Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joka kolmas 6-9-vuotias eurooppalaislapsi on ylipainoinen
31.05.2016 |
Jo joka kolmas 6-9-vuotias lapsi Euroopassa on tuoreen raportin mukaan ylipainoinen tai liikalihava. Tutkimusraportin julkaisi Euroopan yhdistynyt gastroenterologia -järjestö (UAG), ja tutkimus perustuu aineistoon 46 maasta Euroopan alueella. Asiasta kertoi brittilehti Guardian.
Tutkimusryhmä varoittaa, että alle 5-vuotiaiden ylipainoisten määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä maailmanlaajuisesti 41 miljoonasta 70 miljoonaan.
Tutkijat havaitsivat myös, että 20-30 prosenttia tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD-sairauksista saa alkunsa lapsuudessa.
Lisäksi rasvamaksasta, joka ei perustu alkoholinkäyttöön, on tullut yleisin syy krooniselle maksasairaudelle sekä lapsilla että aikuisilla länsimaissa. Jopa 3-vuotiailla pikkulapsilla on todettu rasvamaksaa.
Johtaa ylipainoon aikuisuudessa
UAG:n viesti on, että Eurooppa on suurissa vaikeuksissa lasten ylipainon kanssa. Ylipainoon ja liikalihavuuteen liittyvä hoito muodostaa jo nyt noin kymmenesosan kaikista terveydenhuoltomenoista Euroopassa. Raportin mukaan ylipainoon liittyvät sairaudet uhkaavat julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyttä kaikissa maissa.
Euroopan väestöstä noin viidennes on lapsia. Lapsuuden ylipaino johtaa noin 90 prosentissa tapauksista ylipainoon myös aikuisuudessa.
Tutkimus ennustaa, että vuoteen 2025 mennessä maailman joka viides aikuinen on ylipainoinen tai liikalihava.
Kasvavat ylipaino-ongelmat eivät ole uusi asia. Lancetin tuore tutkimus totesi, että maailmassa on tällä hetkellä mahdollisesti 266 miljoonaa liikalihavaa miestä ja 375 miljoonaa liikalihavaa naista ja että ihmisille on tullut lisää painoa keskimäärin 1,5 kiloa joka vuosi vuodesta 1975 lähtien
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Oma tyttäreni oli 9-vuotiaana 138 cm ja 75 kg, eli aikas lihava :) läski"tissitkin" löytyi jo tuolloin. Herkut maistuivat ja ruokaakin söi aina paljon. Nyt 16-vuotias ja 162/126 mitoissa.
Nyt huijaat. Kai kouluterveydenhoidossakin huolestutaan jos lapsi painaa noin paljon, jos vanhemmat eivät ota vakavasti. Tietty voi olla kyseessä jokin aineenvaihdunnallinen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä neuvolan päättelyä, että lapsena lihava on myös aikuisena lihava. Koska kyllä geenit määräävät muotomme ja joskus muodot ovat runsaita vaikka kasvot ja vatsa olisivat pieniä ja taas toisinpäin. Eräs kaverini on ylipainoinen vaikka hänellä on hoikat kasvot ja todella hoikka vyötärö. Mutta se takapuoli, reidet ja sääret! Hyvännäköinen on minusta, mutta mukamas lihava.
Ei se mikään kiveen hakattu totuus ole, mutta korrelaatiotutkimuksista nähdään että näin YLEENSÄ käy. Johtuu varmaan siitä että YLEENSÄ lihavuus johtuu vahingoittavista elämäntavoista, ja YLEENSÄ ne lapsuudenkodin ruokatottumukset ja elämäntavat seuraavat myös aikuisuuteen. Siksi aina vouhotetaan siitä että lapsen pitäisi oppia syömään vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä lapsena, koska aikuisena on vaikeampaa oppia tykkäämään niistä. Se lapsen "yök, en syö, pahaa!" -lausahdus seuraa aikuiseksi asti, mikä on huono juttu koska noita ihmisen olisi oikeasti melko välttämätöntä syödä. Mutta eipä syödä, Suomessakaan :( Ei ainakaan puolta kiloa päivässä.
Samasta syystä myös lihavuus on usein periytyvää. Vanhemman elämäntavat valuvat myös lapselle.
Vanhanaikaista ja liian yksinkertaistettua. Suolistobakteeriflooran kaventuminenkin selittää enemmän. Siihen on syynä antibiootit, liika hygienia, prosessoitu ruoka ja monet muut tekijät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ne äidinmaidonkorvikkeet tässä mainitaan. En ole vielä tavannut yhtäkään korvikkeella lihotettua lasta, toisin kuin imetettyjä. Ja sen ikäinen harvoin on lihava vaan pullea.
Varmaan siksi ne mainitaan, kun se on eines muiden joukossa. Jos korvikkeen ja purkkiruokien käyttö johtuu vain vanhempien laiskuudesta, niin sehän on selvää, ettei myöhemmässäkään vaiheessa lapsi tule saamaan mitään muuta kuin prosessoitua ja teollista ruokaa, mikä johtaa lihavuuteen. Korvikkeessa on vielä sekin ongelma, että vauvaa saa sen liian helposti ja nopeasti tyhjennettyä siitä pullosta mahaansa ja kylläisyys kun tulee hieman jälkikäteen, se vauva saa helposti tarpeeseensa nähden liikaa korviketta. Vauva ei myöskään saa itse päättää koska haluaa lopettaa ruokailun, koska joku muu on päättänyt kuinka paljon tällä kertaa maitoa tulee. Rinnasta vauva syö sen mitä haluaa, pullosta juodessa syöttäjä päättää.
Osatotuus. Totuus on se, että äidinmaidon korvikkeista puuttuu oligosakkaridit, joita tarvitaan lapsen suolistomikrobien kehitykseen. Äidinmaidossa tulee muutenkin hyviä bakteereita vauvalle, joita hän tarvitsee kehittäessään vastustuskyvyn monenlaisia sairauksia vastaan (joista lihavuus on ilmentymä, ei alkusyy).
Eikö tuo lasten lihavuus kulje aika samassa linjassa vanhempien lihavuuden kanssa... jos äitillä on karkkikätköjä ja janojuomana limsaa, niin siirtyyhän nuo tavat lapsellekin. Siihen päälle vielä hesemätöt ja pizzat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei kai ole yleisesti ottaen lihavien lasten maa? Tulee enemmän mieleen jotkut britit ym.
Ei muuten ole suomalaiset erityisen lihavaa kansaa. Katsokaa vaikka tutkimuksia.
Ongelma onkin siinä, että suomalaiset muiden länsimaisten väestöjen ohella tulevat jatkuvasti lihavammiksi, ja surullista on että tämä muutos näkyy myös meidän lapsissamme, joskin ei vielä niin pahasti kuin jossain muualla. Pelko onkin, että samaan pisteeseen päädytään mekin, jossei trendi lähde laskuun.
Sitä voi pohtia, mikä ruokatuote tai raaka-aine itsessään aiheuttaa lihavuusepidemian, josta länsimaat nykyään kärsii. Oma veikkaus on noin jokaiseen elintarvikkeeseen lisättävä (piilo)sokeri, kasvava ja liialliseksi mennyt lihansyönti (syödään noin kaksi kertaa enemmän kuin 60-luvulla) sekä epäterveellisen pikaruokakulttuurin kasvu. Toki liikuntaakin harrastetaan vähemmän kuin ennen mikä on ongelmallista, mutta ruokavalio vaikuttaa enemmän lihavuuteen.
Katoitteko eilisen Armanin jakson? Siinä nimenomaan sokerin tietenkin sanottiin olevan syy, selkeä hommahan se on. Tämän lisäksi se, että ruokaa on tarjolla jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma tyttäreni oli 9-vuotiaana 138 cm ja 75 kg, eli aikas lihava :) läski"tissitkin" löytyi jo tuolloin. Herkut maistuivat ja ruokaakin söi aina paljon. Nyt 16-vuotias ja 162/126 mitoissa.
Nyt huijaat. Kai kouluterveydenhoidossakin huolestutaan jos lapsi painaa noin paljon, jos vanhemmat eivät ota vakavasti. Tietty voi olla kyseessä jokin aineenvaihdunnallinen juttu.
Totta kai sieltä huomauttivat aikanaan, mutta siihen keinonsa sitten jäivätkin. Sanoimme puuttuvamme,mutta oikeasti jatkoimme lihottamista.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo lasten lihavuus kulje aika samassa linjassa vanhempien lihavuuden kanssa... jos äitillä on karkkikätköjä ja janojuomana limsaa, niin siirtyyhän nuo tavat lapsellekin. Siihen päälle vielä hesemätöt ja pizzat.
Kuka perkele oli se ensimmäinen lihava äiti, joka evoluutiossa alko mässätä karkkia ja tartutti sen tavan miljardiin jälkeläiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Niin, meillä onneksi vielä on tuo perinne, että lapset laitetaan ulos leikkimään. Toivottavasti siitä pidetään kiinni tulevaisuudessakin. Ulkona lapsi liikkuu paljon enemmän ihan huomaamattaan. Paitsi, että kaloreja kuluu, myös kunto kasvaa ja motoriikka sekä lihakset kehittyvät myös, mikä taas edesauttaa sitä, että myöhemminkin lapsi kokee liikkumisen positiivisena asiana. Samalla saa raitista ilmaa ja esimerkiksi yöuni on laadukkaampaa, tosi tärkeä juttu sekin.
Muutamaan otteeseen mm. Briteissä ja Keski-Euroopassa pidempään viihtyneenä olen todennut, ettei siellä tällaista lasten "vapauttamista luontoon" oikeastaan ole, ainakaan samanlaisessa mittakaavassa. Siihen kun vielä lisätään se, että lapsilla on koulussa lounaaksi jotkin höpöhöpö -eväät, niin yhtälö ei ole hyvä. Esim. tuttavaperheen ala-asteikäiset söivät joka ikinen päivä lounaaksi pussin sipsejä, suklaapatukan ja pillimehun. Eväslaatikkoon pakattu hedelmä jäi yleensä syömättä. Yksinään lapset eivät saaneet poistua omalta pieneltä pihalta ja vanhemmat ehtivät harvoin heitä mihinkään puistoon viemään. Telkkarin ääresssä sitä sitten nökötettiin.