Lue keskustelun säännöt.
Voi jukranputti, vauva kuukauden ikäinen ja mies kinuaa koiraa!
06.06.2016 |
Joo tälläistä meillä, miehellä haaveena saksanpaimenkoira. Jatkuvasti jankkaa samaa minulle haavettaan. Minä taas en halua, meillä on kuukauden ikäinen vauva vasta ja pelkään niin isoja koiria. Koiran hoitokin jäisi osittain minulle, ainakin silloin kun mies on töissä. Mies matkustelee töiden takia aika paljon, siksi ajatuskin jo hirvittää koiran hankinnasta ja kouluttamisesta! Mitä teen? Pitääkö mun nyt kuitenkin joustaa miehen pitkän haaveen takia ja antaa periksi? Vai kieltäytyä ja olla sitten vaikka ilkeä törkimys haaveiden pilaaja?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Tuntee varmaan olonsa syrjäytetyksi kun sinä touhuat vain vauvan kanssa.
Jos näin on, niin kyllähän se mieskin voi siihen vauvan hoitoon osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntee varmaan olonsa syrjäytetyksi kun sinä touhuat vain vauvan kanssa.
Juu äidin vikaa taas kaikki. Jos mies kaipaa huomiota, rakkautta ja lisää tekemistä, ottakoon IHAN ITSE suuremman roolin vauvan hoidossa.
Itselläni on kaksi labbista ja olen täysin koirahullu. Kuitenkaan en tuohon tilanteeseen suosittelisi ottamaan koiraa. Saksanpaimenkoira vaatii kunnon koulutuksen ja tarpeeksi aktiviteettia, jotta siitä ei tule ongelmakoiraa. Kuukauden ikäisessä vauvassa on varmasti ihan riittämiin tekemistä. Vielä kun sinä kerta pelkäät koiria ja mies on paljon poissa, niin en todellakaan suosittelisi ottamaan koiraa tuohon tilanteeseen. Kyllä se mies voi odottaa, jos tosissaan sen koiran haluaa.
Älkää hommatko, jos sinä et halua. Meille tuli koiranpentu, kun vauva oli 2kk. Raskasta oli, mutta se oli minulle myös se henkireikä, että pääsin ulos koiran kanssa ja kouluttamaan koiraa
Jep, jep...sinappikone ja fifi...löytyykö jo farmari volvo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vauva oli "jo" neljä kuukautta kun mies alkoi kinumaan kolmatta koiraa...
Helkkari sentään, olisi saanut mies itse viettää päivät huutavan vauvan ja kahden koiran kanssa, niin reaktion olisin halunnut nähdä kun minä ehdottaisin koiranpennun hankintaa! Hah!
Mies antoi sulle lapsen, mutta mies ei voi saada edes koiraa? Huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei. Ei koiraa tuohon tilanteeseen. Ottakaa uus tilannekatsaus vaikka kun lapsi on lähempänä kahta.
Nyt miestä varmaan kaduttaa, kun suostui sun haaveen lapsesta toteuttamaan, kun sä et suo hälle edes koiraa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies antoi sulle lapsen, mutta mies ei voi saada edes koiraa? Huhhuh.
Antoi? Eiköhän ap se suuremman työn kehollaan lapsen saamiseksi tehnyt! Lapset hankitaan YHDESSÄ ja samoin koiran ottamisesta päätetään YHDESSÄ. Jos jommallekummalle osapuolelle suhteessa ei sovi lasten hankinta tai koiran otto, lasta ei hankita eikä koiraa oteta. Nämä ovat aika joko tai -kysymykiä, niitä harvoja asioita, joissa ei kompromisseja oikein voi tehdä, jos ei tule yhteistä mielipidettä, on erottava.
Vierailija kirjoitti:
Nyt miestä varmaan kaduttaa, kun suostui sun haaveen lapsesta toteuttamaan, kun sä et suo hälle edes koiraa...
No mitäs sitten oli niin tossukka ettei osannut sanoa, että ei lasta. Jos se lapsi ei oo uus Jeesus niin miehellä on ollut yhtä iso rooli sen alulle saattamisessa ja mahdollisuuksia sanoa, että en halua lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira on aina perheen yhteinen päätös. Se on evä olento joka otetaan kun kumpikin sitoutuu rakastamaan, hoitamaan ja toivottamaan tervetulleeksi perheeseen. Ei missään nimessä ennen sitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt miestä varmaan kaduttaa, kun suostui sun haaveen lapsesta toteuttamaan, kun sä et suo hälle edes koiraa...
Minä en kyllä aloituksesta saanut selvää, kumman haave lapsi oli, mutta sinä ilmeisesti tiedät paremmin. Onko koira sellainen hankinta, että sen voi vaan jättää ulos yksikseen? Kuka sen koiran joutuu käytännössä hoitamaan? Ottaako mies koiran työmatkoille mukaan? Voiko koira olla sisällä ja vauva köllötellä lattialla sen aikaa, kun äiti käy suihkussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt miestä varmaan kaduttaa, kun suostui sun haaveen lapsesta toteuttamaan, kun sä et suo hälle edes koiraa...
Minä en kyllä aloituksesta saanut selvää, kumman haave lapsi oli, mutta sinä ilmeisesti tiedät paremmin. Onko koira sellainen hankinta, että sen voi vaan jättää ulos yksikseen? Kuka sen koiran joutuu käytännössä hoitamaan? Ottaako mies koiran työmatkoille mukaan? Voiko koira olla sisällä ja vauva köllötellä lattialla sen aikaa, kun äiti käy suihkussa?
Yhteinen haave lapsi oli. Koirasta mies alkoi jankuttaa vasta lapsen synnyttyä. Sehän tässä hieman ärsyttääkin, miksei voinnut puhua aiemmin haaveestaan? Suoraan sanottuna ahdistaa ajatus koko koiran hommaamisesta ja sen kouluttamisesta. Eihän mies sitä koiraa töihin mukaan voi ottaa, sehän on ihan päivän selvä asia. Niin paljon kaikenmaailman lentoja. Koiran koulutus jäisi minulle automaattisesti. Enkä minä osaa koiraa kouluttaa kun en ole sellaista koskaan omistanut. Kaikki siis jäisi minulle.
Tuntee varmaan olonsa syrjäytetyksi kun sinä touhuat vain vauvan kanssa.