En olisi ikinä uskonut olevani tässä tilanteessa

Olen 50v nainen enkä ikinä olisi uskonut olevani tässä tilanteessa. Takana on 25v avioliitto, ja voin jopa sanoa olevani onnellinen tässä liitossa. Asiat on hyvin, meillä on kolme lasta, yksi asuu jo omillaan, kaksi vielä kotona. Heistä toinenkin täysi-ikäinen ja vakituisen työpaikan myötä kohta itsenäistymässä. Nuorin on 15v. Ja yhtäkkiä olen tulenpalavasti ihastunut työkaveriini.
Me molemmat, siis aviopuolisoni ja minä, pidämme tanssimisesta, ja käymme tansseissa yhdessä ja erikseen. Ja olen aina ollut sitä mieltä että tanssimisessa ei ole yhtään mitään pahaa. Minä voin tanssia vieraiden miesten kanssa ja hän vieraiden naisten. Ei aiheuta mustasukkaisuuskohtauksia. Ei ole aiheuttanut eikä aiheuta jatkossakaan.
Mutta kävi niin että pikkujouluissa tanssin työkaverin kanssa yhden tanssin. Hitaan. Ja se oli siinä. Se miten hän veti minut lähelleen, painoi posken poskea vasten ja silitteli tanssin ajan peukalollaan kättäni sai aikaan melkoisen tunnereaktion. En oikeasti edes ymmärrä itseäni. Kumpikin on sen jälkeen käyttäytynyt ihan normaalisti toisiaan kohtaan, toki olemme työn takia paljon tekemisissä päivittäin, mutta se on sitä normaalia kanssakäymistä. Näin helppo sitä on vanha nainen saada sekaisin  Työkaverini on samanikäinen kuin minä, tai jos tarkkoja ollaan niin pari vuotta nuorempi. Ja myös hän on parisuhteessa, ei naimisissa mutta seurustelee. Ja minä vaan en pysty olemaan ajattelematta tuota yhtä tanssia ja sitä tunnetta minkä se sai aikaan.