Vierailija

Onko sinulla jokin sairaus, jonka takia ajattelit ettei sinun kannata tehdä lapsia? Onko tämä sellainen tauti koka voi periytyä lapsiisi, vai onko sairaus sellainen että se vain vaikeuttaisi lapsen hoitoa? Vai oletko pohtinut tällaisia asioita, mutta päätynyt kuitenkin perustamaan perheen taudista huolimatta?

  • ylös 20
  • alas 1

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Peilikuvaa analysoidessa ainakin lihavuusgeeni. Alkoholisuositusten mukaan kärsin myös alkoholismista.

  • ylös 25
  • alas 1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Epilepsia. Vaikka on tällä hetkellä hallinnassa lääkkeillä en halua ottaa riskejä.

  • ylös 22
  • alas 1
Vierailija

Noo, olen masentunut, itsetuhoinen ja mulla on ollut kaikki mahdolliset syömishäiriöt. Ja pari ikävää, harvinaista ihosairautta ja melko vahva rintasyöpätaipumus suvussa. Ajattelin että taidan jättää lastenhankinnan väliin :)

  • ylös 35
  • alas 1
Vierailija

Narkomania. Suvussa ja perheessä paljon päihdeongelmia ja riippuvuuksia. Geenien siirtymistä enemmän epäilyttää, että retkahdan takaisin käyttämään huumeita. Sitä en haluaisi kenenkään lapsen joutuvan kokemaan, koska itse alkoholistin lapsena tiedän mitä helvettiä se on. Toisaalta olen joskus miettinyt, että olenko ylivarovainen ja mietin liikaa menneisyyttäni kuivillakin ollessani. Mutta 99% ajasta tiedostan, etten tule hankkimaan lapsia, eikä se edes olisi lapsen kannalta oikein. Pidän lasten hankkimista muutenkin liian usein todella itsekkäistä motiiveista johtuvana.

  • ylös 25
  • alas 2
Vierailija

Masennusta sairastan.
.
Myös äitini oli masentunut ja se tuntui lapsena kauhealta. Kun hän oli masentunut, hän ei "nähnyt" meitä vaan oli siellä omassa masiskuplassaan. Lapsesta se tuntui siltä, että on itse näkymätön ja olematon.
.
Uskon, että terveenä voisin olla ihan hyvä vanhempi, mutta masennusjaksot eivät ole mitään päivän pahoja oloja, joten en voisi tehdä kun lapsia, jotka siitä kärsisivät.

  • ylös 24
  • alas 2
Vierailija

MS-tauti. Tosin en halua lapsia muutenkaan, mutta sairaus on hyvä lisäsyy, oikeastaan ns. viimeinen niitti omaan vela-arkkuuni. Monilla MS ärhäköityy synnytyksestä, joten pahimmassa tapauksessa miehellä olisi hoidettavana pieni vauva ja esim. halvaantunut ja/tai sokeutunut vaimo. Nou thänks!

Mutta JOS olisin lapsirakas ja haluaisin kovasti perustaa perheen, en varmaankaan välittäisi riskeistä.

  • ylös 25
  • alas 1
Vierailija

Mulla on kaks eri sairautta, joiden vuoksi en lapsia hanki. Nyt on kyse vakavista sairauksista ja toisen periytyvyys 50%. Olen katkera asiasta, mutta eipä sille mitään voi. Mun elämästä ei tullut kivaa.

  • ylös 14
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Narkomania. Suvussa ja perheessä paljon päihdeongelmia ja riippuvuuksia. Geenien siirtymistä enemmän epäilyttää, että retkahdan takaisin käyttämään huumeita. Sitä en haluaisi kenenkään lapsen joutuvan kokemaan, koska itse alkoholistin lapsena tiedän mitä helvettiä se on. Toisaalta olen joskus miettinyt, että olenko ylivarovainen ja mietin liikaa menneisyyttäni kuivillakin ollessani. Mutta 99% ajasta tiedostan, etten tule hankkimaan lapsia, eikä se edes olisi lapsen kannalta oikein. Pidän lasten hankkimista muutenkin liian usein todella itsekkäistä motiiveista johtuvana.

En ymmärrä viimeistä lausettasi. Tietoinen lastenhankinta pohjautuu aina itsekkäisiin motiiveihin. Mihin muuhun se voisi pohjautua? Yhteiskunnallisiin syihinkö? Enpä usko kenenkään ajattelevan yhteiskunnan hyötyä miettiessään lasten saamista.

  • ylös 19
  • alas 2
Vierailija

Mielenterveysongelmieni takia en suostu hankkimaan lapsia. Minusta tulisi todella huono äiti. Onneksi en ole lapsia koskaan edes halunnutkaan, mutta niinhän sitä sanotaan, että aikanaan biologinen kello alkaa tikittää. Aion pysyä vahvana ja olla synnyttämättä lapsia.

Vierailija

Miehelläni on asperger ja hänen isällään oli se myös, en usko että jaksaisin kahden assin kanssa olla. Miehessäkin on kädet täynnä vaikka häntä rakastankin. Itselläni on ppp välillä niin ärhäkkä että olen sairaslomalla kun kämmenet ja jalkapohjat märkivät. Ei tulisi lastenhoidosta mitään noina aikoina

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on asperger ja hänen isällään oli se myös, en usko että jaksaisin kahden assin kanssa olla. Miehessäkin on kädet täynnä vaikka häntä rakastankin. Itselläni on ppp välillä niin ärhäkkä että olen sairaslomalla kun kämmenet ja jalkapohjat märkivät. Ei tulisi lastenhoidosta mitään noina aikoina

ppp?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tietoinen lastenhankinta pohjautuu aina itsekkäisiin motiiveihin. Mihin muuhun se voisi pohjautua? Yhteiskunnallisiin syihinkö? Enpä usko kenenkään ajattelevan yhteiskunnan hyötyä miettiessään lasten saamista.

Jaa, minun lapsettomuutani pidetään yleisesti itsekkyytenä. Lapsia hankkineet syyllistävät minua mm. siitä, että heidän lapsensa joutuvat maksamaan minun, lapsettoman, eläkkeen. Muutenkin he pitävät velvollisuutenaan jatkaa sukuaan isovanhempien, suvun perinteiden, hienojen geenien tai kulttuurin säilyttämiseksi. Tätä he kutsuvat epäitsekkyydeksi.

  • ylös 20
  • alas 3
Vierailija

Minulla on useita vakavia sairauksia joiden vuoksi on epävarmaa pysynkö hengissä seuraavat 20 vuotta jotka lapsen aikuiseksi kasvattaminen veisi. Vaikka pysyisin hengissä, eivät voimavarani sairaana riitä huolehtimaan kenestäkään, hädin tuskin selviän itseni kanssa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on asperger ja hänen isällään oli se myös, en usko että jaksaisin kahden assin kanssa olla. Miehessäkin on kädet täynnä vaikka häntä rakastankin. Itselläni on ppp välillä niin ärhäkkä että olen sairaslomalla kun kämmenet ja jalkapohjat märkivät. Ei tulisi lastenhoidosta mitään noina aikoina

ppp?

Kämmenien ja jalkapohjien märkärakkulat. Krooninen se on joten hyvä kausi ei ikinä kestä loputtomiin. Ja ennen kuin joku käskee lopettaa tupakoinnin haluan mainita etten ole ikinä polttanut. Kun tähän keksittäisiin joku oikea lääke niin ehkä voisin harkita lasta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narkomania. Suvussa ja perheessä paljon päihdeongelmia ja riippuvuuksia. Geenien siirtymistä enemmän epäilyttää, että retkahdan takaisin käyttämään huumeita. Sitä en haluaisi kenenkään lapsen joutuvan kokemaan, koska itse alkoholistin lapsena tiedän mitä helvettiä se on. Toisaalta olen joskus miettinyt, että olenko ylivarovainen ja mietin liikaa menneisyyttäni kuivillakin ollessani. Mutta 99% ajasta tiedostan, etten tule hankkimaan lapsia, eikä se edes olisi lapsen kannalta oikein. Pidän lasten hankkimista muutenkin liian usein todella itsekkäistä motiiveista johtuvana.

En ymmärrä viimeistä lausettasi. Tietoinen lastenhankinta pohjautuu aina itsekkäisiin motiiveihin. Mihin muuhun se voisi pohjautua? Yhteiskunnallisiin syihinkö? Enpä usko kenenkään ajattelevan yhteiskunnan hyötyä miettiessään lasten saamista.

Tämä. Ja niin perustuu lapsettomuuskin, kuten kaikki muutkin ihmisen henkilökohtaiset valinnat, luonnollisesti. Siksi pidäkin vähän yksinkertaisena ihmistä, jonka mielestä lasten teko/tekemättömyys on väärin, koska perustuu itsekkyyteen. Oh really? Newsflash: Kaikki ihmiset ovat itsekkäitä.

Vierailija

Minä olisin halunnut lapsia ja tautini (nivelreuma) vahvasta periytymistaipumuksesta huolimatta olisin tehnytkin, koska itwekin elän muuten hyvää elämää taudin kanssa. Mutta en tule toimeen ilman lääkitystä ja lääkitys aiheuttaa sikiövaurioita, joten ei lapsestanäytä mahdillista tulevan.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla