Kerro mikä on/oli ihaninta koirassasi?

Ehkä se kun joskus oli paha olla, niin koira vaistosi sen ja tulie heti viereen ja nuolaisi poskesta. Tulee aina olemaan ikävä sitä kaveria, joka oli aina iloinen ja kiltti jokaiselle ihmiselle. <3

Sen karhea kieli kun se nuolee mua.

Koiran kanssa oli kiva herätä ja viettää aamuja. Se nukkui sängyn alla ja tuli aina sängyn laidalle tervehtimään, kun kello soi. Se katseli odottavasti nappisilmillään, kun yritin heräillä ja ojensin käteni silittämään sitä. Kun nousin ylös, meillä oli tapana mennä viereiseen huoneeseen, jossa oli pehmeä matto. Istuin sille ja rapsuttelin koiraa, joka makasi tyytyväisenä masu pystyssä. Juttelin sille aina päivän kulusta ja välillä huolistakin. Siinä oli kiva orientoitua muutaman minuutin ajan päivään, ennen kuin puettiin päälle ja lähdettiin ulos. 

Vilpitön rakkaus, välillä tosi "tyhmä" mut silti niin viisas. Lyhyesti sanottuna rakkain ja tärkein maailmassa. Elossa, kohta iltalenkille. Sulle Ap, osanottoni että olet menettänyt rakkaan koirasi.

Ihaninta? Kaikki!

Se, kun koira tunki sohvalla kainaloon. Ja kun koiravanhus tykkäsi nukkua sylissä pitkiäkin aikoja. Nuorempana se oli aina kova menemään, eikä viihtynyt sylissä, mutta viimeisinä vuosina se arvosti kovasti läheisyyttä ja hakeutui ihmisen viereen. Se oli tosi liikuttavaa. Ikävä minullakin. </3

Sen persoona. Kouluttamaton rakki joka tuli meille aikuisiällä. Oli jo ollut kahdessa perheessä ennen sitä. Erittäin kovapäinen eikä totellut yhtään. Ulkona kun oli koirapuistossa/metsässä/mökillä räksytti heti jos oli tylsää. Muut koirat harvemmin kiinnosti. Söi kaiken minkä löysi ja kurkusta meni alas. Laiska kuin mikä. Oikutteli.

Mutta niin ihana koira kuitenkin. Se ei ollut semmonen nuolija, mutta matkalta kotiin tullessa kun sille oli ehtiny tulla ikävä se saattoi kerran puolivahingossa lipaista naamaa kerran. Oli aina niiiin iloinen. Halus aina olla lähellä. Oli maailman kiltein ihmisille, vaikka se vai lapsilta voileivät käsistä :) kuulostaa monen mielestä varmaan painajaiselta, mutta kun sen tunsi.. <3

*vei siis lapsilta kädestä ruoat. Ja kukkapenkit kaivoi aina ylös :'D kyllä sitä suuttui monta kertaa sille! Mutta suuri on ikävä.

T. Edellinen

Kun se painaa päänsä mun rintaa vasten. Nukutaan kylki kyljessä ja aamulla se on niin iloinen että taas mä herään. Kun tuun töistä, on se kun  ei oltais vuosiin nähty, aina yhtä iloinen. Kantaa mun eteen lempileluja että leikitään jooko? Joskus kun pelottaa on pakko päästä mun syliin istumaan, siinä on turvallista ja kummallakin hyvä olo. Me vaan ollaan toisillemme ne tärkeimmät. 

Montakin asiaa, tässä yksi. Kun koira pitkän päivän jälkeen kipuaa sänkyyn nukkumaan, huokaisee syvään, painaa päänsä jaloilleni ja alkaa nukkua.