Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Teille jotka ihmettelette läskejä ja läskiyttä

Vierailija
31.05.2016 |

Haluan kertoa omasta elämästäni. Olen 170I112, vähän päälle 30v kolmen pienen lapsen äiti. Laskeskelin juuri, että kävelen viikossa n.28km, poljen n.70km ja uin ehkä 2km ja silti painan näin paljon. Ja tämän painon pitäminen on mulle haastavaa, saisin varmasti ihan helposti painon nousemaan vaikka 150 kiloon jos en yhtään tsemppaisi. Mä rakastan syömistä, etenkin kaikkia herkkuja, ja mulle on vaikeaa ymmärtää se miten joidenkin ei tee koko ajan mieli jotain hyvää, niinkuin mun. Olen useat kerrat tehnyt elämänmuutoksia, mutta aina sortunut taas herkuttelemaan. Olen ollut ilman herkkuja pisimmillään jopa vuoden. Tumma leipä on mulle ihan pakkopullaa, mielummin söisin ihanaa vaaleaa höttöleipää paksulla voikerroksella. Kasviksia rakastan, mutta en mä niitä pelkästään jaksaisi syödä, vaan herkullisen aterian lisänä. Samoin mä tykkään syödä paljon, en tiedä miksi mutta se kun saan syötyä itseni ähkyyn, mulle tulee omituisen onnellinen olo.

Että ennen kuin tuomitsette ja haukutte kaikkia läskejä, miettikää että ei mekään kaikki olla mitään laiskoja paskoja jotka vain makaavat sohvalla syömässä. Mäkin harrastan liikuntaa enemmän kuin ketään mun kavereistani, ja olen se ainut lihava. Ja en varmasti ole ainut, joka elää tällaista elämää ja silti taistelee ylipainon kanssa.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
31.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kritisoijat ovat ihmisiä, joilla on ongelmia omassa elämässään. Muiden haukkuminen piristää, koska omaa elämää ei saada millään kuntoon.

Hyvä, että liikut. :)

Vierailija
2/3 |
31.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko tyytyväinen painoosi? Jos olet, ongelmaa ei ole. Turha siitä on välittää mitä muut ajattelevat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
31.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sain vastaavassa tilanteessa herkkujen himoni kuriin lisäämällä vihreiden kasvisten määrää. Jatkoin joitakin kuukausia vihreiden kasvisten kanssa ilman, että olisin toivonutkaan laituvani. Söin herkkujakin.  Vihreissä suosin salaattia, parsakaalia, ruusukaalia, pinaattia, papuja jne keitettynä tai höyrytettynä + esim nokare voita ja mausteita. Päälle proteiinia esim kana - tai kalafile.  Viehersalaatti toiseksi päivän ruoaksi.  Leipää pystyi vähentämään, kun söi vihreitä. Peruna ja pasta myös hyvin vähäiseksi. Huolehdin, että syön silti rasvoja. Maidonjuonnin ja maustettujen yogurttien nauttimisen lopetin melkein kokonaan. Juustoa ja joskus viiliä maitotuotteiksi. Tuoremehuakin vain 1 dl päivässä. Sitten tartuin herkkuihin. Tuli nälkä, mutta ei heikko olo kalorimäärän vähentyessä. Uskon, että vihreä aloitus esti heikkouden tunnetta. Näläntunne tuntui hyvältä toisin kuin ennen, koska uskoin sitä kestämällä jo laihtuvani. Jätin leivonnaiset ja karkit. Suklaata söin  enää 20 g päivässä kahvin kanssa. Aina kun teki mieli syödä liikaa, hengitin syvään ja se tunne meni oikeasti yhdellä henkäyksellä ohi. Oli eritavalla päättäväinen kuin ennen. Vihreät mastuvat hyvälle, samoin kana, kala ja sallittu suklaa-annokseni. Eilenkin ostin 37 g suklaapatukan ja tiedän, että siitä on vielä puolet syömättä ja voisin syödä sen tänään, jos siltä tuntuu.

167 cm/64 kg ja näin on ok

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme kuusi