Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaapas, millaisia asioita olette salanneet omilta jopa aikuisiltakin lapsiltanne?
31.05.2016 |
Niin? Millaisia asioita? Itse olen kertonut omille aikuisille lapsilleni jopa sukuuni liittyneiden (esim. avioliittojen myötä) ihmisten vaikeita asioita ja kohtaloita, joista ei paljon kylillä huudella.
Olen kertonut myös oman sukuni joistakin ei niin miellyttävistä totuuksista omille lapsilleni.
En ole halunnut salata mitään, koska omien lasten on hyvä tietää kaikki ne ikävätkin asiat sukunsa piireistä, joista ei yleensä puhuta kuin korkeintaan niiden henkilöiden kanssa, jotka tietävät ja/tai ovat kokeneet/nähneet likeltä, kuinka asiat ovat loppuen lopuksi menneet.
Yleensäkään en ymmärrä salailua. Pimeimmätkin asiat on hyvä tuoda päivän valoon ja kertoa itse, eikä antaa omien lastensakaan kuulla niitä joskus sitten muilta ihmisiltä.
Koska sellaista asiaa ei olekkaan, joka ei tulisi lastemme tietoon jossain elämänsä vaiheessa. Ja onhan se järkytys, jos saa tietää jonkin oleellisen asian, jota on pimitetty vuosikymmeniä; ja kukaan ei ole kertonut.
Kommentit (31)
Minulle on lapsena kerrottu, että vanhemmat meinasivat erota, mutta eivät sitten eronneetkaan. Jättäkää pliis tuollaisen jutut kertomatta, ei aiheuttanut alakouluikäiselle mitään muuta kuin turhaa hämmennystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon olen jättänyt kertomatta lapsille asioita, sekä omia että miehen. Minä olen yksilö, samoin mieheni, ei kaikkea tarvitse eikä pidä perheessäkään jakaa. Jos asia on tärkeä ja vaikuttaa nykyelämässä johonkin, sellaiset kerrotaan vaikka olisivat kipeitäkin asioita, muut saavat jäädä kertomattomien tarinoiden museoon.
Kyllähän esim. oman toisen vanhemman mielen sairaus lääkityksineen pitää kertoa omille lapsille, koska toiset mielen sairaudet ovat vahvasti periytyviä.
No niinhän tuossa sanottiinkin, että asiat, jotka ovat tärkeitä ja vaikuttavat jotenkin elämään, ne kerrotaan.
t. lukutaitoinen
Vierailija kirjoitti:
En kertonut raskaudesta ja abortista 4-vuotiaalle lapselleni, tuskin kerron silloinkaan, kun hän on isompi.
Mitäpä laillisessa ja laillisista syistäsi teettämässäsi abortissasi on edes kertomista sun lapsellesi? Ihmettelen vaan, eihän abortti ole mikään rikos, eikä sairauskaan!
Vierailija kirjoitti:
Lottovoittajajuttua en usko. Selviäishän se vaikka nyt aviopuolisoiden verotuksessa nuo pääomatulot. Ja kuka muutenkaan nylyään laittaa kaikki korkeakorkoiselle tilille, kun on matalat korot. Eli en usko.ja vielä pankkien konkurssimahdollisuus, kun vain 100 000 taataan. Kuka ottaisi tommosen riskin.
Viimeistään selviäisi, kun tuut vanhaksi ja tilin rahat vaikuttaa hoitomaksuun. (Tai lapset tulee edunvalvojiksi)
Höpöjuttua! Kukaan ei sijoittaisi noin.
Mikä ihmeen aviopuolisoiden verotus? Ihan ikiomat lappuset meille ainakin tulee...
Minun perheessäni enemmänkin jätettiin asioita kertomatta kuin että tahalleen salailtiin. En esimerkiksi tiennyt että isäni oli polttanut tupakkaa nuoruudessaan yli 15 vuotta. Lopetti 30v samoihin aikoihin kun meni äitini kanssa naimisiin. Tuli vain ilmi jossain keskustelun lomassa. Näitähän on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon olen jättänyt kertomatta lapsille asioita, sekä omia että miehen. Minä olen yksilö, samoin mieheni, ei kaikkea tarvitse eikä pidä perheessäkään jakaa. Jos asia on tärkeä ja vaikuttaa nykyelämässä johonkin, sellaiset kerrotaan vaikka olisivat kipeitäkin asioita, muut saavat jäädä kertomattomien tarinoiden museoon.
Kyllähän esim. oman toisen vanhemman mielen sairaus lääkityksineen pitää kertoa omille lapsille, koska toiset mielen sairaudet ovat vahvasti periytyviä.
No niinhän tuossa sanottiinkin, että asiat, jotka ovat tärkeitä ja vaikuttavat jotenkin elämään, ne kerrotaan.
t. lukutaitoinen
toinen lukutaitoinen vastaa: Niinhän sen kuuluisi mennä, että kerrotaan lapsillee tuollaisetkin asiat, mutta kun jotkut äidit eivät ole kertoneet, ei edes oman isänsä saatika isänisänsä itsemurhia lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertonut raskaudesta ja abortista 4-vuotiaalle lapselleni, tuskin kerron silloinkaan, kun hän on isompi.
Mitäpä laillisessa ja laillisista syistäsi teettämässäsi abortissasi on edes kertomista sun lapsellesi? Ihmettelen vaan, eihän abortti ole mikään rikos, eikä sairauskaan!
Riippuu varmaan minkälainen lapsi-vanhempi suhde on. Tuskin tasapainoisella vanhemmalla on syytä peitellä asiaa, jos kyseisestä aihe piiristä tulee keskustelua. Tarkoitan siis silloin kun lapsi saa vähän ikää ja ryhtyy miettimäänkin elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä en ole kertonut että naapurin mies käytti minua seksuaalisesti hyväksi kun olin lapsi. En ole kertonut juuri muillekaan.
Vierailija kirjoitti:
Sitä en ole kertonut että naapurin mies käytti minua seksuaalisesti hyväksi kun olin lapsi. En ole kertonut juuri muillekaan.
Niin mutta nyt olikin kyse omasta suvusta, eikä naapureista. Miten muuten voit, sillä noi jutskat ovat rankkoja itse uhrille. Miksi muuten et ole kertonut lapsillesi saatika muille, et sitten näköjään ole jäänyt kärsimään tapahtuneesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Salaan niiltä paljonkin omia henkilökohtaisia asioitani, esim. oman nuoruuteni sekoiluja päihteiden kanssa, omia sairauksiani tai minun ja puolisoni välisiä asioita. Ei lasten tarvitse kaikkea vanhemmistaan tietää.
Riippuu kyllä asioista, mitä lasten tarvitsee saada tietää omista vanhemmistaan.
Kuulin tässä juuri eräs päivä järkyttävän jutun, kun eräs sukulaiseni kertoi, että oli vasta nyt saanut tietää isoisänsä mielisairaalakeikoista elämänsä aikana jne. ja tässäkin tapauksessa oli sukulaisen ympärillä läheisiä, jotka tiesivät, mutta eivät olleet kertoneet tälle sukulaiselleen. Järkyttävää pimittelyä.
Alue: Aihe vapaa
Itseläni ei ole lapsia, mutta oma isäni ei koskaan kertonut minulle että oli äidistäni erottuaan (ollessani 8-v) mennyt uudelleen naimisiin ja tehnyt kaksi lastakin uuden vaimonsa kanssa. Muualta tästä kuulin ollessani jo yli 30. Ei tiennyt asiasta myöskään äitini.