Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat voivat olla aikuisille lapsilleen pahimmillaan varsinaisia piruja
06.06.2016 |
Tästä asiasta on täällä palstalla usein keskusteltu:
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/vanhemmat-voivat-olla-aikuisille-lapsil…
Kommentit (70)
Lauantaina todistin kuinka eräs äiti ensin arvosteli ja haukkui 19 v tyttärensä tämän lakkiaisissa koko juhlakansan edessä.
Yleisö meni tyttären puolelle, sitten alkoi parkuminen ja huuto, että tuo lapsi on oikeasti paha, ei sen kanssa pärjää kukaan. Päälle sitten löi tytärtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin haluaisin tietää, miksi äidin pitää piikitellä tytärtään. Onko se kateellisuutta? Jos aikuinen tytär kohtelisi äitiään samalla tavoin, sopisiko se ädille -itkeä itsensä surusta uneen öisin? Äidit hoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät voi, jos ette anna.
Helppo sanoa, muttei niin helppoa toteuttaa.
Kyllä se useissa tilanteissa on myös helppo toteuttaa. Monet ihmiset eivät vain ole valmiita hyväksymään tämän päätöksen seurauksia. Heidän mielestään on parempi kärsiä huonoa kohtelua kuin sitä, ettei tule kohdelluksi millään tavalla.
Ei. Se ei edelleenkään ole helppoa. Mukana on myös paljon muitakin tunteita. Asiat eivät aina ole mustavalkoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät voi, jos ette anna.
Helppo sanoa, muttei niin helppoa toteuttaa.
Kyllä se useissa tilanteissa on myös helppo toteuttaa. Monet ihmiset eivät vain ole valmiita hyväksymään tämän päätöksen seurauksia. Heidän mielestään on parempi kärsiä huonoa kohtelua kuin sitä, ettei tule kohdelluksi millään tavalla.
Ei. Se ei edelleenkään ole helppoa. Mukana on myös paljon muitakin tunteita. Asiat eivät aina ole mustavalkoisia.
Näon. Vanhempien sulkeminen pois elämästä voi olla elämän vaikein päätös. Mahdollista tehdä muttei helppoa.
Helpotus seuraa ajan mtötä, jos päätös oli oikea.
Vierailija kirjoitti:
Äidin poika ja isin tyttö. Niinhän se sanontakin menee.
Tarkoittanee kuitenkin sitä, ettei äidin kuulu tytärtään, eikä isän poikaansa vähätellä. Ei ketään lasta sukupuoleen katsoen. Eikä tehdä yhdestä lapsesta kaiken syntipukkia, toisesta kultaista ja kolmannesta näkymätöntä. Syntipukki juo itsensä hautaan, kultainen rakastaa vain itseään, näkymätön palvelee kultaista -kunnes hoksaa liian myöhään seuraukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini puolustelee törkeitä kommenttejaan sillä, että on vanha ja saa sanoa mitä ajattelee. No, kestäköön sitten seuraukset, kun on niin vanha ja kokenut. Meistä lapsista ja lapsenlapsista kukaan ei enää kerro omia asioitaan eikä juurikaan pidä yhteyttä, koska aina saa osakseen arvostelua ja haukkumiset.
Vierailija kirjoitti:
Lauantaina todistin kuinka eräs äiti ensin arvosteli ja haukkui 19 v tyttärensä tämän lakkiaisissa koko juhlakansan edessä.
Yleisö meni tyttären puolelle, sitten alkoi parkuminen ja huuto, että tuo lapsi on oikeasti paha, ei sen kanssa pärjää kukaan. Päälle sitten löi tytärtä.
Tämä kyllä veti sanattomaksi. Kertakaikkiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tuo Aamulehden artikkeli julkaistu myös tämän päivän painetussa lehdessä? Toivon todella, koska äitini ei nettiä käytä, mutta Aamulehteä lukee kuin raamattua. Tosin, hän voi lukea tuon jotenkin käänteisesti, kaikki hän kääntää käsittämättömästi nurinpäin. Hän ei näe omia virheitään, vaan syyttää niistä käsittämättömästi lapsia. Lisää aihetta avaavia artikkeleita Aamulehteen kiitos!
Mä oon viestin 19 kirjoittaja ja jollain oudolla tavalla uskon, että äitini on mulle kateellinen. On kaksi ihanaa lasta, kiva ja fiksu mies (mitä isästäni taas en sanoisi, selvä narsisti) ja olen tehnyt elämässäni ratkaisuja joita äitini ei ole aikanaan uskaltanut. Hän ei ole tainnut koskaan tehdä ainuttakaan päätöstä itse ja on ajautunut elämässään tilanteeseen ettei ole tyytyväinen.
Toisaalta säälittää, toisaalta kammottavaa moinen vastuunpakoilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lauantaina todistin kuinka eräs äiti ensin arvosteli ja haukkui 19 v tyttärensä tämän lakkiaisissa koko juhlakansan edessä.
Yleisö meni tyttären puolelle, sitten alkoi parkuminen ja huuto, että tuo lapsi on oikeasti paha, ei sen kanssa pärjää kukaan. Päälle sitten löi tytärtä.Tämä kyllä veti sanattomaksi. Kertakaikkiaan.
Kyllä. Samaa rataa oli omissanikin ylppäreissä, ei sentään siellä lyönyt. En osannut silloin puolustautua, siirryin hiljaa omista juhlistani takavasemmalle, en juhlimaan. Näitä vastaavia ylppäreitä taitaa ollla muutama muukin kokenut. Tytär ei saa olla viisaampi, fiksumpi, kukoistavampi ja pärjäävämpi kuin hirviöäitinsä. Jos on, niin äiti mustamaalaa tytärtään ympäriinsä, suvulle, naapureille, tyttären kavereille ja kumppanille, että tytär on paha ja mielisairas. Helkkarin sairasta tällaiseltä äitityypiltä!
Tuo ei koske pelkästään aikuisia lapsia, vaan yhtälailla nuoret vanhemmat kohtelevat lapsiaan huonosti, joka ei ole lainkaan harvinaista - huudetaan kuin palosireeni, vaaditaan lapselta mahdottomia, panetellaan ja haukutaan, lapsen yksityisyyttä ei kunnioiteta, vaan valokuvat, todistukset laitetaan julkiseen jakeluun Facebookiin ja kerrotaan henk.koht. asiat jne.
Aikuiset lapset tietysti pitävät puoliaan, jopa arvostelevat, mutta ala-ikäiset lapset ovat oman onnensa nojassa.
Todellisuudessa, ei se omena ole kaus puusta pudonnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo Aamulehden artikkeli julkaistu myös tämän päivän painetussa lehdessä? Toivon todella, koska äitini ei nettiä käytä, mutta Aamulehteä lukee kuin raamattua. Tosin, hän voi lukea tuon jotenkin käänteisesti, kaikki hän kääntää käsittämättömästi nurinpäin. Hän ei näe omia virheitään, vaan syyttää niistä käsittämättömästi lapsia. Lisää aihetta avaavia artikkeleita Aamulehteen kiitos!
Ei ollut mun mielestäni tänään painetussa lehdessä. Täytyykin kommentoida, että julkaisisivat.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni aikuinen lapsi on ajautunut ratkaisemaan äidin kaltoinkohtelun lopettamisen itsemurhalla? Kuinka moni sisaruksista asian ymmärtää ja miksi jotkut (suosikkilapset) eivät ymmärrä?
Suosikkilapsikin voi ajautua itsemurhaan. Kun aina on saanut kaiken ja nähnyt miten toinen/muut vähemmän tai ei mitään niin kuva maailmasta ja omasta rooplistaan siinä on mitä vääristynein. Kun kaikki ei sitten menekään oman pillin mukaan (eli koko muu maailma ei palvele häntä kuten äiti on tehnyt) ja tympääntyneet sisaruksetkin katkaisevat välit ei psyyke kestä ja päiviensä päättämisellä ratkaistaan tilanne.
Näin meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini laukoo tulemaan 'totuuksiaan'. Olen muutaman kerran kysynyt, että 'sanoisitko noin ystävälle tai tuttavalle?' Vastaa aina, että ei tietenkään sanoisi, sehän loukkaantuisi. Kun kysyn että miksi sitten minulle sanoo, niin vastaus on 'sinähän oot minun lapsi'.
Hänen mielestään omalle lapselle on luvallista ja jopa suotavaa sanoa ihan mitä tahansa, vaikka se olisi kuinka ilkeää tai loukkaavaa. Tietää kyllä oikein hyvin, että 'totuutensa' ovat loukkaavia.
Lisäksi jakelee neuvojaa ihan joka asiaan. "tuonne portaiden alle kuule kertyy helposti pölyä, sieltä täytyy imuroida" "vauvalle pitää vaihtaa vaippa ettei tule ihottumaa" "tuo sun appi puhuu sulle ilkeästi, mutta älä vaan loukkaannu ettei se tykkää huonoa" "tuota lapsen tekemää savikippoa ei saa pestä tiskikoneessa" "sun täytyy laittaa samanlaisia kukkia kukkapenkkiin kuin naapurillasikin on, muuten naapuri saattaa loukkaantua" "tuota kukkapenkkiä ei sitten saa siirtää mihinkään ettei teidän talon entinen omistaja loukkaannu".... vain muutaman mainitakseni.
Tämän lisäksi soittaa minulle päivittäin pitkiä puheluita, joiden pääsisältö on minulle tuntemattomien ihmisten haukkuminen ja kaikenlaisten huolten purkaminen.
Silloin kun en vastaa puhelimeen, on vastaajassa monta "minä en tykkää tuosta että sinä et vastaa puhelimeen" -viestiä. Sama tulee tietenkin myös tekstareina.
Olen erittäin väsynyt äitiini.
Vierailija kirjoitti:
Äitini laukoo tulemaan 'totuuksiaan'. Olen muutaman kerran kysynyt, että 'sanoisitko noin ystävälle tai tuttavalle?' Vastaa aina, että ei tietenkään sanoisi, sehän loukkaantuisi. Kun kysyn että miksi sitten minulle sanoo, niin vastaus on 'sinähän oot minun lapsi'.
Hänen mielestään omalle lapselle on luvallista ja jopa suotavaa sanoa ihan mitä tahansa, vaikka se olisi kuinka ilkeää tai loukkaavaa. Tietää kyllä oikein hyvin, että 'totuutensa' ovat loukkaavia.
Lisäksi jakelee neuvojaa ihan joka asiaan. "tuonne portaiden alle kuule kertyy helposti pölyä, sieltä täytyy imuroida" "vauvalle pitää vaihtaa vaippa ettei tule ihottumaa" "tuo sun appi puhuu sulle ilkeästi, mutta älä vaan loukkaannu ettei se tykkää huonoa" "tuota lapsen tekemää savikippoa ei saa pestä tiskikoneessa" "sun täytyy laittaa samanlaisia kukkia kukkapenkkiin kuin naapurillasikin on, muuten naapuri saattaa loukkaantua" "tuota kukkapenkkiä ei sitten saa siirtää mihinkään ettei teidän talon entinen omistaja loukkaannu".... vain muutaman mainitakseni.
Tämän lisäksi soittaa minulle päivittäin pitkiä puheluita, joiden pääsisältö on minulle tuntemattomien ihmisten haukkuminen ja kaikenlaisten huolten purkaminen.
Silloin kun en vastaa puhelimeen, on vastaajassa monta "minä en tykkää tuosta että sinä et vastaa puhelimeen" -viestiä. Sama tulee tietenkin myös tekstareina.
Olen erittäin väsynyt äitiini.
Ja minä olen vielä se 'suosikkilapsi'.
Pakko mainita tämäkin, kun huomasin että jotkut luulee suosikkilasten jotenkin nauttivan vanhemmalta saamastaan huomiosta.
Mielenkiinoista tekstiä, mitä vahinkoa äiti saa aikaiseksi tyttärelleen:
http://narskulandia.blogspot.fi/2012/11/narsistisen-aidin-tytar-alisuor…
"Jos äiti (tai muu pääasiallinen hoitaja) ei pidä lapsestaan tai lapsi ei äidin mielestä ole tarpeeksi hyvä, lapsi alkaa uskoa olevansa epämiellyttävä ja riittämätön. Näin on etenkin narsistisessa perheessä. Ellei kukaan kyseenalaista tätä vääristymää ja näytä lapselle, että hän on kallisarvoinen, hän sisäistää äidin kielteiset uskomukset ja päättää lopulta, ettei voi olla muuta."
Miten jotkut äidit saisi ymmärtämään, etteivät vahingoittaisi omia lapsiaan?
Eihän tuossa mitään ihmeellistä ole, sillä tuo sama käytösmalli jatkuu sukupolvelta toiselle, ellei ole ymmärrystä katkaista sitä. Ja monella sitä ei, kun katselee ja kuuntelee vanhempia, riippumatta minkä ikäisiä ovat tai minkä ikäiset lapset ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni aikuinen lapsi on ajautunut ratkaisemaan äidin kaltoinkohtelun lopettamisen itsemurhalla? Kuinka moni sisaruksista asian ymmärtää ja miksi jotkut (suosikkilapset) eivät ymmärrä?
Suosikkilapsikin voi ajautua itsemurhaan. Kun aina on saanut kaiken ja nähnyt miten toinen/muut vähemmän tai ei mitään niin kuva maailmasta ja omasta rooplistaan siinä on mitä vääristynein. Kun kaikki ei sitten menekään oman pillin mukaan (eli koko muu maailma ei palvele häntä kuten äiti on tehnyt) ja tympääntyneet sisaruksetkin katkaisevat välit ei psyyke kestä ja päiviensä päättämisellä ratkaistaan tilanne.
Näin meillä.
Otan osaa suruusi ja tilanteeseenne. Kuinka itse selvisit asian käsittelystä? Meillä lähti näkymätön syntipukki ja äiti otti minut seuraavaksi kohteeksi. Olen alkanut miettimään, miten suosikki tulee kestämään kaiken hullunmyllyn. Tilanne hänellä alkaa olemaan sama, kuin teillä oli. Pelkään hänen puolestaan ja mietin, mitä voisin tehdä. Odotan vain, koska hän itse haluaa tulla, käsittelemään kaikkea, olen valmiina auttamaan, en euroilla, vaan rakkaudella.
Vierailija kirjoitti:
Äitini laukoo tulemaan 'totuuksiaan'. Olen muutaman kerran kysynyt, että 'sanoisitko noin ystävälle tai tuttavalle?' Vastaa aina, että ei tietenkään sanoisi, sehän loukkaantuisi. Kun kysyn että miksi sitten minulle sanoo, niin vastaus on 'sinähän oot minun lapsi'.
Hänen mielestään omalle lapselle on luvallista ja jopa suotavaa sanoa ihan mitä tahansa, vaikka se olisi kuinka ilkeää tai loukkaavaa. Tietää kyllä oikein hyvin, että 'totuutensa' ovat loukkaavia.
Lisäksi jakelee neuvojaa ihan joka asiaan. "tuonne portaiden alle kuule kertyy helposti pölyä, sieltä täytyy imuroida" "vauvalle pitää vaihtaa vaippa ettei tule ihottumaa" "tuo sun appi puhuu sulle ilkeästi, mutta älä vaan loukkaannu ettei se tykkää huonoa" "tuota lapsen tekemää savikippoa ei saa pestä tiskikoneessa" "sun täytyy laittaa samanlaisia kukkia kukkapenkkiin kuin naapurillasikin on, muuten naapuri saattaa loukkaantua" "tuota kukkapenkkiä ei sitten saa siirtää mihinkään ettei teidän talon entinen omistaja loukkaannu".... vain muutaman mainitakseni.
Tämän lisäksi soittaa minulle päivittäin pitkiä puheluita, joiden pääsisältö on minulle tuntemattomien ihmisten haukkuminen ja kaikenlaisten huolten purkaminen.
Silloin kun en vastaa puhelimeen, on vastaajassa monta "minä en tykkää tuosta että sinä et vastaa puhelimeen" -viestiä. Sama tulee tietenkin myös tekstareina.
Olen erittäin väsynyt äitiini.
Mitä jos sanoisit äidillesi että kukahan se on, joka tuon hössötyksen tarvitsee, kun minä en sitä tarvitse
Kurja kuulla että teillä sama meininki :( ja mitä aiheesta puhunut monien naispuolisten ystävien kanssa niin näyttää olevan ihan yleinen ilmiö. Miksi? Käsittämätöntä.
18