Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joka kolmas 6-9-vuotias eurooppalaislapsi on ylipainoinen
31.05.2016 |
Jo joka kolmas 6-9-vuotias lapsi Euroopassa on tuoreen raportin mukaan ylipainoinen tai liikalihava. Tutkimusraportin julkaisi Euroopan yhdistynyt gastroenterologia -järjestö (UAG), ja tutkimus perustuu aineistoon 46 maasta Euroopan alueella. Asiasta kertoi brittilehti Guardian.
Tutkimusryhmä varoittaa, että alle 5-vuotiaiden ylipainoisten määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä maailmanlaajuisesti 41 miljoonasta 70 miljoonaan.
Tutkijat havaitsivat myös, että 20-30 prosenttia tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD-sairauksista saa alkunsa lapsuudessa.
Lisäksi rasvamaksasta, joka ei perustu alkoholinkäyttöön, on tullut yleisin syy krooniselle maksasairaudelle sekä lapsilla että aikuisilla länsimaissa. Jopa 3-vuotiailla pikkulapsilla on todettu rasvamaksaa.
Johtaa ylipainoon aikuisuudessa
UAG:n viesti on, että Eurooppa on suurissa vaikeuksissa lasten ylipainon kanssa. Ylipainoon ja liikalihavuuteen liittyvä hoito muodostaa jo nyt noin kymmenesosan kaikista terveydenhuoltomenoista Euroopassa. Raportin mukaan ylipainoon liittyvät sairaudet uhkaavat julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyttä kaikissa maissa.
Euroopan väestöstä noin viidennes on lapsia. Lapsuuden ylipaino johtaa noin 90 prosentissa tapauksista ylipainoon myös aikuisuudessa.
Tutkimus ennustaa, että vuoteen 2025 mennessä maailman joka viides aikuinen on ylipainoinen tai liikalihava.
Kasvavat ylipaino-ongelmat eivät ole uusi asia. Lancetin tuore tutkimus totesi, että maailmassa on tällä hetkellä mahdollisesti 266 miljoonaa liikalihavaa miestä ja 375 miljoonaa liikalihavaa naista ja että ihmisille on tullut lisää painoa keskimäärin 1,5 kiloa joka vuosi vuodesta 1975 lähtien
Kommentit (69)
Kreikassa juodaan limpparia ruoan kanssa. Eräässä perheessä vierailleena...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma tyttäreni oli 9-vuotiaana 138 cm ja 75 kg, eli aikas lihava :) läski"tissitkin" löytyi jo tuolloin. Herkut maistuivat ja ruokaakin söi aina paljon. Nyt 16-vuotias ja 162/126 mitoissa.
Vierailija kirjoitti:
Kreikassa juodaan limpparia ruoan kanssa. Eräässä perheessä vierailleena...
Yksi perhe ja se mitä vieraalle tarjotaan kertoo koko totuuden.
Meilläkin tarjotaan vieraille, ei muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuskatkaa vaan niitä lapsianne koulun ovelle asti ja muuallekin niin läskeys on taattu.
Totta tuokin, mutta kyllä suurempi merkitys silti on ruokavaliolla. Sokeria ja rasvaa voi lapsikin mussuttaa niin paljon, ettei sitä kalorimäärää enää pysty kuluttamaan, vaan lihominen on väistämätöntä.
Just, ei pysty kun ei pysty, seli seli. Suurempi merkitys on liikunnan puuttumisella, oikeassa elämässä ja selittelyllä että vika olisi muussa kuten normaaleissa ruuissa. Kun et liiku lihot vika ei ole ruuassa sitä ei voi pelkästään vähentää vaan liikunnan puute on se joka ajaa tilanteen siihen että energiaa on enemmän kuin kuluttaa. Vika on jo yhteiskunnallisissa rakenteissa, kun moni tekee istumatyötä ja koneet hoitaa liikkuvan työn. Ei osata liikkua mutta selittelyä on kyllä opeteltu.
Isoin ongelma lienee suhteellisuudentajun menetys. Ei ymmärretä ruuan ja herkun eroa, ei ymmärretä normaaleja annoskokoja, eikä ymmärretä minkä verran liikuntaa per päivä on normaalimäärä.
Ruokana pidetään jogurtteja, vehnämössöjä (leivät, murot jne), viilejä, vanukkaita, makkaroita yms. herkkua. Annetaan lapselle välipalaksi olevinaan ruokaa, mutta oikeasti herkkua (vaikkapa sokerijogurttia) ja sitten vielä päälle annetaan herkkuja erikseen. Näin lapset syövät herkkua herkun päälle, eikä ns. kunnollist aravintoa tule riittävästi.
Annoskokojen ymmärrys on myös kadonnut. Sohvalla iltansa viettävälle tarjotaan fyysistä työtä tekevän annoskoko.
Ei myöskään ymmärretä sitä, minkä verran liikkumista oikeasti pitäisi olla per päivä. Jo muutaman kilometrin kävelyä pidetään liikuntasuorituksena, vaikka hikiliikuntaa/hyötyliikuntaa pitäisi saada 1,5-3h per päivä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi syy on ruoan liiallinen syöttäminen vauvaiässä. Jos lapsen paino nousee huonosti, neuvolassa käsketään lisäämään rasvaa ruokaan, tarjoamaan ylimääräistä ruokaa yms. vaikka vauva on hyvävointinen ja kasvaa muuten hyvin. Vauvalle ei jää kylläisyyden tunnetta vaan oppii syömään lisää vaikka ei olisi enää nälkä.
Onhan noita nähty. Meillä on kaupassa vaan yksi, korkeintaan kaksi, kassaa auki ja jonot sen mukaiset, tulee siinä jonotellessa silmä osumaan moneen ostoskärryyn. Ikimuistoisimmat tais olla mahakas isä, vielä mahakkaampi äiti ja vauva vaunuissa; lava äidinmaidonkorviketta, piltin hedelmäsoseita kasa, sipsiä, karkkia, mikroeineksiä, salkku kaljaa ja lajitelma siidereitä, savukekoneesta neljä askia tupakkia kahta eri merkkiä, ajankohta tais olla keskellä viikkoa aamupäivästä. Kun sain omani maksettua ja pakattua, näin tämän pariskunnan kaupan edessä tupakit huulessa. Kävi niin sitä vauvaa sääliksi, minkälainen tulevaisuus silläkin raukalla on.
Toinen tapaus oli Lidlissä; kaksi tosi lihavaa teinityttöä, ostivat neljälläkymmenellä eurolla limua, pakastepizzaa, jotain leivonnaisia (mitä nyt lidlissä on niitä ulkomaan herkkuja), jätskiä, karkkia, sipsiä, lihapiirakoita. Ovella olivat jo ekat suklaapatukat suussa.
Hirveän yleisesti lapsiperheet ostavat kaupasta marinoitua lihaa, hirveästi hedelmiä, rasvatonta juustoa, rasvatonta maitoa, light limua tai sitten fruktoosilla makeutettua limua, vähärasvaista margariinia, ruoka"kermoja" (eli niitä 5% kasvirasvasotkuja), tuoremehuja, tölkkihedelmiä salaatin mausteeksi, raejuustoa, rahkaa. Silti ollaan lihavia, vaikka vähärasvaista syödään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisää vaan sokeria, niin näin käy. Piltit ja Bonat täyteen fruktoosia, lisää äidinmaidon korvikkeita jne. Huomatkaa tässä se, että lapset eivät ole itse tehneet päätöstä olla lihavia, vaan sen tekee vanhemmat. Eli ette voi syyttää lapsia lihavuudesta, kuten syytätte aikuisia.
Meidän 1v3kk tyttö on toistaiseksi elänyt elämänsä äidinmaidonkorvikkeella (yhdyssana) ja suureksi osaksi Bonalla ja Piltillä. Painoa tällä hetkellä 8,9kg ja pituutta 76cm.
Lihavuus ei taida johtua noista mainitsemistasi asioista, vaan niistä ylimääräisistä - karkki, pulla, sipsit, croissantit, keksit jne.
En ymmärrä miksi ne äidinmaidonkorvikkeet tässä mainitaan. En ole vielä tavannut yhtäkään korvikkeella lihotettua lasta, toisin kuin imetettyjä. Ja sen ikäinen harvoin on lihava vaan pullea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ne äidinmaidonkorvikkeet tässä mainitaan. En ole vielä tavannut yhtäkään korvikkeella lihotettua lasta, toisin kuin imetettyjä. Ja sen ikäinen harvoin on lihava vaan pullea.
Varmaan siksi ne mainitaan, kun se on eines muiden joukossa. Jos korvikkeen ja purkkiruokien käyttö johtuu vain vanhempien laiskuudesta, niin sehän on selvää, ettei myöhemmässäkään vaiheessa lapsi tule saamaan mitään muuta kuin prosessoitua ja teollista ruokaa, mikä johtaa lihavuuteen. Korvikkeessa on vielä sekin ongelma, että vauvaa saa sen liian helposti ja nopeasti tyhjennettyä siitä pullosta mahaansa ja kylläisyys kun tulee hieman jälkikäteen, se vauva saa helposti tarpeeseensa nähden liikaa korviketta. Vauva ei myöskään saa itse päättää koska haluaa lopettaa ruokailun, koska joku muu on päättänyt kuinka paljon tällä kertaa maitoa tulee. Rinnasta vauva syö sen mitä haluaa, pullosta juodessa syöttäjä päättää.
Vierailija kirjoitti:
Entä muualla maailmassa? Olen saanut käsityksen, että ylipaino-ongelmat riivaavat nykyisin erityisesti kehittyviä maita. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla vertailun vuoksi mikä tilanne on esim. Intiassa tai Lähi-Idän maissa.
Terveisiä täältä Intiasta, ylipaino täällä todella iso ongelma ja räjähtää kyllä käsiin. Intian iso keskiluokka arvostaa tukevuutta ja jopa lihavuutta. Se nähdään varakkuuden merkkinä. Vähän samaa mitä mummoni on kertonut omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Lisäksi täälläpäin fiksuillakin ihmisillä on ihmeellisiä käsityksiä ruokavaliosta ja liikunnasta. Esim. "Matala verensokeri on iso ongelma, korkeaa verensokeriakin isompi ja siksi pitää syödä lisättyä sokeria, ettei vaan ala heikottaa". AIIMS-huippulääketieteen yliopistosta valmistunut intialainen lääkäri taannoin ihmetteli minulle, että miksi ihmeessä treenaan salilla ja jumpissa, koska olen kuulemma hoikka, eikä minun pidä laihduttaa. Vaikutti yllättyneeltä kun sanoin, että tykkään liikkua ja pysyä terveenä. Monet intialaiset kaverini varoittelevat minua kuntosalitreenaamisesta, koska voin kuulemma saada sydänkohtauksen. Suurin osa näistä kavereistani ovat vaikeasti keskivartalolihavia, eikä heillä ole aikomustakaan laihduttaa.
Kuriositeettina voin kertoa, että aika irvokkaalta näyttää, kun keski-ikäiset varakkaanpuoleiset mammat kulkevat julkisissa paikoissa Sari-vaatteissaan valtavat möhömahat paljaina. Ovat oikein ylpeitä kun ovat saaneet niin komean mahan kasvatettua itselleen! Ravintoloissa noita katsellessa multa menee oikeasti ruokahalu. Toinen irvokas näky esim. intialaisen mieheni kotikaupungissa on se kun hienossa konditoria-leipomossa varakkaiden/keskiluokkaisten perheiden palloksi syötetyt lapset mussuttavat kakkua ja pullaa, ja leipomon edessä hoikat kerjäläislapset pesevät autojen ikkunoita saadakseen vähän rahaa tienattua perheelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tiedä yhtään ylipainoista lasta, vaikka asumme alueella, jossa on paljon lapsiperheitä. Päiväkodeissa työskennellessäni ylipainoisia lapsia ei ole ollut kuin max. yksi per ryhmä. Meidän pihapiirissä lapset painavat pyörillä ympäriinsä kaikki päivät ja illat. En silti, väitä etteikö ongelma olisi todellinen.
Lasten ylipaino-ongelma on ihan todellinen, ja on vahvasti sidoksissa sosio-ekonomiseen viiteryhmään. Köyhät lapset ovat varakkaita lapsia lihavampia. Aikuisten lihavuus ei liity yhtä vahvasti huonotuloisuuteen, mutta useammin lihava aikuinenkin on köyhä ja kouluttamaton kuin varakas ja koulutettu.
Valitettavasti sosioekonomisen aseman lisäksi maaseudulla asuminen altistaa lihavuuteen. Kävin juuri kesämökkipaikkakunnallamme Varsinais-Suomessa ja kauppareissulla pisti silmään niin aikuisten kuin lastenkin ylipaino.Suuri ero helsinkiläislähiöön.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita nähty. Meillä on kaupassa vaan yksi, korkeintaan kaksi, kassaa auki ja jonot sen mukaiset, tulee siinä jonotellessa silmä osumaan moneen ostoskärryyn. Ikimuistoisimmat tais olla mahakas isä, vielä mahakkaampi äiti ja vauva vaunuissa; lava äidinmaidonkorviketta, piltin hedelmäsoseita kasa, sipsiä, karkkia, mikroeineksiä, salkku kaljaa ja lajitelma siidereitä, savukekoneesta neljä askia tupakkia kahta eri merkkiä, ajankohta tais olla keskellä viikkoa aamupäivästä. Kun sain omani maksettua ja pakattua, näin tämän pariskunnan kaupan edessä tupakit huulessa. Kävi niin sitä vauvaa sääliksi, minkälainen tulevaisuus silläkin raukalla on.
Toinen tapaus oli Lidlissä; kaksi tosi lihavaa teinityttöä, ostivat neljälläkymmenellä eurolla limua, pakastepizzaa, jotain leivonnaisia (mitä nyt lidlissä on niitä ulkomaan herkkuja), jätskiä, karkkia, sipsiä, lihapiirakoita. Ovella olivat jo ekat suklaapatukat suussa.
Hirveän yleisesti lapsiperheet ostavat kaupasta marinoitua lihaa, hirveästi hedelmiä, rasvatonta juustoa, rasvatonta maitoa, light limua tai sitten fruktoosilla makeutettua limua, vähärasvaista margariinia, ruoka"kermoja" (eli niitä 5% kasvirasvasotkuja), tuoremehuja, tölkkihedelmiä salaatin mausteeksi, raejuustoa, rahkaa. Silti ollaan lihavia, vaikka vähärasvaista syödään?
Noista teinitytöistä, mitä tarkoitat tosi lihavalla? Minkä ikäisiä teinejä? Miten pukeutuneita? Millaiset kasvot ja hiukset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita nähty. Meillä on kaupassa vaan yksi, korkeintaan kaksi, kassaa auki ja jonot sen mukaiset, tulee siinä jonotellessa silmä osumaan moneen ostoskärryyn. Ikimuistoisimmat tais olla mahakas isä, vielä mahakkaampi äiti ja vauva vaunuissa; lava äidinmaidonkorviketta, piltin hedelmäsoseita kasa, sipsiä, karkkia, mikroeineksiä, salkku kaljaa ja lajitelma siidereitä, savukekoneesta neljä askia tupakkia kahta eri merkkiä, ajankohta tais olla keskellä viikkoa aamupäivästä. Kun sain omani maksettua ja pakattua, näin tämän pariskunnan kaupan edessä tupakit huulessa. Kävi niin sitä vauvaa sääliksi, minkälainen tulevaisuus silläkin raukalla on.
Toinen tapaus oli Lidlissä; kaksi tosi lihavaa teinityttöä, ostivat neljälläkymmenellä eurolla limua, pakastepizzaa, jotain leivonnaisia (mitä nyt lidlissä on niitä ulkomaan herkkuja), jätskiä, karkkia, sipsiä, lihapiirakoita. Ovella olivat jo ekat suklaapatukat suussa.
Hirveän yleisesti lapsiperheet ostavat kaupasta marinoitua lihaa, hirveästi hedelmiä, rasvatonta juustoa, rasvatonta maitoa, light limua tai sitten fruktoosilla makeutettua limua, vähärasvaista margariinia, ruoka"kermoja" (eli niitä 5% kasvirasvasotkuja), tuoremehuja, tölkkihedelmiä salaatin mausteeksi, raejuustoa, rahkaa. Silti ollaan lihavia, vaikka vähärasvaista syödään?
Oikeastaan SIKSI ollaan lihavia kun syödään vähärasvaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä muualla maailmassa? Olen saanut käsityksen, että ylipaino-ongelmat riivaavat nykyisin erityisesti kehittyviä maita. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla vertailun vuoksi mikä tilanne on esim. Intiassa tai Lähi-Idän maissa.
Terveisiä täältä Intiasta, ylipaino täällä todella iso ongelma ja räjähtää kyllä käsiin. Intian iso keskiluokka arvostaa tukevuutta ja jopa lihavuutta. Se nähdään varakkuuden merkkinä. Vähän samaa mitä mummoni on kertonut omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Lisäksi täälläpäin fiksuillakin ihmisillä on ihmeellisiä käsityksiä ruokavaliosta ja liikunnasta. Esim. "Matala verensokeri on iso ongelma, korkeaa verensokeriakin isompi ja siksi pitää syödä lisättyä sokeria, ettei vaan ala heikottaa". AIIMS-huippulääketieteen yliopistosta valmistunut intialainen lääkäri taannoin ihmetteli minulle, että miksi ihmeessä treenaan salilla ja jumpissa, koska olen kuulemma hoikka, eikä minun pidä laihduttaa. Vaikutti yllättyneeltä kun sanoin, että tykkään liikkua ja pysyä terveenä. Monet intialaiset kaverini varoittelevat minua kuntosalitreenaamisesta, koska voin kuulemma saada sydänkohtauksen. Suurin osa näistä kavereistani ovat vaikeasti keskivartalolihavia, eikä heillä ole aikomustakaan laihduttaa.
Kuriositeettina voin kertoa, että aika irvokkaalta näyttää, kun keski-ikäiset varakkaanpuoleiset mammat kulkevat julkisissa paikoissa Sari-vaatteissaan valtavat möhömahat paljaina. Ovat oikein ylpeitä kun ovat saaneet niin komean mahan kasvatettua itselleen! Ravintoloissa noita katsellessa multa menee oikeasti ruokahalu. Toinen irvokas näky esim. intialaisen mieheni kotikaupungissa on se kun hienossa konditoria-leipomossa varakkaiden/keskiluokkaisten perheiden palloksi syötetyt lapset mussuttavat kakkua ja pullaa, ja leipomon edessä hoikat kerjäläislapset pesevät autojen ikkunoita saadakseen vähän rahaa tienattua perheelleen.
Nuo mahat paljaana kulkevat naiset ovat varmaan mahtava näky 😍 syytäkin olla ylpeä kun on saanut niin komean mahan kasvatettua itselleen! 👍 onko heillä yleensä pömppis vai makkaramaha?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ne äidinmaidonkorvikkeet tässä mainitaan. En ole vielä tavannut yhtäkään korvikkeella lihotettua lasta, toisin kuin imetettyjä. Ja sen ikäinen harvoin on lihava vaan pullea.
Varmaan siksi ne mainitaan, kun se on eines muiden joukossa. Jos korvikkeen ja purkkiruokien käyttö johtuu vain vanhempien laiskuudesta, niin sehän on selvää, ettei myöhemmässäkään vaiheessa lapsi tule saamaan mitään muuta kuin prosessoitua ja teollista ruokaa, mikä johtaa lihavuuteen. Korvikkeessa on vielä sekin ongelma, että vauvaa saa sen liian helposti ja nopeasti tyhjennettyä siitä pullosta mahaansa ja kylläisyys kun tulee hieman jälkikäteen, se vauva saa helposti tarpeeseensa nähden liikaa korviketta. Vauva ei myöskään saa itse päättää koska haluaa lopettaa ruokailun, koska joku muu on päättänyt kuinka paljon tällä kertaa maitoa tulee. Rinnasta vauva syö sen mitä haluaa, pullosta juodessa syöttäjä päättää.
Siis mitä? Se, että vauva saa vastiketta, ei tarkoita sitä, että lapsi saisi kasvaessaan eineksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita nähty. Meillä on kaupassa vaan yksi, korkeintaan kaksi, kassaa auki ja jonot sen mukaiset, tulee siinä jonotellessa silmä osumaan moneen ostoskärryyn. Ikimuistoisimmat tais olla mahakas isä, vielä mahakkaampi äiti ja vauva vaunuissa; lava äidinmaidonkorviketta, piltin hedelmäsoseita kasa, sipsiä, karkkia, mikroeineksiä, salkku kaljaa ja lajitelma siidereitä, savukekoneesta neljä askia tupakkia kahta eri merkkiä, ajankohta tais olla keskellä viikkoa aamupäivästä. Kun sain omani maksettua ja pakattua, näin tämän pariskunnan kaupan edessä tupakit huulessa. Kävi niin sitä vauvaa sääliksi, minkälainen tulevaisuus silläkin raukalla on.
Toinen tapaus oli Lidlissä; kaksi tosi lihavaa teinityttöä, ostivat neljälläkymmenellä eurolla limua, pakastepizzaa, jotain leivonnaisia (mitä nyt lidlissä on niitä ulkomaan herkkuja), jätskiä, karkkia, sipsiä, lihapiirakoita. Ovella olivat jo ekat suklaapatukat suussa.
Hirveän yleisesti lapsiperheet ostavat kaupasta marinoitua lihaa, hirveästi hedelmiä, rasvatonta juustoa, rasvatonta maitoa, light limua tai sitten fruktoosilla makeutettua limua, vähärasvaista margariinia, ruoka"kermoja" (eli niitä 5% kasvirasvasotkuja), tuoremehuja, tölkkihedelmiä salaatin mausteeksi, raejuustoa, rahkaa. Silti ollaan lihavia, vaikka vähärasvaista syödään?
Noista teinitytöistä, mitä tarkoitat tosi lihavalla? Minkä ikäisiä teinejä? Miten pukeutuneita? Millaiset kasvot ja hiukset?
En sen enempää ala kuvailla, mutta itse olen 166/80 eli pyöreä minäkin, ja nämä olivat ehkä saman pituisia kuin minä ja selvästi lihavampia kuin minä. Olivat ammattikoululaisia, olen nähnyt heidän notkuvan amiksen tupakkapaikalla muiden kanssa. Pyöreitä olivat kasvoiltaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ne äidinmaidonkorvikkeet tässä mainitaan. En ole vielä tavannut yhtäkään korvikkeella lihotettua lasta, toisin kuin imetettyjä. Ja sen ikäinen harvoin on lihava vaan pullea.
Varmaan siksi ne mainitaan, kun se on eines muiden joukossa. Jos korvikkeen ja purkkiruokien käyttö johtuu vain vanhempien laiskuudesta, niin sehän on selvää, ettei myöhemmässäkään vaiheessa lapsi tule saamaan mitään muuta kuin prosessoitua ja teollista ruokaa, mikä johtaa lihavuuteen. Korvikkeessa on vielä sekin ongelma, että vauvaa saa sen liian helposti ja nopeasti tyhjennettyä siitä pullosta mahaansa ja kylläisyys kun tulee hieman jälkikäteen, se vauva saa helposti tarpeeseensa nähden liikaa korviketta. Vauva ei myöskään saa itse päättää koska haluaa lopettaa ruokailun, koska joku muu on päättänyt kuinka paljon tällä kertaa maitoa tulee. Rinnasta vauva syö sen mitä haluaa, pullosta juodessa syöttäjä päättää.
Siis mitä? Se, että vauva saa vastiketta, ei tarkoita sitä, että lapsi saisi kasvaessaan eineksiä.
Jos käyttö johtuu vain vanhempien laiskuudesta, miten se laiskuus yllättäen loppuisi siihen kun lapsi kasvaa korvikkeesta ulos? Varsinkin jos vanhemmat itsekin elävät eineksillä ja muulla helpolla. Nää on niin nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi ne äidinmaidonkorvikkeet tässä mainitaan. En ole vielä tavannut yhtäkään korvikkeella lihotettua lasta, toisin kuin imetettyjä. Ja sen ikäinen harvoin on lihava vaan pullea.
Varmaan siksi ne mainitaan, kun se on eines muiden joukossa. Jos korvikkeen ja purkkiruokien käyttö johtuu vain vanhempien laiskuudesta, niin sehän on selvää, ettei myöhemmässäkään vaiheessa lapsi tule saamaan mitään muuta kuin prosessoitua ja teollista ruokaa, mikä johtaa lihavuuteen. Korvikkeessa on vielä sekin ongelma, että vauvaa saa sen liian helposti ja nopeasti tyhjennettyä siitä pullosta mahaansa ja kylläisyys kun tulee hieman jälkikäteen, se vauva saa helposti tarpeeseensa nähden liikaa korviketta. Vauva ei myöskään saa itse päättää koska haluaa lopettaa ruokailun, koska joku muu on päättänyt kuinka paljon tällä kertaa maitoa tulee. Rinnasta vauva syö sen mitä haluaa, pullosta juodessa syöttäjä päättää.
Siis mitä? Se, että vauva saa vastiketta, ei tarkoita sitä, että lapsi saisi kasvaessaan eineksiä.
Jos käyttö johtuu vain vanhempien laiskuudesta, miten se laiskuus yllättäen loppuisi siihen kun lapsi kasvaa korvikkeesta ulos? Varsinkin jos vanhemmat itsekin elävät eineksillä ja muulla helpolla. Nää on niin nähty.
Ei se ole laiskuutta, jos lapsi saa vastiketta.
Alue: Aihe vapaa
Parhaillaan yhdessä etelä-euroopan maassa. Lapsille ostetaan "välipalapatukoita", joita sitten syödään puistoissa. Ruokavalioon kuuluvat myös suklaamurot ja suklaajugurtit. Ja olen nähnyt paljon etenkin ylipainoisia ala-asteelaisia.