystä useammallekin osapuolelle.
Miksi pitäisi unohtaa oma itsekkyys ja uhrautua jonkin alkion takia? Tässähän on nimenomaan kyse ap:n elämästä. Uhrautumista ehtii harrastaa sitten, jos ja kun on hankittu se toivottu lapsi. Tässä ei nyt mitään lasta vielä ole, on vasta kehittymätön alkio, jolla ei ole mitään käsitystä yhtään mistään. Siltä ei kysellä mielipiteitä, koska sillä ei ole sellaisia. Vai uhrautumista on, kun ihan itse raskauden aiheuttanut.
Abortti ei ole ehkäisykeino, mutta se on erinomainen keino kantaa vastuuta, jos ei ole mielenkiintoa saada lasta.
Sinun kirjoituksesi on typerä. Ei adoptio lapselle niin kauhea asia ole, että kuolema olisi parempi. Abortti ei koskaan ole hyvä asia, vaikka joskus olisi välttämätönkin. Abortti ei ole vastuuta vaan vastuun pakenemista. Kohdussa on ihminen, jolla on elämä edessä. Ei vastasyntynytkään tiedosta olemistaan vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa puhetta. Pidänkö lapsen vai en. Ihan kuin puhuttaisiin esineestä. Adoptio on aina, siis ihan aina parempi vaihtoehto kuin abortti. Kyllä sen oman itsekkyytensä voisi joskus unohtaa. Puhutaan toisesta elävästä ihmisestä, joka ei ole itsestään sinne kohtuun ilmestynyt. Abortti ei ole ehkäisykeino. Jospa se kohdussa kasvava ihminen haluaisi elää oman elämänsä. Leikkiä, kasvaa, rakastua ja vaikka matkustella aikanaan.
Tämän takia palstalta on ärsyttävä kysyä neuvoja,kun aina joku fanaattinen hörhö tulee tuputtamaan ajatusmaailmaansa totuutena.Siinä vaiheessa,kun abortin vielä laillisesti saa tehdä,siellä kohdussa ei ole ihmistä, joka haluaisi yhtään mitään,siellä on sikiö.Kenen kannalta muka adoptio olisi parasta?Se biologinen äiti joutuisi kestämään raskauden ja synnytyksen,jotta joku muu saa lapsen.Ja se adoptoitu olisi loppuelämänsä lapsi,jota oma äiti halunnut.Millä tavalla se on parempi kenenkään kannalta,kuin lopettaa ei toivottu raskaus alkuunsa?
Tietenkään abortti ei ole ehkäisykeino,mutta jos varsinainen ehkäisy pettää,vastuullinen aikuinen tekee abortin,paljon pahempi se on,että ihmiset,joilla ei ole edellytyksiä huolehtia edes itsestään,tekevät lapsia ja sitten yrittävät äitiydestä huolimatta elää jotain hurjaa nuoruutta.AP on fiksu,kun tiedostaa miten moneen asiaan lapsen saanti vaikuttaa,ja oikeasti harkitsee asiaa järkiperustein,ei millään "abortti on murha joten pakko synnyttää"-hörhöilyn perustein.
Jos adoptoitu kuulee koko ajan jankutusta, että hänet on hyljätty ja hänen täytyy olla rikkinäinen, niin saattaa siltä alkaa tuntua. Jospa alettaisiin korostaa hyviä puolia. Äitisi ei jostain syystä voinut vauvaa pitää, mutta hienoa että antoi sinun syntyä ja juuri me saimme sinut. Voi voi että bioäiti raukka ihan joutuisi kärsimään. Jospa sen verran olisi valmis kärsimäänkin, ettei toisen tarvitse kuolla. Voi miten onnellinen lapsi ja onnelliset vanhemmat elävät perheessämme. Koko ajan olemme lapsen tason mukaan kertoneet hänen meille tulostaan. Ei ole merkkejä masennuksesta. Kiitos hänen bioäidilleen, joka antoi lapsen meille. Tuskinpa tämä on ainoa onnellinen adoptiotarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa puhetta. Pidänkö lapsen vai en. Ihan kuin puhuttaisiin esineestä. Adoptio on aina, siis ihan aina parempi vaihtoehto kuin abortti. Kyllä sen oman itsekkyytensä voisi joskus unohtaa. Puhutaan toisesta elävästä ihmisestä, joka ei ole itsestään sinne kohtuun ilmestynyt. Abortti ei ole ehkäisykeino. Jospa se kohdussa kasvava ihminen haluaisi elää oman elämänsä. Leikkiä, kasvaa, rakastua ja vaikka matkustella aikanaan.
Tämän takia palstalta on ärsyttävä kysyä neuvoja,kun aina joku fanaattinen hörhö tulee tuputtamaan ajatusmaailmaansa totuutena.Siinä vaiheessa,kun abortin vielä laillisesti saa tehdä,siellä kohdussa ei ole ihmistä, joka haluaisi yhtään mitään,siellä on sikiö.Kenen kannalta muka adoptio olisi parasta?Se biologinen äiti joutuisi kestämään raskauden ja synnytyksen,jotta joku muu saa lapsen.Ja se adoptoitu olisi loppuelämänsä lapsi,jota oma äiti halunnut.Millä tavalla se on parempi kenenkään kannalta,kuin lopettaa ei toivottu raskaus alkuunsa?
Tietenkään abortti ei ole ehkäisykeino,mutta jos varsinainen ehkäisy pettää,vastuullinen aikuinen tekee abortin,paljon pahempi se on,että ihmiset,joilla ei ole edellytyksiä huolehtia edes itsestään,tekevät lapsia ja sitten yrittävät äitiydestä huolimatta elää jotain hurjaa nuoruutta.AP on fiksu,kun tiedostaa miten moneen asiaan lapsen saanti vaikuttaa,ja oikeasti harkitsee asiaa järkiperustein,ei millään "abortti on murha joten pakko synnyttää"-hörhöilyn perustein.
Jos adoptoitu kuulee koko ajan jankutusta, että hänet on hyljätty ja hänen täytyy olla rikkinäinen, niin saattaa siltä alkaa tuntua. Jospa alettaisiin korostaa hyviä puolia. Äitisi ei jostain syystä voinut vauvaa pitää, mutta hienoa että antoi sinun syntyä ja juuri me saimme sinut. Voi voi että bioäiti raukka ihan joutuisi kärsimään. Jospa sen verran olisi valmis kärsimäänkin, ettei toisen tarvitse kuolla. Voi miten onnellinen lapsi ja onnelliset vanhemmat elävät perheessämme. Koko ajan olemme lapsen tason mukaan kertoneet hänen meille tulostaan. Ei ole merkkejä masennuksesta. Kiitos hänen bioäidilleen, joka antoi lapsen meille. Tuskinpa tämä on ainoa onnellinen adoptiotarina.
Ei tietenkään kaikki adoptiotarinat ole onnettomia,mutta kohtuutonta odottaa,että nainen,jonka ehkäisy on pettänyt(vain selibaatti on 100% ehkäisykeino)kärsisi raskauden ja synnytyksen siksi että joidenkin mielestä abortti on aina väärin.
Ihan eri asia,jos on vain oikeasti holtiton,ja tehtailee abortteja jatkuvasti,mutta ap ainakin vaikutti siltä,etä vakavissaan miettii hänelle parasta ratkaisua vaikeassa tilanteessa,eikä silloin taatusti auta mikään paasaus abortin moraalittomuudesta.
Ei varmaan ole kenellekään helppoa ja mukavaa päättää kuinka toimia ei-toivotun raskauden suhteen,voimia ap:lle,mihin ratkaisuun hän päätyykään!
Tottakai pitäisin. Itse pidin lapsen 20 vuotta sitten mieheni kanssa olitiin tutustuttu puolivuotta aiemmin mies opiskeli itse valmistuin juuri kun lapsi syntyi. Mykyisin ollaan ylempää keskiluokkaa just täytetty 40v ja lapsi on jo maailmalla ja toinenkin lapsi täyttää tänävuonna 18v Tässä iässä en enään lasta tekis.
Sulla on just nyt oikee aika lisääntyä. opiskelupaikka odottaa jne...
Lapsen odotuksen ja synnyttämisen takia ei kukaan rupsahda jos muuten pitää huolen itsestään ja jos mies lapsen takia lähtee niin joutaa mäkeen muutenkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikille kommenteista.
Uskon että suhteemme on hyvällä pohjalla ja lapsistakin on puhuttu. Mutta enemmän ajatuksella 4vuoden päästä kun että ensi vuoden alussa.
Miehen kanta asiaan on 50% ja 50% että haluaako ja voiko pitää tämä juuri nyt.
Kuten joku jo hyvin sanoi jos joudun tätä asiaa netistä kysymään on vastaus aika selkeä. Mutta tuntuisi kamalalta toisaalta tehdä se abortti. Entä jos en saakaan yhtäkkiä ikinä lapsia. Sitten varsinkin katuisin lopun elämää päätöstä. Adoptio ei ole miehelle vaihtoehto kuulemma, eikä minullekkasn ensi sijainen.
vaikea asia en tiedä millä tähän oikean vastauksen löytää. -ap
Abortti on aina, siis IHAN AINA parempi vaihtoehto kuin adoptio. Ihmiselle ei koidu mitään haitaa siitä, että hän ei synny, mutta siitä että syntyy ja vielä joutuu adoptioon, on ihmiselle valtavasti haittaa. Kuinka joku voi pokkana väittää, että hylätyksi tulemisen, elämän pettymysten, syövän ja kuoleman kokeminen on parempi vaihtoehto kuin olla kokematta noita asioita?!