REHELLISESTI: Mitä mieltä koti-isistä?
Mitä mieltä rehellisesti olette miehistä, tai asetelmasta, jossa nainen on töissä ja mies hoitaa alle 3 v lasta/lapsia kotona?
Kommentit (38)
En tunne ketään sellaista, mutta ensimmäinen ajatus varmaan olisi että kyseessä on poikkeuksellisen rohkea mies joka tekee mitä tahtoo eikä välitä mitä muut ajattelevat. Sitten jos tarkoitus on jäädä pysyvästi kotiin ja elää vaimon rahoilla, sitä en pahemmin arvosta.
Joillekin toimii, ite en jäis kotiin, koska en ole hyvä tekemään kotitöitä ja mielestäni aivan pienten imettäminen on tärkeää. Lisäksi on äärimmäisen epätodennäköistä että muija tulisi koskaan tienaamaan lähellekään niin paljon kuin minä.
mies, 31v
Olisin halunnut mieheni edes kokeilevan lyhyttä jaksoa koti-isänä, mutta ei. On kuulemma niin tärkeä työ ja mahdotonta jäädä kotiin. Erikoista on, että samalta alalta naiset käyvät kyllä vanhempainvapailla ja töihin palattuaan sitten jatkavat siitä, mihin ovat jääneet. Tunnen miehen naispuoleisia työkavereita ja hyvin kuulemma pystyvät yhdistämään uran ja perheen. Ja niinhän itsekin teen töihin palattuani. Kyllä arvostan miehiä, jotka ovat edes hetkellisesti koti-isinä ja antavat tasavertaisen tilaisuuden myös puolisolleen edetä urallaan ilman jatkuvaa painetta perheen hyvinvoinnista.
Ajattelen,että jaa vaimo tienaa enemmän tai molemmilla sama tulotaso.
Insinöörinretale kirjoitti:
Joillekin toimii, ite en jäis kotiin, koska en ole hyvä tekemään kotitöitä ja mielestäni aivan pienten imettäminen on tärkeää. Lisäksi on äärimmäisen epätodennäköistä että muija tulisi koskaan tienaamaan lähellekään niin paljon kuin minä.
mies, 31v
Onhan se epätodennäköistä kun itsekkyytesi estää "muijaa" etenemästä uralla. Jos et ole hyvä tekemään kotitöitä, et osaa tehdä mitään muutakaan. Kaiken voi oppia jos ei ole liian laiska. Jos olet liian laiska oppimaan yhden asian, olet liian laiska oppimaan mitään. Sääli että tuollaisia miehiä vielä on olemassa. Toivottavasti kuolette pian sukupuuttoon.
Vierailija kirjoitti:
Olisin halunnut mieheni edes kokeilevan lyhyttä jaksoa koti-isänä, mutta ei. On kuulemma niin tärkeä työ ja mahdotonta jäädä kotiin. Erikoista on, että samalta alalta naiset käyvät kyllä vanhempainvapailla ja töihin palattuaan sitten jatkavat siitä, mihin ovat jääneet. Tunnen miehen naispuoleisia työkavereita ja hyvin kuulemma pystyvät yhdistämään uran ja perheen. Ja niinhän itsekin teen töihin palattuani. Kyllä arvostan miehiä, jotka ovat edes hetkellisesti koti-isinä ja antavat tasavertaisen tilaisuuden myös puolisolleen edetä urallaan ilman jatkuvaa painetta perheen hyvinvoinnista.
Kyllä raivostuttaa lukea näitä juttuja työttömänä sinkkunaisena. En saa kuin määräaikaisia töitä, juuri tuosta syystä. Kun minun luullaan haluavan lapsia ja luullaan että hoidan ne yksin kun mies ei suostu. Käsittämätöntä, miten epätasa-arvosesti vanhempainvapaat pidetään vielä 2000-luvulla. Joskus tekisi mieli huutaa ääneen, kun tuota miettii.
Koska itse olen kokenut lasten kanssa kotia jäämisen vaativampana kuin töissäkäynnin, ajattelen usein koti-isistäkin automaattisesti että he ovat henkisesti perheen vahvempi osapuoli ja antavat vaimon ns. levähtää töissä. Kotivanhemmuus vaatii yllättävän paljon johtamistaitoja ja organisointikykyjä.
Vierailija kirjoitti:
Insinöörinretale kirjoitti:
Joillekin toimii, ite en jäis kotiin, koska en ole hyvä tekemään kotitöitä ja mielestäni aivan pienten imettäminen on tärkeää. Lisäksi on äärimmäisen epätodennäköistä että muija tulisi koskaan tienaamaan lähellekään niin paljon kuin minä.
mies, 31v
Onhan se epätodennäköistä kun itsekkyytesi estää "muijaa" etenemästä uralla. Jos et ole hyvä tekemään kotitöitä, et osaa tehdä mitään muutakaan. Kaiken voi oppia jos ei ole liian laiska. Jos olet liian laiska oppimaan yhden asian, olet liian laiska oppimaan mitään. Sääli että tuollaisia miehiä vielä on olemassa. Toivottavasti kuolette pian sukupuuttoon.
Jätin työpaikkani ja muutin viime vuonna toiseen kaupunkiin, koska kihlattuni pääsi opiskelemaan. Urani otti vähän takapakkia siinä, mutta ei sillä ole väliä, tärkeintä on että olemme yhdessä. Mitä todisteita sinulla on itsekkyydestäni? Olen teknisellä alalla ja muijani (sekö oli se vihantunteet laukaiseva sana) sote-alalla (ei opiskele lääkäriksi eikä hammaslääkäriksi) joten on aika selvää että tienaan aina enemmän. Ei ole minun syyni, ettei yhteiskunta arvosta sote-alan perusammatteja kuten hoitajia. Minunlaiseni miehet rakentavat siltoja, teitä, vesitorneja, kaikenlaisia rakennuksia omakotitaloista sairaaloihin ja tehtaisiin. Meidän sukupuuttoon kuolemisen toivominen on paitsi ilkeää, myös äärimmäisen typerää. Jos niin tapahtuisi, tulisi meidän osaamisemme poistuessa sinunkin elämästäsi aika vaikeaa.
Täällä toinen lapseton nainen komppaa edellsitä. Tulee mielee lastentarhan hoitaja Otto (Irtiottoja-sarjasta).
Insinöörinretale kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörinretale kirjoitti:
Joillekin toimii, ite en jäis kotiin, koska en ole hyvä tekemään kotitöitä ja mielestäni aivan pienten imettäminen on tärkeää. Lisäksi on äärimmäisen epätodennäköistä että muija tulisi koskaan tienaamaan lähellekään niin paljon kuin minä.
mies, 31v
Onhan se epätodennäköistä kun itsekkyytesi estää "muijaa" etenemästä uralla. Jos et ole hyvä tekemään kotitöitä, et osaa tehdä mitään muutakaan. Kaiken voi oppia jos ei ole liian laiska. Jos olet liian laiska oppimaan yhden asian, olet liian laiska oppimaan mitään. Sääli että tuollaisia miehiä vielä on olemassa. Toivottavasti kuolette pian sukupuuttoon.
Jätin työpaikkani ja muutin viime vuonna toiseen kaupunkiin, koska kihlattuni pääsi opiskelemaan. Urani otti vähän takapakkia siinä, mutta ei sillä ole väliä, tärkeintä on että olemme yhdessä. Mitä todisteita sinulla on itsekkyydestäni? Olen teknisellä alalla ja muijani (sekö oli se vihantunteet laukaiseva sana) sote-alalla (ei opiskele lääkäriksi eikä hammaslääkäriksi) joten on aika selvää että tienaan aina enemmän. Ei ole minun syyni, ettei yhteiskunta arvosta sote-alan perusammatteja kuten hoitajia. Minunlaiseni miehet rakentavat siltoja, teitä, vesitorneja, kaikenlaisia rakennuksia omakotitaloista sairaaloihin ja tehtaisiin. Meidän sukupuuttoon kuolemisen toivominen on paitsi ilkeää, myös äärimmäisen typerää. Jos niin tapahtuisi, tulisi meidän osaamisemme poistuessa sinunkin elämästäsi aika vaikeaa.
Sinun "osaamistasi" ei kaipaa kyllä kukaan. Sinun ja sinunlaistesi asenteet pilaavat koko yhteiskunnan. Olet vain oman tärkeytesi tunteisiin pakahtuva vätys (toivottavasti tämä sana nyt ei laukaise vihantunteita sinussa, ei varmaan). Montako sairaalaa, tehdasta ja siltaa sinä olet rakentanut? Et yhtään. Etkä kykene edes kotitöitä tekemään. Mitä hyötyä sinusta on, pyörittelet paperita jossain suojatyöpaikassa minne olet päässyt suhteilla. Teidän "osaamisenne" on niin ylihinnoiteltua että ei mitään järkeä. Mutta ei kestä kauan ennen kuin sinäkin olet työtön.
Ja sukupuuttoon kuolemista en muuten toivo ammattisi takia, vaan typerän, itsekkään ja omaa naistasi halventavan asenteen vuoksi. Miten ihmeessä SINÄ kehtaat arvostella ketään tai mitään ilkeäksi tai typeräksi, kun suollat tuollaista tekstiä tänne?
Vierailija kirjoitti:
Insinöörinretale kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörinretale kirjoitti:
Joillekin toimii, ite en jäis kotiin, koska en ole hyvä tekemään kotitöitä ja mielestäni aivan pienten imettäminen on tärkeää. Lisäksi on äärimmäisen epätodennäköistä että muija tulisi koskaan tienaamaan lähellekään niin paljon kuin minä.
mies, 31v
Onhan se epätodennäköistä kun itsekkyytesi estää "muijaa" etenemästä uralla. Jos et ole hyvä tekemään kotitöitä, et osaa tehdä mitään muutakaan. Kaiken voi oppia jos ei ole liian laiska. Jos olet liian laiska oppimaan yhden asian, olet liian laiska oppimaan mitään. Sääli että tuollaisia miehiä vielä on olemassa. Toivottavasti kuolette pian sukupuuttoon.
Jätin työpaikkani ja muutin viime vuonna toiseen kaupunkiin, koska kihlattuni pääsi opiskelemaan. Urani otti vähän takapakkia siinä, mutta ei sillä ole väliä, tärkeintä on että olemme yhdessä. Mitä todisteita sinulla on itsekkyydestäni? Olen teknisellä alalla ja muijani (sekö oli se vihantunteet laukaiseva sana) sote-alalla (ei opiskele lääkäriksi eikä hammaslääkäriksi) joten on aika selvää että tienaan aina enemmän. Ei ole minun syyni, ettei yhteiskunta arvosta sote-alan perusammatteja kuten hoitajia. Minunlaiseni miehet rakentavat siltoja, teitä, vesitorneja, kaikenlaisia rakennuksia omakotitaloista sairaaloihin ja tehtaisiin. Meidän sukupuuttoon kuolemisen toivominen on paitsi ilkeää, myös äärimmäisen typerää. Jos niin tapahtuisi, tulisi meidän osaamisemme poistuessa sinunkin elämästäsi aika vaikeaa.
Sinun "osaamistasi" ei kaipaa kyllä kukaan. Sinun ja sinunlaistesi asenteet pilaavat koko yhteiskunnan. Olet vain oman tärkeytesi tunteisiin pakahtuva vätys (toivottavasti tämä sana nyt ei laukaise vihantunteita sinussa, ei varmaan). Montako sairaalaa, tehdasta ja siltaa sinä olet rakentanut? Et yhtään. Etkä kykene edes kotitöitä tekemään. Mitä hyötyä sinusta on, pyörittelet paperita jossain suojatyöpaikassa minne olet päässyt suhteilla. Teidän "osaamisenne" on niin ylihinnoiteltua että ei mitään järkeä. Mutta ei kestä kauan ennen kuin sinäkin olet työtön.
Ja sukupuuttoon kuolemista en muuten toivo ammattisi takia, vaan typerän, itsekkään ja omaa naistasi halventavan asenteen vuoksi. Miten ihmeessä SINÄ kehtaat arvostella ketään tai mitään ilkeäksi tai typeräksi, kun suollat tuollaista tekstiä tänne?
Oletat aika paljon. Miten tarkalleen ottaen asenteeni pilaavat yhteiskunnan? Puhuin meistä monikossa. Ei kai kukaan aivan yksin rakenna suuria kokonaisuuksia, meitä on monta samalla mestalla. En ole ollut esimiestehtävissä vielä kauaa ja olen kyllä laittanut aika monta patteria lämpenemään ja vessanpyttyjä käyttökuntoon. Kyllä mä teen joitakin kotitöitä, mutta muija on parempi laittamaan ruokaa esim. Sen takia hän laittaa meillä ruuat, koska ne on parempia kuin mun tekemät. Työskentelen yksityisellä sektorilla kaupungissa, jossa olen asunut alle vuoden ja josta tunnen yhden opiskelutoverin. Tuskin olen suhteilla töihin päässyt, en nimittäin ole samassa firmassa ko. opiskelutoverin kanssa. Väitteesi ylihinnoittelusta on perusteeton, koska en ole kertonut hintaa enkä mitä sillä saa. Muijallani on terve itsekunnioitus ja hän on minun kanssani, koska meidän on hyvä olla yhdessä. Ei hän sietäisi miestä, jonka kanssa ei ole hyvä olla. Muun väittäminen olisi hänen aliarviontia. Minun tekstini on paljon korrektimpaa kuin sinun. Sinun tekstisi aiheuttaa syöpää.
Jollain meni herne nenään kun nainen ei tienaakaan yhtälailla kuin mies ja tekee kotitöitä enemmän. :) ja mies vielä sanoi tämän ääneen joten ---> sovinisti :D
Mun mies on ollut reilun vuoden molempien kanssa (mä olen ollut n. 1.5v per lapsi, on yli 3v ikäero). Hupaisaa tässä oli ehkä se, että esikoisen syntyessä olimme molemmat pieni/keskituloisia ja "kaikki" ylistivät miestä maasta taivaaseen (paitsi ihan läheisimmät kaverit, joiden perheissä kaikki isät ovat olleet hoitovapaalla vähintään 4-6kk).
Tokan syntyessä mies oli sitten edennyt urallaan niin, että palkkansa oli reilusti yli keskivertopalkan ja oli johtavassa asemassa jne. Nyt ylistys miehen jäädessä kotiin ei ollut enää mitenkään yksiselitteistä, ja jotkut (esim. vanhemmat sukulaiset ja työkaverit) vaikuttivat olevan jotenkin hämmästyksestä lamaantuneita eivätkä tienneet mitä sanoa, nyökyttelivät vaan epäuskoisina jos asiasta tuli puhe. Yksi vanhempi työkaveri yritti todistella miehelle, että eihän hän voi jäädä kotiin, koska hänellä on niin iso palkka (tämä oli hänen ainoa argumenttinsa, jota toisteli...miehen oli kyllä tarkoitus jäädä kotiin ennen kuin ylennyksestä tiedettiin, joten miten se olisi muuttunut mahdottomaksi ylennyksen myötä, sitä en tiedä.
Itse olen esimerkiksi puistossa muilta äideiltä kuullut toistuvasti jos asiasta tulee puhe, että "joo toihan on ihanaa, jos voi järjestää asiat noin" - ystävällinen kommentti sinänsä, mutta jotenkin hieman ärsyttävä - minusta ei ole lähtökohtaisesti mahdotonta/vaikeaa, vaan aika itsestäänselvyys että molemmat vanhemmat ovat hoitovapaalla, kun ovat lapsia kerran halunneet. Ja joo, ymmärrän, että kaikilta ei onnistu jos on suuret tuloerot. mutta me ainakin otimme alunperin asuntolainaa sen verran, että a) meillä on varaa hoitaa lapset kotona about 3-vuotiaiksi ja että b) se on jonkin aikaa maksettavissa kummankin tuloilla. Lisäksi säästimme etukäteen. Minusta nuo asiat ovat useimmissa perheissä ihan mahdollisia järjestää, jos vaan kummatkin haluavat olla kotona jonkin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Jollain meni herne nenään kun nainen ei tienaakaan yhtälailla kuin mies ja tekee kotitöitä enemmän. :) ja mies vielä sanoi tämän ääneen joten ---> sovinisti :D
Juuri näin :D. Ei kai sillä oo väliä kumpi tienaa enemmän, pääasia että on evästä tarpeeksi, saa asua ilman häiriötä ja käyttää vapaa-aikansa ja resurssinsa siihen, mikä tekee elämästä mielekästä. Muija ei ainakaan haluais, että hankkisin vähemmän kuin hän tai ylipäätään vähemmän. Me ollaan tiimi kuitenkin.
Arvostaisin todella paljon. Tuntisin myös vetoa sellaista miestä kohtaan, joka olisi rinnallani toinen aikuinen ja hoitaisi kotia ja lapsia yhtälailla kuin minä. Näin ei valitettavasti ole. Minä teen kotona kaiken yksin + käyn töissä ja olen ihan lopussa henkisesti ja fyysisesti.
Yksi syy miksi en halua lasta on nimenomaan se, etten pysty luottamaan kumppanin osallistumiseen lasten hoitoon edes suurinpiirtein tasapuolisesti. Kyllä se luo arvostusta ihmistäkohtaan joka jaksaa ja haluaa jakaa aikaa lapsienkin kanssa. Kertoo, että ihminen välittää lapsista ja kumppanistaan.
Kyllähän nuo edelleen nykypäivänä tuntuvat olevan vähemmistö. Meillä mies jäi kotiin puoleksi vuodeksi hoitamaan lasta minun mennessä töihin vanhempainvapaan jälkeen ja jotenkin se tuntui olevan ihmetyksen aihe monelle. Suurinosa luuli miehen jääneen työttömäksi, ja siksi olevan kotona. Ihan lähisuvustakin löytyi niitä ihmettelijöitä että ihanko totta se ihan vapaaehtoisesti haluaa jäädä hoitamaan lasta.
Minusta on hienoa että miesvaltaisillakin aloilla alkaa vähitellen löytyä joustoa ja ymmärrystä perhevapaille, ja henkilökohtaisesti olen todella onnellinen että mieskin sai sen kokemuksen, millaista on hoitaa omaa lasta kotona ja olla todella läsnä pikkuiselle.