Itkevätkö MIEHET ikinä?? Ovat tosiaan niin vahvoja, kun naisille näyttävät vai itkevätkö yksin ollessa??
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vahvaa on siinä ettei itke? :D Ihan sama kuin sanoisin naisten olevan vahvoja koska he eivät pane kaikkea mikä liikkuu ja katso pornoa samalla volyymillä kuin miehet. Miksi te heterot olette kaikessa näin naisvihamielisiä? En ikinä koskisi mieheen. Ei näytä se poikien suosiminen paljon auttavan kun vihaavat teitä näin paljon?
Mitä pahaa on itkemisessä? Miksette ikinä demonisoi miesten väkivaltaa, aivotonta seksiviettiä ja sekopäistä ahneutta?
No mitä hyvää siinä on että itkee? Onko se paha paikka korjaantunut itkulla?
Ei se itkemättömyys tarkoita tunnevammaa.
Kyllä se kertoo erittäin vakavista tunne-elämän puuteista, jos ei ikinä missään tilanteessa itke. Itku on ihmiselle luonnollinen tunnereaktio, jonka puuttuminen kertoo siitä, että kaikki ei ole
Voi ei! Olen siis rikkonainen ihminen, jos nyt ihminen ollenkaan.
Vain itkevät ihmiset ovat oikeita ihmisiä ja vain heidän tunteensa ovat oikeutettuja ja aitoja.
Itken äärimmäisen harvoin, viimeisen 10 vuoden aikana kerran yli yhden kyyneleen verran.
En koe että se vahvuutta vaatii. Ei vain ole tarve itkeä, eikä siitä hyötyäkään olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkeminen ei liity vahvuuteen mitenkään. Se on traumareaktio jos ei pysty itkemään.
Tunnetaitojen puutetta, jos pitää padota tunteet sisälleen eikä uskalla itkeä.
Ei se uskalluksesta ole kiinni vaan siitä ettei moni vanhempi mies osaa itkeä.
Nimenomaan uskalluksesta on kiinni. Itkemisen osaa meistä jokainen aikalailla samantien, kun tupsahdamme maailmaan. Kasvatuksen ja asenneilmapiirin takia sitten muodostuu miehille pelko itkemisestä ja leimautumisesta "heikoksi" tai "akkamaiseksi" tms. mikä johtaa siihen, ettei uskalleta itkeä. Tämä luonnollisesti on erittäin haitallinen suuntaus ja johtaa siihen, että miehillä on harvo
Itkeminen on taito, jota ei pysty unohtamaan. Se on ihmiselle yhtä luonnollista kuin hengittäminen, nauraminen tai silmien räspyttäminen. Jos ei "osaa" itkeä, kyse on joko siitä, että on niin tramatisoitunut, ettei normaali tunnereaktio ole mahdollinen (harvinaisempaa) tai kasvanut ilmapiirissä, jossa tunteet pitää padota ettei leimaudu heikoksi (lähes jokainen suomalainen mies). Jälkimmäisessä kyse on vain ja ainoastaan uskaltamisesta.
Teoria on teoriaa ja oikea elämä oikeaa elämää. Sinulla on tukenasi teoria, minulla elävä elämä. M59
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vahvaa on siinä ettei itke? :D Ihan sama kuin sanoisin naisten olevan vahvoja koska he eivät pane kaikkea mikä liikkuu ja katso pornoa samalla volyymillä kuin miehet. Miksi te heterot olette kaikessa näin naisvihamielisiä? En ikinä koskisi mieheen. Ei näytä se poikien suosiminen paljon auttavan kun vihaavat teitä näin paljon?
Mitä pahaa on itkemisessä? Miksette ikinä demonisoi miesten väkivaltaa, aivotonta seksiviettiä ja sekopäistä ahneutta?
No mitä hyvää siinä on että itkee? Onko se paha paikka korjaantunut itkulla?
Ei se itkemättömyys tarkoita tunnevammaa.
Kyllä se kertoo erittäin vakavista tunne-elämän puuteista, jos ei ikinä missään tilanteessa itke. Itku on ihmiselle luonnollinen tunnereaktio, j
Niin se nyt vain menee. Jos ei ikinä itketä, kyllä silloin on jotain traumaa tms. joka estää tunnereaktion. Tai sitten olet niin pieni lapsi vielä, ettet ymmärrä itkun olevan normaalia eikä siitä tarvitse tuollaisia pultteja vetää.
Vierailija kirjoitti:
Naiset käyttää miehen herkkyyttä kuitenkin hyväkseen aseenaan esim. riidassa ja yhtäkkiä se itkeminenkin on vauvamaista pillittämistä eikä ollenkaan miehekästä.
Kotoa sain hyvän mallin kun isä itki ja äiti siihen tiuskaisi ÄLÄ JAKSA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan silleen itke, että muut huomaisivat. Aina jos jotain ikävää on käynyt ja vaimo itkennyt niin minulla korkeintaan tullut itketyksen tunne eli silmät kostuneet kyyneliin ja kurkkua puristanut.
Mutta en itke koskaan niin, että kyyneleitä valuisi ulos silmistä.
T. Mies28
Siinä taas yksi aikamies. Tiesitkö, että naiset suosivat enemmän miehiä jotka itkevät ja näyttävät tunteensa.
Minusta tuo kuvailemasi tunne ei ollut itkemistä vaan tavallista harmituksen tai haikeuden tunnetta.
Et ilmeisesti siis itke mikä minusta ainakaan ei ole hyvä asia.
Ei tunteiden näyttäminen itkemistä vaadi.
Teoria on teoriaa ja oikea elämä oikeaa elämää. Sinulla on tukenasi teoria, minulla elävä elämä. M59
Harmi sinulle, mutta kyseessä ei ole mikään teoria, vaan ihan oikeaa elämää. Sinä et vain uskalla myöntää, että itkemättömyytesi johtuu tunnetaitojen puutteesta eikä suinkaan siitä, ettet mukamas osaisi taitoa, jonka vastasyntynyt vauvakin osaa.
Itken. En kovin usein nykyään, ehkä pari kertaa kuussa normaalisti. Yksin yleensä mutta myös ystävien seurassa. Kun se lähtee päälle, se ei ihan heti lopu, ja aamulla on silmät turvoksissa. Kun on ollut vaikeampia aikoja, joka päiväkin. Myös herkistyn helposti musiikista, elokuvista, ja tulee tippa linssiin. Hautajaiset ja häät on ihan mahdottomia. En ole kuitenkaan ollut ns. mammanpoika. Kadulla jos tulen vastaan, ei huomaisi päältä päin, että tuossa menee itkeskelijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan silleen itke, että muut huomaisivat. Aina jos jotain ikävää on käynyt ja vaimo itkennyt niin minulla korkeintaan tullut itketyksen tunne eli silmät kostuneet kyyneliin ja kurkkua puristanut.
Mutta en itke koskaan niin, että kyyneleitä valuisi ulos silmistä.
T. Mies28
Siinä taas yksi aikamies. Tiesitkö, että naiset suosivat enemmän miehiä jotka itkevät ja näyttävät tunteensa.
Minusta tuo kuvailemasi tunne ei ollut itkemistä vaan tavallista harmituksen tai haikeuden tunnetta.
Et ilmeisesti siis itke mikä minusta ainakaan ei ole hyvä asia.Ei tunteiden näyttäminen itkemistä vaadi.
Kyllä se tietyissä tilanteissa vaatii. Miksi sinä pelkäät itkua niin paljon, että yrität kaikin keinoin kiistä sen olevan normaali asia ihan jokaiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan silleen itke, että muut huomaisivat. Aina jos jotain ikävää on käynyt ja vaimo itkennyt niin minulla korkeintaan tullut itketyksen tunne eli silmät kostuneet kyyneliin ja kurkkua puristanut.
Mutta en itke koskaan niin, että kyyneleitä valuisi ulos silmistä.
T. Mies28
Siinä taas yksi aikamies. Tiesitkö, että naiset suosivat enemmän miehiä jotka itkevät ja näyttävät tunteensa.
Minusta tuo kuvailemasi tunne ei ollut itkemistä vaan tavallista harmituksen tai haikeuden tunnetta.
Et ilmeisesti siis itke mikä minusta ainakaan ei ole hyvä asia.Ei tunteiden näyttäminen itkemistä vaadi.
Kyllä se tietyissä tilanteissa vaatii. Miksi sinä pelkäät itkua niin paljon, että yrität kaikin
En minä pelkää itkua. Minua ei vaan itketä. Ei itku ole mikään ihmiselle pakollinen toiminto hengittämisen tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkeminen ei liity vahvuuteen mitenkään. Se on traumareaktio jos ei pysty itkemään.
Tunnetaitojen puutetta, jos pitää padota tunteet sisälleen eikä uskalla itkeä.
Ei se uskalluksesta ole kiinni vaan siitä ettei moni vanhempi mies osaa itkeä.
Nimenomaan uskalluksesta on kiinni. Itkemisen osaa meistä jokainen aikalailla samantien, kun tupsahdamme maailmaan. Kasvatuksen ja asenneilmapiirin takia sitten muodostuu miehille pelko itkemisestä ja leimautumisesta "heikoksi" tai "akkamaiseksi" tms. mikä johtaa siihen, ettei uskalleta itkeä. Tämä luonnollisesti on erittäin haitallinen
Perustelepa väitteesi, että en elä oikeaa elämää. Jos et osaa perustella, voin todeta, että olen oikeassa, koska sinulla ei ole pätevää vasta-argumenttia.
t. lainaamasi
Vauvat ja pienet lapset itkevät paljon.
En minä pelkää itkua. Minua ei vaan itketä. Ei itku ole mikään ihmiselle pakollinen toiminto hengittämisen tavoin.
Ilman itkua sinä et ikinä olisi edes aloittanut hengittämistä. Että siinä mielessä itku on pakollinen toiminto. Jos vauva ei syntyessään itke, hän on kuollut. Ja jos ihminen ei aikuisena koskaan itke, hän on tunne-elämältään kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vauvat ja pienet lapset itkevät paljon.
Eivät mitenkään automaattisesti. Meillä toinen lapsi oli hyvin rauhallinen vauva eikä itkenyt juuri koskaan.
Tunteita voi myös yrittää hallita. Valitettavasti sotilaskaan ei voi puhjeta itkuun tiukassa paikassa. Tästä se varmaan tulee joillakin tarve hallita itkua, haluaa pysyä kontrollissa ja hallita tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Tunteita voi myös yrittää hallita. Valitettavasti sotilaskaan ei voi puhjeta itkuun tiukassa paikassa. Tästä se varmaan tulee joillakin tarve hallita itkua, haluaa pysyä kontrollissa ja hallita tilannetta.
Käypä kysäisemässä veteraaneilta itkettinkö rintamalla vai ei. Saatat yllättyä.
Vierailija kirjoitti:
En minä pelkää itkua. Minua ei vaan itketä. Ei itku ole mikään ihmiselle pakollinen toiminto hengittämisen tavoin.
Ilman itkua sinä et ikinä olisi edes aloittanut hengittämistä. Että siinä mielessä itku on pakollinen toiminto. Jos vauva ei syntyessään itke, hän on kuollut. Ja jos ihminen ei aikuisena koskaan itke, hän on tunne-elämältään kuollut.
Höpö höpö. Sinä olet vain jäänyt vauva-asteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteita voi myös yrittää hallita. Valitettavasti sotilaskaan ei voi puhjeta itkuun tiukassa paikassa. Tästä se varmaan tulee joillakin tarve hallita itkua, haluaa pysyä kontrollissa ja hallita tilannetta.
Käypä kysäisemässä veteraaneilta itkettinkö rintamalla vai ei. Saatat yllättyä.
Se sotilas joka tiukassa paikassa jää itkeskelemään on kuollut sotilas.
Itkut voi hoitaa myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä pelkää itkua. Minua ei vaan itketä. Ei itku ole mikään ihmiselle pakollinen toiminto hengittämisen tavoin.
Ilman itkua sinä et ikinä olisi edes aloittanut hengittämistä. Että siinä mielessä itku on pakollinen toiminto. Jos vauva ei syntyessään itke, hän on kuollut. Ja jos ihminen ei aikuisena koskaan itke, hän on tunne-elämältään kuollut.
Höpö höpö. Sinä olet vain jäänyt vauva-asteelle.
Hyvä, että ymmärsit minun olevan oikessa. En olettanutkaan, että sinulta löytyisi argumenttia, jolla pystyt kumoamaan faktat. Harmi sinällään, ettet osannut aikuisten tavoin myöntää sitä, vaan sorruit itkupotkuraivariin, kun elämä ei mennytkään niin kuin sinä haluat.
Minä ainakin itkin, kun vaimoni luoli.
M65