Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Britannian seitsemän yhteiskuntaluokkaa - missä määrin tämä vastaa Suomea?
31.05.2016 |
Savage jakaa Britannian seitsemään yhteiskuntaluokkaan.
Ylimpänä on eliitti (noin 6 % väestöstä; varsinainen eliitti 1 %). Se on rikas rahaeliitti ja meritokraattinen. Perinteisestä, verraten kiinteästä yläluokasta se eroaa siinä, että se on seka-aineksinen ja eriytynyt eri aloille. Tyypillinen edustaja on esimerkiksi suuryrityksen toimitusjohtaja ja pankkiiri. Vanhaa aristokratiaa uusi eliitti vieroksuu, mutta on omaksunut korkeakulttuurisia tapoja ja hankkinut aristokraattisia statussymboleja (kartanot, huvilat Etelä-Ranskassa jne.).
Toiseksi korkeimmalla hierarkiassa on vakiintunut, vakavarainen keskiluokka (25 %), joka on
hyvätuloinen, seurallinen, sosiaalisesti aktiivinen ja kiinnostunut kulttuurista.
Sen jälkeen tulee verraten uusi luokka, tekninen keskiluokka (6 %), joka on lähes yhtä varakas kuin vakiintunut keskiluokka, mutta sosiaalisesti epäaktiivinen ja kulttuurisesti välinpitämätön sekä
enemmän kiinnostunut sosiaalisesta mediasta.
Uusien hyvinvoivien työntekijöiden ryhmä (15 %) on työväenluokkainen, mutta tekniseen keskiluokkaa verrattuna sosiaalisesti ja kulttuurisesti aktiivinen. Taloudellisesti se ei kuitenkaan ole yhtä hyvin toimeentuleva kuin edellä mainitut ryhmät.
Perinteinen työväenluokka (13 %) on pienentynyt. Sillä on vähän taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, mutta se ei ole täysin osaton. Sillä on asunto-omaisuutta, mikä johtuu ennen muuta siitä, että se on iäkkäin ryhmä.
Nouseva palvelualojen työntekijöiden ryhmä (19 %) on nuorten ja urbaanien, sosiaalisesti aktiivisten ryhmä, jonka asema ei ole taloudellisesti turvattu. Heillä on verraten korkea sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma.
Alimpana oleva prekariaatti (15 %) on taloudellisesti turvattomassa asemassa elävä proletariaatti. Se on köyhien ryhmä, jolla on vähän myös sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. Siihen kuuluvat siivoojat, kauppojen kassat, pätkätyöläiset sekä pitkäaikaistyöttömät. Nämä asuvat tyypillisesti vuokra-asunnoissa.
- -Yksi kirjan kiehtovimmista luvuista ”Kahden kampuksen tarina?” käsittelee yliopistoja ja meritokratiaa sekä erityisesti perienglantilaista aihetta, eliittiyliopistojen merkitystä. Savage esittää tulostensa perusteella kovan väitteen, että ”korkeakoulutuksen ekspansio on vahvistanut, eikä pienentänyt, luokkien välistä eriarvoisuutta”. - -Olennaista ei ole vain se, että on opiskellut yliopistossa, vaan se missä yliopistossa on opiskellut.
- -Kulttuuripääoman muodostuksessa vanha hierarkia korkeakulttuurin (ooppera, teatteri, kuvataiteet jne.) ja nuorten sukupolvien populaarikulttuurin (massamedia ja -kulttuuri) kesken on murentunut. Sen on korvannut ”uusi snobismi”, joka tekee luokka-arvostelmista entistäkin henkilökohtaisempaa, karkeampaa ja halventavaa. Symbolisen vallan ylenkatse kohdistuu yhtä hyvin henkilön tapoihin kuin habitukseen ja ulkonäköön.
- -Luokkarakenne on muuttunut, mutta luokkaerot ovat pikemminkin kasvaneet.
Kommentit (20)
Odotellaan, kuinka monta viestiä menee, että tulee ensimmäinen viesti, jonka sisältö on tällainen "Hyi teitä, mitä oikein saatte ihmisten luokittelusta?! Minä en ainakaan kuulu mihinkään luokkaan. Tärkeintä on sydämen sivistys."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sitten niitä "minä ja minun mieheni kuulutaan ehdottomasti suomen eliittiin mieheni 500 tonnin tuloilla". Jännä että av:lla näitä tyyppejä pyörii erityisen paljon ottaen huomioon miten vähän heitä prosentuaalisesti Suomessa on. :D
Miten tulkitsette tämän:
"Kulttuuripääoman muodostuksessa vanha hierarkia korkeakulttuurin (ooppera, teatteri, kuvataiteet jne.) ja nuorten sukupolvien populaarikulttuurin (massamedia ja -kulttuuri) kesken on murentunut. Sen on korvannut ”uusi snobismi”, joka tekee luokka-arvostelmista entistäkin henkilökohtaisempaa, karkeampaa ja halventavaa. Symbolisen vallan ylenkatse kohdistuu yhtä hyvin henkilön tapoihin kuin habitukseen ja ulkonäköön."
Minusta kaikki ketjut, joissa pyydetään "listaamaan takuuvarmat wt-ruoat" tai joissa kysellään, "onko tämä nainen wt", edustavat halventavia luokka-arvostelmia. Usein halveksunta kohdistuu tapoihin, esimerkiksi siihen, millaista tarjottavaa on juhlissa.
Mielenkiintoinen tuo tutkimuksessa esitetty ajatus, että tapoihin kohdistuva ylenkatse on henkilökohtaisempaa ja halventavampaa kuin habitukseen ja ulkonäköön kohdistuva.
Mielenkiintoista on sekin, kuka halveksii ja ketä. Tuskin täällä esim. 1 %:n eliitti aloittelee ketjuja, joissa halveksien pyytää listaa "wt-juhlaruoista".
Suomessa ei ole luokkajakoa.
Piste.
Tuohon ylimpään eliittiinhän kuuluu automaattisesti aateliset, kuninkaalliset ja vastaavat. Siitä huolimatta miten kultturelleja tai yhteiskunnallisesti valveutuneita ovat. Britanniassa varjellaan ja leuhkitaan titteleillä kuten herttuatar, markiisitar, kreivitär, paronitar, lady sitä lady tätä.
Jos olette seuranneet Ladies of London -realitysarjaa (Suomessa näytetty 1 kausi, Ruotsin telkkarissa molemmat tähän asti kuvatut kaudet 1-2) niin tämä jaottelu tulee vahvasti esiin, eli kenen äiti ollut mikäkin, kuka naitu tai syntynyt sukuun, kuka tullut ulkomailta eikä rahoistaan huolimatta pääse piireihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odotellaan, kuinka monta viestiä menee, että tulee ensimmäinen viesti, jonka sisältö on tällainen "Hyi teitä, mitä oikein saatte ihmisten luokittelusta?! Minä en ainakaan kuulu mihinkään luokkaan. Tärkeintä on sydämen sivistys."
No siinähän se tuli jo toisessa viestissä.
Suomessa on nämä;
Eliitti/porvaristo/"vanha raha" sekä uudempi koulutuksella ansaittu raha, mutta jotka pitää yllä korkeaa sivistystasoa. Raha ei näy eikä haise. Ostavat ajatonta laatua ja tyyliä mutteivät brassaile.
Nousukkaat/pyrkyrit/wannabet joilla ei välttämättä koulutusta eikä sivistystasoa, eli vaikka heillä olisi rahaa niin rupusakki pysyy rupusakkina. Kaikki mikä on kallista niin pitää näkyä ja kaikessa isot merkkilogot. Luettelevat mielellään ostamiensa kamojen hintoja muille.
Keskiluokka/työväenluokka -välimuoto jotka elävät saman kaltaista elämää sen pahemmin brassailematta. Suurin osa suomalaisista kuulunee tähän.
Lähiösakki eli wt-suomirealitysarjatyypit, joiden nimet komeilee ulosotoissa, ja joiden suurin haave saada osamaksusilikoonit rintojen tilalle tai päästä iltapäivälehtiin puolialastomana. Tulevat yleensä vähempiosaisista perheistä joissa vanhemmat eronneet ja karanneet.
Pohjasakki/-sakka eli yhteiskunnasta syrjäytyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteinen yläluokka eli aristokraatit puuttuvat.
Tähän voisi käyttää hyvin matriisia, jos haluaa jaotella sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman sekä taloudellisen pääoman perusteella. Itse suosin kuitenkin perinteistä jaottelua, jossa nämä on niputettu: yläluokka, ylempi keskiluokka, alempi keskiluokka, työväenluokka, alaluokka.
Vierailija kirjoitti:
Miten tulkitsette tämän:
"Kulttuuripääoman muodostuksessa vanha hierarkia korkeakulttuurin (ooppera, teatteri, kuvataiteet jne.) ja nuorten sukupolvien populaarikulttuurin (massamedia ja -kulttuuri) kesken on murentunut. Sen on korvannut ”uusi snobismi”, joka tekee luokka-arvostelmista entistäkin henkilökohtaisempaa, karkeampaa ja halventavaa. Symbolisen vallan ylenkatse kohdistuu yhtä hyvin henkilön tapoihin kuin habitukseen ja ulkonäköön."
Minusta kaikki ketjut, joissa pyydetään "listaamaan takuuvarmat wt-ruoat" tai joissa kysellään, "onko tämä nainen wt", edustavat halventavia luokka-arvostelmia. Usein halveksunta kohdistuu tapoihin, esimerkiksi siihen, millaista tarjottavaa on juhlissa.
Mielenkiintoinen tuo tutkimuksessa esitetty ajatus, että tapoihin kohdistuva ylenkatse on henkilökohtaisempaa ja halventavampaa kuin habitukseen ja ulkonäköön kohdistuva.
Mielenkiintoista on sekin, kuka halveksii ja ketä. Tuskin täällä esim. 1 %:n eliitti aloittelee ketjuja, joissa halveksien pyytää listaa "wt-juhlaruoista".
Kuvaamasi käytös on tyypillistä keskiluokkaisille ihmisille. Käytöksestä saa hyvää komediaa (esim. Solsidan).
Työväen- ja alaluokkaiset ilmaisevat halveksuntansa selvemmin, minkä takia heistä saa tosi-tv-viihdettä.
Yläluokalla on ihan oma tapansa esittää halveksuntansa. Siellä kyse on ennen kaikkea siitä, kuka saa leikkiä kenenkin kanssa (esim. Madeleine ja Sofia pari vuotta sitten).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen, kiitos. Tuskin aivan tuollaisenaan soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kuvaa kyllä hyvin nykyaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tulkitsette tämän:
"Kulttuuripääoman muodostuksessa vanha hierarkia korkeakulttuurin (ooppera, teatteri, kuvataiteet jne.) ja nuorten sukupolvien populaarikulttuurin (massamedia ja -kulttuuri) kesken on murentunut. Sen on korvannut ”uusi snobismi”, joka tekee luokka-arvostelmista entistäkin henkilökohtaisempaa, karkeampaa ja halventavaa. Symbolisen vallan ylenkatse kohdistuu yhtä hyvin henkilön tapoihin kuin habitukseen ja ulkonäköön."
Minusta kaikki ketjut, joissa pyydetään "listaamaan takuuvarmat wt-ruoat" tai joissa kysellään, "onko tämä nainen wt", edustavat halventavia luokka-arvostelmia. Usein halveksunta kohdistuu tapoihin, esimerkiksi siihen, millaista tarjottavaa on juhlissa.
Mielenkiintoinen tuo tutkimuksessa esitetty ajatus, että tapoihin kohdistuva ylenkatse on henkilökohtaisempaa ja halventavampaa kuin habitukseen ja ulkonäköön kohdistuva.
Mielenkiintoista on sekin, kuka halveksii ja ketä. Tuskin täällä esim. 1 %:n eliitti aloittelee ketjuja, joissa halveksien pyytää listaa "wt-juhlaruoista".
Varmaan ihan tosi väite. Wt:issä niin ulkonäkö ja habitus kuin tavatkin ovat ala-arvoisia. Jos yritit tuolla vihjata, että wt:tä ja muutakin trashia (black, brown) ei pitäisi halveksia, niin eivät ne ihmiset yhtään sen hyväksyttävämmiksi ja siedettävämmiksi muutu jonkin brittitutkimuksen takia. Uusi snobismi on noilta osin perusteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vahan puutteelliselta vaikuttaa tuo listaus, vaikka siina onkin uusia ja mielenkiintoisia luokkia. Esimerkiksi underclass puuttuu. Nama ovat niita perinteisen tyovaenluokan alapuolella olevia, jotka ovat sosiaalietuuksien varassa useita sukupolvia, paihdeongelmia ja ASBOja loytyy. Mutta sehan onkin poliittisesti epakorrektia puhua naista...
Myos ylempi keskiluokkaa puuttuu tuosta jaottelusta.
Perinteinen porvarit vastaan duunarit-jako on auttamattoman vanhentunut. Varsinkaan urbaanit nykynuoret eivät tunnista siitä itseään. Kulttuurisia vaikutteita haetaan myös oman luokan ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vahan puutteelliselta vaikuttaa tuo listaus, vaikka siina onkin uusia ja mielenkiintoisia luokkia. Esimerkiksi underclass puuttuu. Nama ovat niita perinteisen tyovaenluokan alapuolella olevia, jotka ovat sosiaalietuuksien varassa useita sukupolvia, paihdeongelmia ja ASBOja loytyy. Mutta sehan onkin poliittisesti epakorrektia puhua naista...
Myos ylempi keskiluokkaa puuttuu tuosta jaottelusta.
Mikä on ASBO?
Vierailija kirjoitti:
Miten tulkitsette tämän:
"Kulttuuripääoman muodostuksessa vanha hierarkia korkeakulttuurin (ooppera, teatteri, kuvataiteet jne.) ja nuorten sukupolvien populaarikulttuurin (massamedia ja -kulttuuri) kesken on murentunut. Sen on korvannut ”uusi snobismi”, joka tekee luokka-arvostelmista entistäkin henkilökohtaisempaa, karkeampaa ja halventavaa. Symbolisen vallan ylenkatse kohdistuu yhtä hyvin henkilön tapoihin kuin habitukseen ja ulkonäköön."
Minusta kaikki ketjut, joissa pyydetään "listaamaan takuuvarmat wt-ruoat" tai joissa kysellään, "onko tämä nainen wt", edustavat halventavia luokka-arvostelmia. Usein halveksunta kohdistuu tapoihin, esimerkiksi siihen, millaista tarjottavaa on juhlissa.
Mielenkiintoinen tuo tutkimuksessa esitetty ajatus, että tapoihin kohdistuva ylenkatse on henkilökohtaisempaa ja halventavampaa kuin habitukseen ja ulkonäköön kohdistuva.
Mielenkiintoista on sekin, kuka halveksii ja ketä. Tuskin täällä esim. 1 %:n eliitti aloittelee ketjuja, joissa halveksien pyytää listaa "wt-juhlaruoista".
Missä kohtaa tutkimuksessa sanotaan, että tapoihin kohdistuva ylenkatse olisi henkkohtaisempaa ja halventavampaa kuin habitukseen ja ulkonäköön kohdistuva? Tuossahan nimenomaan sanotaan, että symbolisen vallan ylenkatse kohdistuu yhtä hyvin henkilön tapoihin kuin habitukseen ja ulkonäköön.
Tämä tutkimus pitää kyllä kutinsa. Ja tuo uudenlainen snobismi, sekin on totta. Siinä missä entisajan eliitti piti yllä tiukasti luokkajakoa, niin se ei kohdistunut kuitenkaan henkilökohtaisesti kehenkään erityisesti. Tästä nimenomaan oltiin jopa tarkkoja. Oltiin alemmille luokille erityisen kohteliaita (paitsi porvareille, joille saatettiin nyrpistää nokkaa (ne kun saattoi mennä taloudellisesti yläluokan ohi))
Nykyisin snobeja ovat asemastaan epävarmat alemman keskiluokan ryhmät, jotka näitä wt sitä ja wt tätä listoja tännekin vääntävät. Ja siitä kuvitellusta tai todellisesta luokkajaosta on tullut tai ainakin siitä yritetään epätoivoisesti tehdä nimenomaan henkilökohtaista, halutaan halventaa, alentaa, murskata, mitätöidä, ivata, karnevalisoida kiusaaminen ja erityisesti kohdistaa se niin, että leimataan jokin vaatekappale, jokin musiikki, jokin kirja, jokin koru jne.
Ja tämä tekee tästä snobismista niin nilkkimäistä ja se leimaa kyllä alemman keskiluokan pahan kerran. Nämä Hyasintti Bucketit (lausutaan Pukeeee) tekevät vain itselleen karhunpalveluksen. Niin kauan se ei haittaa tätä ryhmää, kun he saavat rauhassa kuplassaan elää. Luulisi tämän ryhmän pelkäävän kaikkein eniten mullistuksia ja uudistuksia - ja kappas, niinhän se taitaa tehdäkin.
Nuoret kansoittavat alemmat luokat, suurin osa heistä kuuluu varmaan tuohon palvelualoilla oleviin, kulttuurillisesti rikkaaseen porukkaan. Perinteisesti kulttuurillisesti erittäin rikas työväenluokka ei enää ole kulttuurillisesti rikas, koska on jo eläkeiässä, ja uutta (perinteistä) työväenluokkaa ei enää synny. 6% tekninen yläluokka on selvästi hvtin hyvin tienaavat supernörttiluokka, joka nakkaa paskat kaikelle.
Prekariaatti on tosiaan nykyajan proletariaatti. He elävät jatkuvassa epävarmuudessa. Välillä voivat käydä maistamassa hyvin toimeentulevan ihmisen elämää ja seuraavaksi olla leipäjonossa. Jos toivoo rauhallista yhteiskuntaa, niin kannattaa pitää huoli ainakin edes siitä, ettei tämä joukko kasva kovin isoksi. Jos kasvaa, se tietää takuuvarmasti vallankumousta ja kapinaa.
Suomessa eliitti on vielä pienempi porukka. Ja keskiluokkakin kutistuu koko ajan, kun työväenluokka häviää (muutama hyvin tienaava paperimies taitaa vielä jostain löytyä) lähes kokonaan ja nuoret eivät enää saavuta vanhempiensa elintasoa tekivät sitten mitä tahansa.
Nuorista it-alalla olevat pärjää varmaa hyvin, mut pätkätyöläisiä löytyy sieltäkin. Korkeakoulutetuista vain lääkärit taitaa saada takuuvarmasti töitä. Muilla on epävarmempaa. Pätkätyöllisyydellä pidetään porukka nöyränä. Ennen sitoutettiin. Työväki osti tehtaan ympäriltä taloja ja tiloja ja pysyi töissä. Nykyään tämä olisi rasite työnantajalle. Nopeasti vaihdettavaa ja irtisanottavaa jengiä, joka ei paljon työsopimusten perään huutele, se taitaa olla päivän sana. Ehkä se kansalaispalkka olisi sittenkin ihan OK.
Vierailija kirjoitti:
- -Luokkarakenne on muuttunut, mutta luokkaerot ovat pikemminkin kasvaneet.
Tavallaan tämä on vähän kuin sanoisi, että Ruokapöydät ovat menettäneet jalkansa ja muuttuneet ruokailumatoiksi lattialle, mutta pöytien merkitys ruokailulle on silti kasvanut.
Toisin sanoen, mikä näistä ryhmistä tekee LUOKKIA, kun luokka määritellään noin toisin kuin perinteisesti on ollut tapana? Luokan pitäisi olla jotain, joka määrittää ihmistä syntymästä kuolemaan. Jos on kyse jostain ryhmästä, joka määrittää ihmisiä vain esimerkiksi ikään liittyvän ammattiaseman perusteella, se ei ole luokka, se on vain ikään liittyvä ammattiasema.
Alue: Aihe vapaa
Tämä oli mielenkiintoinen, kiitos:)