Kehtaanko pyytää kaveria kissoja hoitamaan juhannuksen ajaksi?
Olemme miehen kanssa juhannuksen aikaan noin kolme ja puoli päivää reissussa ja funtsailen onko ok pyytää ystävääni hoitamaan kissojamme siksi ajasi. Mukaan niitä ei voi ottaa koska kyläpaikassa asuu koiria.
Ystävä ei aivan likellä asu, vaan hällä on matkaa meille julkisilla tunnin edestä. Kun viimeksi puhuimme juhannuksesta hänellä ei ollut menoja, kyseessä lapseton sinkkunainen (ja lapseni tuleva kummi jos sillä merkitystä..). Mies sanoi että on kohtuutonta vaatia häntä olemaan tekemättä suunnitelmia juhannuseksi, mitä mieltä palstalaiset?? Matkoihin suttaantuu aikaa mutta ei siihen muuten koko juhannusta kyllä mene. Jotain herkkua ajattelin jättää tai tuoda hänelle korvaukseksi. Onko ok? Melkein riita saatiin aikaan miehen kanssa:D En tiedä ketä muuta luotettavaa voisin pyytää..
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Idea: teidän kämppä on varmasti isompi ja kivampi kuin tuttavan. Voit ehdottaa tuttavallesi että hän voi tulla asumaan teille siksi aikaa kun olette reissussa, voi saunoa, juoda baarikaapin tyhjäksi ja pitää bileet. Ostat hälle sitten herkkuja ja juomia ja ruokia kaapit täyteen. Ja puhtaat lakanat sänkyyn ja korillinen kortsuja viereen.
Jos tuttava suostuu, mikäs sen mukavampaa. Kissat hoituu siinä sivussa
Tämä kuulostaa jo selvästi paremmalta. :) AP, ei hyvänen aika kenenkään pidä ruveta herkkupalkalla kuluttamaan kissojesi hoitoon tuntikausia joka päivä.
Meidän koira on ollut kaveriperheellä pari kertaa hoidossa. Siis heidän luonaan.
Olen kummallakin kerralla ostanut kiitokseksi 100 € lahjakortin Stockalle ja vienyt tuliaisina niitä herkkuja ja muutakin
Ja me siis hoidimme heidän koiraansa tarvittaessa, kun oli vielä elossa. Kyseinen perhe tykkää koirastamme ja ovat aina aivan iloissaan kun se tulee heille, joko meidän kanssamme tai hoitoon. Harkitsevat uuden koiran hankkimista.
Eli vaikka on vastavuoroisuutta, maksamme silti.
Herkkukassi saati jotkut leivonnaiset korvauksena on aivan riittämätön.
Ainoa joka voisi toimia, on että ystävä asuisi teillä ja hankkisit sinne ruokaa ja juomaa ja maksaisit silti jonkun korvauksen vaikka lahjakorttina.
Vierailija kirjoitti:
Niin, nro 35, avainsana tilanteessasi on vastavuoroisuus. Ap ei kuulosta ihmiseltä, jonka tyyliin moinen kuuluisi.
Kuten sanoin, niin myös lemmikittömät ystävämme ottavat meidän lemmikillisten karvakamuja hoitoon. Ei siis aina ole edes vastavuoroisuus ainakaan suoraan kyseessä.
Tosin mun kaveripiirissä muutenkaan ei ajatella, että kaikista kavereille tehdyistä palveluksista pitäsi rahan tai vastapalvelusten liikkua. Autetaan toisiamme lastenhoidossa, muutoissa jne. Välillä myös tehdään myös erikoisosaamista vaativia palveluja toisillemme: ompelutaitoinen ja ompelukoneen omistava kaveri saattaa hyvää hyvyyttään tehdä jonkun verhojen lyhennyksen ja remppataitoinen taas käydä katsomassa toisen luona onko urakoitsijan tekemän kylppärirempan jälki ok.
Mutta ilmeisesti av:n mukaan kaikista pienistäkin palveluista pitää joko tehdä vastapalvelus tai antaa rahaa tai on hyväksikäyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän koira on ollut kaveriperheellä pari kertaa hoidossa. Siis heidän luonaan.
Olen kummallakin kerralla ostanut kiitokseksi 100 € lahjakortin Stockalle ja vienyt tuliaisina niitä herkkuja ja muutakin
Ja me siis hoidimme heidän koiraansa tarvittaessa, kun oli vielä elossa. Kyseinen perhe tykkää koirastamme ja ovat aina aivan iloissaan kun se tulee heille, joko meidän kanssamme tai hoitoon. Harkitsevat uuden koiran hankkimista.
Eli vaikka on vastavuoroisuutta, maksamme silti.
Herkkukassi saati jotkut leivonnaiset korvauksena on aivan riittämätön.
Ainoa joka voisi toimia, on että ystävä asuisi teillä ja hankkisit sinne ruokaa ja juomaa ja maksaisit silti jonkun korvauksen vaikka lahjakorttina.
Miksi lahjakorttina? En itse ainakaan menisi työhön mistä saisi palkan lahjakortteina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, nro 35, avainsana tilanteessasi on vastavuoroisuus. Ap ei kuulosta ihmiseltä, jonka tyyliin moinen kuuluisi.
Kuten sanoin, niin myös lemmikittömät ystävämme ottavat meidän lemmikillisten karvakamuja hoitoon. Ei siis aina ole edes vastavuoroisuus ainakaan suoraan kyseessä.
Tosin mun kaveripiirissä muutenkaan ei ajatella, että kaikista kavereille tehdyistä palveluksista pitäsi rahan tai vastapalvelusten liikkua. Autetaan toisiamme lastenhoidossa, muutoissa jne. Välillä myös tehdään myös erikoisosaamista vaativia palveluja toisillemme: ompelutaitoinen ja ompelukoneen omistava kaveri saattaa hyvää hyvyyttään tehdä jonkun verhojen lyhennyksen ja remppataitoinen taas käydä katsomassa toisen luona onko urakoitsijan tekemän kylppärirempan jälki ok.
Mutta ilmeisesti av:n mukaan kaikista pienistäkin palveluista pitää joko tehdä vastapalvelus tai antaa rahaa tai on hyväksikäyttäjä.
Yleensä hyväksikäyttäjät uskottelee itselleen ja muille, että ompelutaitoiset tekevät mielellään hyvää hyvyyttään toisten verhot.
Taas tällane perus olettamus että joo lapseton sinkku niin eihän sillä mitään elämää voi olla. Tsiisus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, nro 35, avainsana tilanteessasi on vastavuoroisuus. Ap ei kuulosta ihmiseltä, jonka tyyliin moinen kuuluisi.
Kuten sanoin, niin myös lemmikittömät ystävämme ottavat meidän lemmikillisten karvakamuja hoitoon. Ei siis aina ole edes vastavuoroisuus ainakaan suoraan kyseessä.
Tosin mun kaveripiirissä muutenkaan ei ajatella, että kaikista kavereille tehdyistä palveluksista pitäsi rahan tai vastapalvelusten liikkua. Autetaan toisiamme lastenhoidossa, muutoissa jne. Välillä myös tehdään myös erikoisosaamista vaativia palveluja toisillemme: ompelutaitoinen ja ompelukoneen omistava kaveri saattaa hyvää hyvyyttään tehdä jonkun verhojen lyhennyksen ja remppataitoinen taas käydä katsomassa toisen luona onko urakoitsijan tekemän kylppärirempan jälki ok.
Mutta ilmeisesti av:n mukaan kaikista pienistäkin palveluista pitää joko tehdä vastapalvelus tai antaa rahaa tai on hyväksikäyttäjä.
Yleensä hyväksikäyttäjät uskottelee itselleen ja muille, että ompelutaitoiset tekevät mielellään hyvää hyvyyttään toisten verhot.
Minä olen siis tämä kaveripiirin ompelutaitoinen tyyppi ja todellakin hyvää hyvyyttäni voin välillä tehdä tällaisia pieniä nopeita juttuja. Palkaksi riittää vaikkapa pullakahvien tarjoaminen.
Joka kerta en tietenkään näihin suostu eli koen myös oikeudekseni kieltäytyä pyynnöistä toisinaan.
Kantsis miettiä tarkkaan kun hankkii lemmikkejä. Lapsettomilla sinkuilla voi olla menoja.
Älytöntä pyytää sellaiselta jolla menee tunti yhteen suuntaan.
Olen minäkin hoitanut ystävien lemmikkejä ihan korvauksetta ja mielelläni niin omassa kodissa kuin ystävien luona. Silti tämä aloitus kuulostaa röyhkeältä. Juhannuksena en tosiaan pyytäisi ketään noilla ehdoilla lemmikkihoitajaksi. Ei minullakaan ole tällä hetkellä mitään juhannusmenoja mielessä, mutta luultavasti juhannuksena on.
Vastaajista suurin osa on mieheni kanssa aivan samaa mieltä eli EN jää vänkäämään asiasta. En edes ajatellut vielä niin pitkälle etteivät julkiset välttämättä kulje juhannuksena, oma moka. Meidän molempien puolesta hän voisi majoittua täällä mutta yksin, eli ei mitään biletys juhannuksen viettoa meidän kodissamme.
Yritetään neuvotella kissat kuitenkin mukaan, tuttavilla on iso talo niin jollain järjestelyllä koirat ja kissat voivat mahtuakin saman katon alle. Matkustaminen on noille vähän stressaavaa mutta sille ei mahda mitään. -ap
Ei ole mielestäni ollenkaan kohtuutonta kysyä, mutta älä oleta että hän suostuu. Äläkä murjota jos ei suostu :D
Mutta en minä ainakaan pahastuisi jos joku kysyisi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset tuntuvat olevan nykyisin kovin itsekkäitä ja ystävääkään ei auteta ilman vähintään sadan euron päiväkorvausta. Missäpäin aloittaja asut? Mä olen jo mummokäinen eikä juhannukseksi yhtään mitään suunnitelmia. Eikä haittaa, vaikka kissan vuoksi tunnin suuntaansa julkisilla matkustaisinkin, olisipahan juhannukseksi jotain muutakin tekemistä kuin AV:llä notkuminen :)
Kiitokset tästä, täällä harvinaisesta, ns. normali-ihmisen kommentista.
Itse olen ollut monet kerrat nuorena likkana jopa juhannuksena auttamassa kavereita lemmikkien hoidossa. Yleensä niin, että asuin heillä sen ajan kuin tarvittiin. Oli ihan hauskaa vaihtelua. Välillä hoidin lapsiakin. Eikä ystävien kesken mistään sadan euron päiväpalkoista puhuttu.
Niinpä mulla ei ole koskaan ollut puutetta auttajista muutoissa tai vastaavissa jutuissa. Mulla ei itsellä ole autoa, mutta aina on joku sitä auliisti lainannut, kunhan palautti auton tankki täynnä.
Sitä niittää, mitä kylvää.
P.S. Täällä kirjoittelee sellaisia tapauksia, joilta en apua pyytäisi, vaikka olis kysymys elämästä tai kuolemasta.
"Itse olen ollut monet kerrat nuorena likkana jopa juhannuksena auttamassa kavereita lemmikkien hoidossa. Yleensä niin, että asuin heillä sen ajan kuin tarvittiin. Oli ihan hauskaa vaihtelua. Välillä hoidin lapsiakin. Eikä ystävien kesken mistään sadan euron päiväpalkoista puhuttu."
Näin minäkin asian näin mutta toisaalta miksi minä saisin vaatia ystävääni viettämään juhannuksen meillä yksin neljän seinän sisällä ja itse huvittelisin toisten kanssa muualla?? Tämä oli se kysymys jolla asianlaita valkeni minulle. Hällä on ihan täysi oikeus tehdä mitä ikinä huvittaa juhannuksena enkä loukkaannu siitä ollenkaan, ei meidän katit ole hänelle prioriteetti numero yksi elämässä:D -ap
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen sinkkuuteen tai lapsettomuuteen kannata takertua:) Herkkuna ajattelin leivonnaisia tai ihan herkkukassia, jossa hänen lempiheekkujaan. Mies on sitä mieltä että tuntuva rahallinen korvaus. Itse varmaan vähättelen vaivaa siksi että hän kuitenkin on ystäväni? Hänen asuntoonsa ei saa viedä lemmikkejä, hän asuu vuokralla. Eli kissoja hoidettava meillä, muuten kylläkin veisimme ne hänelle kaiken tarvittavan kanssa. -ap
Tuskin ne kissat tuhoaa koko asuntoa viikonlopun aikana, eli viette kissat kaverisi luokse, jos se hänelle sopii.
Mua säälittää ne sun tuttavat, joiden luokse sä menet katteines siipeilemään Juhannukseksi.
Harvaa kiinnostaa toisten kissojen tai koirien hoitaminen ja vieläpä ilmaiseksi. Tässä tulee se fiilis, että ihminen kun on sinkku eikä lapsia niin hänellähän ei voi olla mitään menoja.
Voishan ne sun tuttavat tuoda ne koirat teille hoitoon, kun kuitenkin vahditte niitä kissojanne, että pääsevät
jonnekin _mukavaan_ seuraan.
Olen itse aina kieltäytynyt toisten eläinten hoidosta. Ei kannata hankkia eläimiä, jos ei voi niitä hoitaa.
Sen vuoksi kysyinkin, että eipä ap:llekin onnistuisi, että hoitaja tulisi asumaan heille tai kissat vietäisiin hoitajan luo.