Kuka päättää "sukukorujen" seuraavasta omistajasta? Se jonka hallussa ne ovat?

Mitkä ihmeen sukukorut??? Mitä ne semmoset on?

Juridisesti tietysti se, jonka hallussa korut ovat. Muuten taas... No, melkoista vallankäyttöä voivat sisältää arvoltaan mitättömätkin esineet ja niiden uusjako. 

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ihmeen sukukorut??? Mitä ne semmoset on?

Sellaisia koruja, jotka ovat olleet suvussa jo useamman sukupolven ajan ja siirtyneet lahjoina tai perintönä aina seuraavalle.

Se kuka ne anto hetkellä omistaa. Meillä ne kyllä menee perinteisesti vanhimmalle tyttärelle. sitä traditiota ei ole kukaan vielä katkaissut. Muut saa lohdutuspalkinnot.

Onneksi ei ole mitään perintökoruja mitä periä.

Kyllä ne on sen omaisuutta kelle ne annetaan. Ellei teillä suvussa ole jotain salaista lahkoa joka kokoontuu yön pimeydessä perunakellarin kulisseissa.

Se jolle ne on annettu. Ajatus on se, että ne jaetaan niille joille korujen sen hetkinen omistaja kokee niiden olevan tärkeät ja joka ei esimerkiksi myy niitä rahapulassa eteenpäin vaan antaa vastaavasti seuraavalle kun sen aika tulee. Mun suvussa ei tästä tullut ongelmaa kun äitini sisko kävi hakemassa mummon korut jo tämän elinaikana "koska hän oli itsensä mukaan eniten äitinsä näköinen" . Jossain vaiheessa hälle tuli rahaongelmia ja korut hävisivät sen sileän tien. No ei tarvinnut tapella koruista kun mummo kuoli. Enpä kyllä halunnut osallistua jakoon millään tavalla vaikka mummu oli jo elinaikana nimennyt tavarat eli kirjoittanut jokaiseen tavaraan kelle haluaa antaa. Mulle kuuluneet eivät koskaan saapuneet mulle vaan päätyivät äidin toisen siskon lapsille jotka kuulemma myös myivät ne rahapulassa:D Mä ennakoin sukuriidat ja katkaisin kaikki välit sukulaisiini kun mummu kuoli. En mennyt edes hautajaisiin (jossa kuulemma oli jo tapeltu perinnöstä...)

Onko veljellä ja avovaimolla tytär?

Meillä se joka korun antaa eteenpäin, kertoo samalla ohjeet. Muuten menevät perikunnalle....

Itselle äidin kuoleman jälkeen päätyi iso kasa isotätieni ja isovanhempieni koruja/sotilasmerkkejä.... Valitsin muutaman itselleni, annoin tytölleni ja veljentytölleni muistot mummostaan ja loput vein suvun vanhimmalle ja pyysin jakamaan serkuilleni/pikkuserkuilleni miten parhaaksi näkee.

Vierailija kirjoitti:

Onko veljellä ja avovaimolla tytär?

Ei ole lapsia. Molemmat ovat vielä aika nuoria. Avovaimo sai korut valmistujaislahjaksi.

ap

Toivottavasti avovaimo myy ne ja käärii hyvät massit itselleen. Niin minä tekisin.

Meilläkin oli kauhea ongelma. Mummon sormusta lukuunottamatta äitini korut ei meille tytöille kelvanneet. Joten annoimme ne veljiemme tyttärille ja yhden veljen vaimolle. Kaikki oli kai tyytyväisiä.

Ja minusta se joka omistaa korut päättää mitä niille tekee. Mummo peri ainoana tyttärenä korut äidiltään ja on antanut niitä lahjoiksi lapsenlapsille ja nyt sitten yhden lapsenlapsen puolisolle. Mielestäni siskollani ei ole mitään sanomista tähän.

ap

Vierailija kirjoitti:

Se jolle ne on annettu. Ajatus on se, että ne jaetaan niille joille korujen sen hetkinen omistaja kokee niiden olevan tärkeät ja joka ei esimerkiksi myy niitä rahapulassa eteenpäin vaan antaa vastaavasti seuraavalle kun sen aika tulee. Mun suvussa ei tästä tullut ongelmaa kun äitini sisko kävi hakemassa mummon korut jo tämän elinaikana "koska hän oli itsensä mukaan eniten äitinsä näköinen" . Jossain vaiheessa hälle tuli rahaongelmia ja korut hävisivät sen sileän tien. No ei tarvinnut tapella koruista kun mummo kuoli. Enpä kyllä halunnut osallistua jakoon millään tavalla vaikka mummu oli jo elinaikana nimennyt tavarat eli kirjoittanut jokaiseen tavaraan kelle haluaa antaa. Mulle kuuluneet eivät koskaan saapuneet mulle vaan päätyivät äidin toisen siskon lapsille jotka kuulemma myös myivät ne rahapulassa:D Mä ennakoin sukuriidat ja katkaisin kaikki välit sukulaisiini kun mummu kuoli. En mennyt edes hautajaisiin (jossa kuulemma oli jo tapeltu perinnöstä...)

Kyllä on sun isovanhemmat huonosti kasvattaneet kakaransa jos noin kohtelevat äitiään ja hänen perintöään, sisaruksista puhumattakaan.

Puhdas omatunto on arvokkain sukukoru.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko veljellä ja avovaimolla tytär?

Ei ole lapsia. Molemmat ovat vielä aika nuoria. Avovaimo sai korut valmistujaislahjaksi.

ap

No on tuo outoa jos kyseessä on jotkut oikeasti arvokkaat korut jotka on kulkeneet monella sukupolvella, kun kuitenkaan eivät ole naimisissa ja hän sain ne henkilökohtaiseksi lahjaksi, eli ei ole mitään velvollisuutta antaa takaisin jos ero tulee, jotta ne pysyisi suvussa.

Toisaalta, jos on melko tavanomaisista koruista kyse jotka antaja on vaikka äidiltään vaan saanut, ja on olemassa muita arvokkaampia "sukukoruja" niin ihan ok. Ei kaikki korut jotka sattuu olemaan perintökoruja ole automaattisesti "sukukoruja" niillä pitää olla todellakin suuri arvo suvulle historiallisesti ja jopa taloudellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko veljellä ja avovaimolla tytär?

Ei ole lapsia. Molemmat ovat vielä aika nuoria. Avovaimo sai korut valmistujaislahjaksi.

ap

No on tuo outoa jos kyseessä on jotkut oikeasti arvokkaat korut jotka on kulkeneet monella sukupolvella, kun kuitenkaan eivät ole naimisissa ja hän sain ne henkilökohtaiseksi lahjaksi, eli ei ole mitään velvollisuutta antaa takaisin jos ero tulee, jotta ne pysyisi suvussa.

Toisaalta, jos on melko tavanomaisista koruista kyse jotka antaja on vaikka äidiltään vaan saanut, ja on olemassa muita arvokkaampia "sukukoruja" niin ihan ok. Ei kaikki korut jotka sattuu olemaan perintökoruja ole automaattisesti "sukukoruja" niillä pitää olla todellakin suuri arvo suvulle historiallisesti ja jopa taloudellisesti.

Rahallinen arvo on maksimissaan satasia. Enemmän kyse on tunne- ja käyttöarvosta.

ap

Pyysin ja sain aarrekammiomme hoitajalta tiaran, jota käytän nukkuessani nähdäkseni arvokkaampia unia.

Veljeni saa suvun miekan ja haarniskan täytettyään 26 vuotta.

Pikkusisarelle on määrätty sukukokouksessa hermeliiniviitta ja näyttävä safiirisormus.

Omistaja päättää mitä koruilla tekee, paitsi jos aiemmin on esimerkiksi testamentissa edellinen omistaja asettanut jotain ehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Pyysin ja sain aarrekammiomme hoitajalta tiaran, jota käytän nukkuessani nähdäkseni arvokkaampia unia.

Veljeni saa suvun miekan ja haarniskan täytettyään 26 vuotta.

Pikkusisarelle on määrätty sukukokouksessa hermeliiniviitta ja näyttävä safiirisormus.

Joillakin on sukukoruja ja vaakunoita ja niihin liittyviä tarinoita pitkältä ajalta. Jos se kiinnostaa, niin sen perinteen voi aloittaa itsekin.  Joku tavara mihin liittyy hyvä tarina, niin siitä kehkeytyy hyvä sukuperinne.