Lue keskustelun säännöt.
Itkevätkö MIEHET ikinä?? Ovat tosiaan niin vahvoja, kun naisille näyttävät vai itkevätkö yksin ollessa??
Kommentit (200)
Kokeilin itkemistä pikkupoikana. Se ei toiminut. Lopetin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus 70- luvulla itkin viimeksi.
M58
Surullista. Itku on puhdistava kokemus ja jokaisen kannattaisi itkeä säännöllisesti. Ihan silmäterveydenkin takia, jos ei muuten.
Elämäni on ollut onnellinen viimeiset 50 vuotta.
Minä olen itkenyt aina elämäni onnellisimpina hetkinä. Jokaisen lapsen syntymä sai itkun tulemaan, myös häissäni tirautin muutaman kyynelen, kun oli niin pirun hyvä olla.
M52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus 70- luvulla itkin viimeksi.
M58
Surullista. Itku on puhdistava kokemus ja jokaisen kannattaisi itkeä säännöllisesti. Ihan silmäterveydenkin takia, jos ei muuten.
Elämäni on ollut onnellinen viimeiset 50 vuotta.
"Itkisitkö onnesta, jos panisin sua kunnolla"
Etkö oikeasti tiennyt, että itkeä voi myös onnellisena?
Olen ollut tasaisen onnellinen.
Apulanta oli ennen herkkää musaa.
Testosteroni aiheuttaa sen, että itkeminen ei onnistu kuin ääreistä harvoin. Testosteroni aiheuttaa myös agressiivisuutta. Siinäpä tiivistettynä faktat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus 70- luvulla itkin viimeksi.
M58
Surullista. Itku on puhdistava kokemus ja jokaisen kannattaisi itkeä säännöllisesti. Ihan silmäterveydenkin takia, jos ei muuten.
Elämäni on ollut onnellinen viimeiset 50 vuotta.
"Itkisitkö onnesta, jos panisin sua kunnolla"
Etkö oikeasti tiennyt, että itkeä voi myös onnellisena?
Olen ollut tasaisen onnellinen.
Niin? Ei onnellisuus ja itku ole toisensa poissulkevia asioita. Huolestuttavaa, jos vielä 58-vuotiaanakaan ei tällaista perusasiaa tiedä.
Joskus tulee vähän itkettyä ilman mitään näkyvää syytä, mutta kohta heitellään taas yläfemmoja ja mennään hyvällä pöhinällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikutun helposti niin onnesta kuin surullisissakin tilanteissa. Usein vuodatan muutaman kyynelen, vaikka ihan kunnolla en kyllä itke edes joka vuosi.
M51
Yksi naistubettaja, joka kävi läpi sukupuolenkorjausleikkaukset jne. alkoi syömään testosteronia. Hän huomasi, että häneltä lähti testosteronipillereiden myötä kyky itkeä ja "olla tunteellinen", itkeminen ei kuulemma kertakaikkia onnistunut. Hän myös huomasi tulevansa herkästi agressiiviseksi. Hän sanoi, että noiden muutaman vuoden aikana, kun söi testosteronipillereitä, niin ekaa kertaa elämässään ikinä ymmärsi miehiä, jotka eivät ikinä itke ja joilla on vihanhallintaongelmia. Se kaikki johtuu testosteronista.
Naisilla taas on vallitsevana hormonina estrogeeni, joka on ns. "lempeys"hormoni.
Tämän kaiken valossa, ei ole yhtään ihme, että suurin osa väkivaltarikollisista on miehiä ja miksi miehet eivät koskaan itke ja miksi naiset pillittävät herkästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kyyneltä irtosi koskettavan kirjan lukemisen jälkeen. Sitä edellisen kerran itkin isän hautajaisissa. Miehen ei ole ok itkeä julkisesti, se on naisten etuoikeus
Minulla kostuu silmät kovassa tuulessa. Kun lasken suksilla pitkää alamäkeä ilman urheilulaseja. Silmäni ovat herkät tuulelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenkkien vaalien aikaan seurasin paljon politiikkaan liittyviä videoita Youtubesta. Youtube suositteli minulle tätä videota ja katsoin sen kaljapäissäni. Minulta pääsi muutama hallittu, yksinäinen ja miehekäs kyynel. En todellakaan ole mikään Obama fani, mutta tämä puhe on mielestä upea ja se kosketti minua suuresti. Koskee mielestäni kaikkia meitä. Katsokaa video oikeasti, ette tule pettymään.
Eilen katselin kaksi tuntia kun naapurissa karvaiset pakarat pumppasivat nuorta misua. Tirauttelin itkua ja lipittelin lämmin olutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime viikkoina olemme oppineet että nykyajan kolmekymppiset naiset eivät siedä miehen itkua eivätkä juuri muutakaan inhimillisyyttä. Inhimillisyys ja tunteellisuus, jota aiemmin koitettiin väkisin koulia pois pojista, mutta johon viime vuosikymmeninä on Luojan kiitos alkanut tulla muutosta. Mutta prinsessaksi kasvatetut 90-luvun tytöt eivät olekaan tainneet oppia, että miehetkin ovat ihmisiä.
Nämä tytöt kasvoivat Disney-prinsessojen, lukemattomien Bratz-tyyppisten nukkejen ja tyttöbändien keskellä ja aikuistuivat selfieiden, filtterien ja elämäntyökseen poseeraavien narsististen friikkien (ml. Kardashianit ym. kura) maailmassa, jossa tavis muuttuu prinsessaksi filtterinapin painalluksella. Ilmeisesti tämä on vääristänyt ajatusmaailmaa niin, että universumin keskipiste on prinsessa, ja arvoista tärkein materialismi.
Todella surkeaa nähdä, miten julmasti suhtaudutaan nuoressa sukupolvessa miesten tunteisiin. Menkää vaikka lukemaan Ensitreffit Alttarilla -keskustelua tai katsokaa juuri päättynyt sarja.
Vierailija kirjoitti:
Testosteroni aiheuttaa sen, että itkeminen ei onnistu kuin ääreistä harvoin. Testosteroni aiheuttaa myös agressiivisuutta. Siinäpä tiivistettynä faktat.
En ole itsenyt aikuisiällä. Minulla on kova potenssi enkä ole aggressiivinen. Olen Zen.
Ollaan oltu yhdessä 10 vuotta ja olen kahdesti nähnyt mieheni itkevän. Kerran ilosta. Kerran surusta nuoren kissamme menehtyessä. Itkevät. Eivät vesistele suotta.
Vierailija kirjoitti:
Ei oikein kannata. Kun äitini kuoli ja isäni itki, niin vaimoni päivitteli kauan aikaa kuinka vastenmielisen näköistä on, kun mies itkee. En ole sitten vaimoni nähden itkenyt.
Aika myötätunnotonta. Ei kai puolison kuollessa ihmisen tehtävä ole näyttää miellyttävältä jonkun toisen tyypin mielestä.
Tahdotaan itkevä mies kun on sitten draaman tarve mutta muutoin pitää kestää kuin mies.
Joulukuussa itkin vuolaasti kun ukkini haudattiin. Mikä siinä on niin omituista tai outoa? Suru on ihan normaali tunnetila. m34v
"Itkisitkö onnesta, jos panisin sua kunnolla"
Etkö oikeasti tiennyt, että itkeä voi myös onnellisena?