Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka olette käyneet lukion!
07.06.2016 |
Olen siis -96 syntynyt nuori nainen. Olen käynyt ammattikoulun ja valmistuin tänä vuonna merkonomiksi.
Olen aina halunnut lukioon, mutta minulla oli peruskoulussa matematiikka, fysiikka ja kemia aika vaikeaa. Ja on vieläkin. Päädyin tämän takia kauppikseen.
Kauppis oli ihan hyvä koulu-jokseenkin vain tylsä- koska tykkään lukea ja ajatella, eikä siellä sellaista tehty. Olenkin yleissivistykseni saanut peruskoulusta ja omien mielenkiinnon kohteiden kautta (uutiset, erilaiset dokumentit, elokuvat, kirjat jne.)
Kuitenkin, tulin tänne pyytämään teiltä hieman vinkkejä. Haluaisin aloittaa iltalukion töiden ohella ja tähdätä sen jälkeen yliopistoon opiskelemaan joko oikeustieteitä tai valtio-oppia. Kysyisin siis sitä, että olisiko järkevää käydä minun tapauksessani koko lukio(vaikka muutamassa aineissa pahoja ongelmia) ja saada siitä päättötodistus sekä yo-todistus, vai olisiko järkevintä vain opiskella pelkkö yo-tutkinto? Kummasta olisi oikeasti enemmän hyötyä itseni ja jatko-opintojen kannalta?
Ajattelin kirjoittaa joka tapauksessa äikän, ruotsin, pitkän englannin, yhteiskuntaopin, filosofian ja ehkä joko historian, uskonnon tai espanjan.
Tiedän, että ihminen tarvitsisi matematiikkaa elämässään ja sitä olisi hyvä harjoitella ja osata, mutta en vain osaa ja ymmärrä sitä. Selviän perus - + laskuista sekä kertotaulusta, mutta päässälasku on minulle vaikeaa, kun kyseessä on isot luvut. En osaa myöskään prosenttilaskuja, joka tarkoittaa sitä, että jos nyt hakisin pankista esimerkiksi lainaa, niin en ymmärtäisi mitään koroista tms. Maalaisjärjelläkin selviää onneksi aika hyvin.
Peruskoulussa selvisin kohtalaisesti matematiikasta. Nyt kun pohdin asiaa tarkemmin, niin osasin kyllä matematiikkaa kun keskityin. Tunneilla tein tehtävät nopeastikin, mutta kokeessa en vain ikinä osannut mitään ja sainkin aina kutosia ja vitosia(ylä-asteella). Aivoni unohtavat nopeasti matemaattiset kaavat, eikä ne näemmä vain pysty käsittelemään numeroita yksinkertaisesti tai loogisesti. En siis ole mikään tyhmä tai vajaaälyinen ihminen, vahvuuteni ovat vain muissa asioissa ja aineissa.
Tulipas tästä pitkä sepustus, kuitenkin mietin lähinnä sitä, että kannattaako minun tapauksessani yrittää edes enää matematiikkaa, tai koko lukiota, vai luovutanko ja suoritan vain sen yo-tutkinnon keskittyen aineisiin, joissa olen erittäin hyvä?
Kiitos jo etukäteen kun viitsitte vastata!
Kommentit (25)
Mulla 6-7 peruskoulun matikka.Kemiasta en tajunnut mitään.Pääsin lukion kurssit läpi ja kirjoitinkin lyhyestä matkasta B:n.Yliopistossa valtiotieteellisessä tuli vastaan ekat vaiikeudet tilastotieteen pakollisissa kursseissa ja niistä onkin koko yliopistoajan huonoimmat arvosanat.Läpi pääsin kuitenkin ja maisterin paperit sain.En tiedä,mitä eroa noilla sun lukion päöstötodistus+yo/pelkkä yo on,mutta älä turhaa pelkää lukion lyhyttä matematiikkaa.Myös yliopistossa niistä pakollisista kursseista selviää kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset pyri yliopistoon suoraan? Ei siellä mitään yo-tutkintoja tarvita.
Kai aikuislukiossakin on pakollisia matikan kursseja? En ole niin perehtynyt aikuislukion vaatimuksiin, mutta uskoisin niin. 2/3-sääntö pitää vaan muistaa eli pakollisista (ja syventävistä, joskaan et varmaan niitä kävisi) valtakunnallisista pitää päästä läpi 2/3 kursseista. Jos suoritat lukion joka tapauksessa, osallistu ilman muuta kirjoituksiin. Ei siinä mitään häviäkään. Ilman lukion suorittamista et voi kuitenkaan suorittaa yo-tutkintoa eli vaihtoehtosi ovat joko pelkkä lukion päättötodistus tai lukion päättötodistus ja yo-tutkinto.
Miten olet päässyt merkonomiksi osaamatta prosenttilaskuja?
Miten pääsit kauppakorkeaan (kauppis) menemättä lukion kautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset pyri yliopistoon suoraan? Ei siellä mitään yo-tutkintoja tarvita.
Juuri näin. Mutta kannattaa pyrkiä yliopistoon nyt, eikä jonakin toisena vuonna. Päättäjät ovat nimittäin kovaa vauhtia sulkemassa kaikilla muilla keinoilla pääsemisen yliopistoon, paitsi samanvuotisilla, hyvillä arvosanoilla olevilla ylioppilaspapereilla pääsemisen, surullista mutta totta.
4 jatkaa sen verran että piti käydä ihan tarkistamassa. Kuinka laaja merkonomin tutkinto on eli kuinka monen vuoden opiskelu siihen tarvitaan? Jos vähintään 2,5 vuotta, saat osallistua suoraan yo-kokeisiin. Pahoittelut väärästä infosta äsken, tää oli mulle uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten pääsit kauppakorkeaan (kauppis) menemättä lukion kautta?
Helpostihan kauppikseen pääsee ilman lukiotakin reittiä merkonomi-tradenomi-KTM.
Vierailija kirjoitti:
Miten pääsit kauppakorkeaan (kauppis) menemättä lukion kautta?
Pääsykoepisteillä pääsee. Todistusta ei oteta silloin huomioon. Jos lukiosta saa huonon todistuksen niin on aivan sama kävikö koko lukiota, koska samaan kiintiöön päätyy silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pääsit kauppakorkeaan (kauppis) menemättä lukion kautta?
Helpostihan kauppikseen pääsee ilman lukiotakin reittiä merkonomi-tradenomi-KTM.
Luitko?
"Olen aina halunnut lukioon, mutta minulla oli peruskoulussa matematiikka, fysiikka ja kemia aika vaikeaa. Ja on vieläkin. Päädyin tämän takia kauppikseen."
Ehkä sitten tajusin väärin, ja hän on jo käynyt mainitsemasi reitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pääsit kauppakorkeaan (kauppis) menemättä lukion kautta?
Pääsykoepisteillä pääsee. Todistusta ei oteta silloin huomioon. Jos lukiosta saa huonon todistuksen niin on aivan sama kävikö koko lukiota, koska samaan kiintiöön päätyy silti.
Selvä, eli peruskoulusta suoraan kauppiksen pääsykokeisiin. Saa varmasti olla aika skarppi tyyppi sitten, varsinkin matikan osalta, jota tässä vielä kerrotaan ollen heikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap! Aloituksesi kuulostaa arvosanojen ja mielenkiinnonkohteiden osalta aivan kuin minun kirjoittamaltani. :) Kävin itse lukion, vaikka matikka oli yläkoulun päättötodistuksessa 5, fysiikka ja kemia molemmat 6. Kirjoitin viime keväänä ylioppilaaksi hyvin arvosanoin - minua kiinnosti eniten juuri yhteiskuntaoppi, kielet, uskonto sekä historia.
Matikkaa en edes kirjoittanut, sillä tuskin olisin päässyt siitä läpi. Minulla on sama ongelma kuin sinulla, matikka ei vain jostain syystä jää päähän ja yksinkertaisetkin kaavat ovat kuin hepreaa... Fysiikan pakollisesta kurssista sain lukiossa todella suurena yllätyksenä 9, vaikka yläkoulussa sain siitäkin vitosia ja kutosia!
Suosittelen käymään koko lukion oppimäärän iltalukiossa, jos haluat nimenomaan yleissivistävän koulutuksen ja myös sen lukion päättötodistuksen. Uskon, että tulisit pärjäämään opinnoissa mainiosti. Muutaman aineen huonommat arvosanat eivät todellakaan haittaa! Jos haluat vain yo-paperit esimerkiksi yliopistoon hakemista varten, niin sitten ei toki kannata kuluttaa turhaan voimavaroja sellaisiin oppiaineisiin, jotka eivät kamalasti kiinnosta. :) Kaikkea hyvää sinulle ja aurinkoista kesää! Olen itsekin muuten hakemassa oikeustieteelliseen, sinne pääsyyn ei onneksi vaadita kamalasti matemaattista lahjakkuutta. :D
Jos oikeustiede kiinnostaa, voit ihan hyvin hakea sinne suoraan merkonomin papereilla. Kilpailu on kovaa, mutta voit alkaa suorittaa syksyn aikana avoimen yliopiston oikiskursseja. Niistä on varmasti hyötyä, kun oppii oikeanlaisen lukutekniikan ja millä tarkkuudella asiat pitää opiskella. Ylioppilaskirjoitusten esseillä ja oikiksen pääsykokeen esseillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Joutuisit opettelemaan sen joka tapauksessa lukio-opintojen jälkeen, joten suosittelen hakemaan suoraan amiksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei päässälaskua tarvitse osata ollenkaan, jotta pärjää lukiossa. Minä en osaa laskea päässä ollenkaan. Lasken laskimella, kännykällä tai paperilla.
Matematiikka on oikeasti hyvin helppoa. Siinä on kaavat. Ne van opettelee ulkoa ja niihin sijoittaa luvut. Helppoa.
Vasta tutkijana tms täytyy itse kehitellä jotain kaavoja.
Mulla oli pitkä matikka ja olen DI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pääsit kauppakorkeaan (kauppis) menemättä lukion kautta?
Pääsykoepisteillä pääsee. Todistusta ei oteta silloin huomioon. Jos lukiosta saa huonon todistuksen niin on aivan sama kävikö koko lukiota, koska samaan kiintiöön päätyy silti.
Selvä, eli peruskoulusta suoraan kauppiksen pääsykokeisiin. Saa varmasti olla aika skarppi tyyppi sitten, varsinkin matikan osalta, jota tässä vielä kerrotaan ollen heikko.
Tarvitaanko kauppakorkean pääsykokeessa paljonkin matematiikkaa? Eikö siihen ole aineisto ja kokeessa monivalintarukseja?
Tarkoittakohan ap kauppiksella kauppaoppilaitosta? Käsittääkseni pienillä paikkakunnilla, joissa ei ole kauppakorkeakoulua, nimitystä 'kauppis' käytetään kauppaoppilaitoksesta eikä kauppakorkeasta. Ihmetyttää kyllä minuakin, millaisesta kopiksesta (kauppaoppilaitos) selviää osaamatta prosenttilaskuja.
Valtiotieteellisessä tosiaan tulee tilastotiede vastaan. Mutta myös oikeustieteellisessä tarvitaan jonkin verran matikkapäätä. Opintoihin kuuluu kauppaoikeutta. Ja sitten viimeistään töissä, vaikka vain laskisit perintöosuuksia testamenttiin tai viivästyskorkoja riita-asioissa tms.
Luulen, että matikasta et pääse kokonaan eroon. Kauppaoppilaitoksen tosiaan nykyään katsotaan valmistavan yliopisto-opintoihin, eli et tarvitse siihen lukiota ja yo-tutkintoa. Helpompi sitä matikkaa on silti opetella lukiossa opettajan avulla kuin yliopistossa ypö yksin.
Prosenttilaskut ja muut tulevat aivan uudestaan lukion matikassa. Mä lintsasin koko peruskoulun + muistan että sielläkin matikka oli aina vaikeaa ja keskiarvo olikin jotain vitosen tai kutosen luokkaa. Menin myöskin lukioon amiksen jälkeen, ja mä vaan päätin että kun kerran tiesin etten ainakaan jälkeenjäänyt ollut ja osasin kyllä sisäistää suuriankin tietokokonaisuuksia, niin mä pystyn siihen. Niin pystyinkin. Eka vuosi oli vaikea ja kemian ykkösen kävin peräti kaksi kertaa vaikka muistin että kemia oli helppoa. Loppujen lopuiksi kirjoitin lyhyestä matikasta M:n, lukematta ja stressaamatta.
En saanut peruskoulussa tukiopetusta matemaattisiin aineisiin juuri koskaan. Kotona ei kannustettu opiskelemaan enkä siellä saanut myöskään apua matematiikkaan. Koulukavereita minulla ei oikeastaan koskaan ollut enkä osannut/uskaltanut kysyä keltään apua, opettelin siinä kasvaessa vain vihaamaan matematiikkaa. Uskon että nämä yhdessä olivat mahtava tie huonoon matikkapäähän.
Lukiossa on "valmentavia" kursseja, eli käytännössä perusteiden kertausta. Niistä ei saa kurssisuoritusta yo-tutkintoa ajatellen. Kursseja järjestetään lukion sisällä samoissa luokissa ja samojen opettajien toimesta. Itse kävin matematiikan, fysiikan ja ruotsin valmentavilla (valmistavilla?) kursseilla ennen kuin aloitin varsinaiset lukio-opinnot. Niistä oli valtavasti apua.
Tsemppii! Kyllä se siitä! Ja nyt sun parikymppiset aivot osaa oppia keskittyä IHAN eri tavalla kuin sun yläasteaivot silloin joskus. Itsekuria, päättäväisyyttä ja tomeruutta peliin! Käy noilla valmistavilla kursseilla.
Sinuna hakisin suoraan yliopistoon. Kirjat julkaistaan taas vasta ensi keväänä, joten voit hyvin vaikka syksyllä lukea iltalukiossa haluamiasi kursseja. Suosittelen esim. äidinkieltä, jotta esseiden yms. kirjoittamisesta tulisi rutiininomaisempaa. Myös matematiikka on valtiotieteellistä ajatellen varmasti hyödyllistä. Keväällä voit sitten aloittaa luku-urakan ja hakea paikkaa pääsykokeen perusteella. :)
Jos kerran aiot iltalukioon mennä opiskelemaan, niin suosittelisin sulle myös matikan kursseja siellä. Ei sitä tarvitse kirjoittaa. Fysiikkaa tai kemiaa tuskin tarvitset noissa jatko-opinnoissasi jos kerran oikeus- tai valtiotieteitä aiot opiskella, mutta todennäköisesti valtiotieteessä on ainakin joitain pakollisia tilastotieteeseen (eli matikkaan) liittyviä kursseja, joihin se lukiomatikka pohjalla on ehdottomasti hyödyksi. Toki ne vaativat sulta ehkä enemmän kuin sellaiselta ihmiseltä, jolle matikka on helppoa, mutta jos et osaa edes lukiomatikkaa ollenkaan, on tuolla yliopistossa sitten vielä vaikeampi ymmärtää matikkaa.
Eli sanoisin että lue matikkaa, mutta muuten keskity sun omiin vahvuuksiin siellä lukiossa.
Tsemppiä!