Lue keskustelun säännöt.
En saa mitään työtä, edes paskaduunia!
27.05.2016 |
Minulla on sekä AMK-tutkinto että yliopistosta maisterin paperit. Koska olin täydellinen idiootti ja luotin tulevaisuuteen ja omaan työllistymiseen, hankin perheen opiskeluaikana. Valmistuin silti normaaliajassa, vaikka talouteen tuli kolme lasta. Olin ahkera ja tein harjoitteluja opintoaikana ja töitä kesälomilla.
Perheellisenä opiskelijana tein paljon aivan muiden alojenkin töitä, hoidin lapsia, siivosin, olin varastossa töissä pakkaamassa. Mies on koko yhdessäolon ajan ollut vakituisissa töissä ja on myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut.
Töiden saaminen loppui täysin maisteritutkinnon suorittamisen jälkeen. Olin aivan liian pätevä enää paskaduuneihin ja minulle sanottiin suoraan, ettei minua oteta töihin, koska lähtisin heti toisen työn perään. Niin lähtisinkin, tietenkin. Jos saisin oman alan töitä, miksi ihmeessä pakkaisin pakasteita jossain varastossa?
Olen nyt 34-vuotias kaksi korkeakoulututkintoa suorittanut kolmen lapsen äiti, joka ei tälle yhteiskunnalle enää kelpaa missään muodossa. En pääse edes palkattomiin oman alan työharjoitteluihin, koska olen näin vanha ja niihin otetaan mieluummin alle kolmikymppisiä opiskelijoita.
Jos ei olisi lapsia, koristaisin Suomen synkkää itsemurhatilastoa. Nyt lapset ja mies ovat ainoat syyni elää. Olen aivan turha ihminen.
Kommentit (57)
Ap, ihan samassa jamassa minäkin.
Kuun lopussa tulee vuosi täyteen työttömyyttä, töitä olen hakenut laidasta laitaan.
Enään en edes hae, koska jatkuva torjuminen on todella raskasta.
Olen pyrkinyt muuttaa omaa asennetta ja täyttänyt päiväni harrastuksilla ja koitan nauttia siitä että on aikaa perheelle ja kodille.
Työllisyys tilanne tuskin paranee lähivuosina.
Lisää opintoja ja kursseja ajattelin jossain vaiheessa katsella, ihan sama vaikka olisin kuinka ylikoulutettu, nyt ei tunnu olevan töitä kenellekkään.
Jotain haasteita aivoille tulen jossain vaiheessa kaipaamaan, nyt opiskelen uutta kieltä harrastusmielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat ahdistuneelta ja masentuneelta. En osaa neuvoa sinua työnhaussa, mutta haluaisin tsempata kuitenkin.
Se että et saa töitä ei selvästi ole ainoastaan sinun syytäsi. Olet opiskellut, tehnyt töitä ja perustanut perheen, olet ahkera ja hyvä ihminen. Älä suotta määrittele itseäsi nyt tämän työllisyystilanteen mukaan. Sinulla on lapsia ja se on tärkein elämäntyösi. Ei kannata kuunnella jeesustelua että miksi olet tehnyt lapset opiskellessasi. Joku saattaa painia työttömyyden kanssa kokien että ei kelpaa, koska on yhä lapseton ja varmasti perheen perustaminen juuri käsillä.
No kuitenkin, työ tuntuisi olevan sinulle tärkeää.Oletko miettinyt yrittäjyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Ole onnellinen, paskaduuni on paskaa.
T. Paskaduunari
Mikä on mielestänne paskaduunia?
Mielestäni kaikki duuni ( oli se sitten siivousta, peppujen pyyhkimistä tai mitä hyvänsä, mikä mielletään "paskaduuniksi"), joka tuottaa tyydytyksen hyvin tehdystä työstä ei ole paskaduunia. Miten tätä yhteiskuntaa hoidettaisiin, jos ei olisi rekkakuskeja, siivoajia, varastohenkilöitä, lähihoitajia ja kaikkia muita, joiden työtä pidetään paskaduunina. Minä arvostan kaikkia.
Yrittäjä kirjoitti:
Kunnallisella puolella voi asiat toki olla erilailla, mutta itse en palkkaisi kolmekymppistä tai vanhempaa, varsinkaan, jos tähänastiset saavutukset rajoittuvat poikimiseen. Aina löytyy nuorempi vastaavat muodolliset pätevyydet omaava, jolla on lisäksi työkokemusta.
Sad but true.
Olen kolmekymppinen opiskelija, valmistuttuani en tule työllistymään juuri mainitsemastasi syystä. Sen vuoksi tarkoituksena on hankkia lapsia, opiskella ja elää yhteiskunnan piikkiin. Valmistuttuani elän sitten työttömänä. Miksi tällainen herättää niin paljon vastustusta palstalaisissa ja muissakin? Haukutaan sosiaalipummeiksi mutta oikeasti kukaan ei ole valmis palkkaamaan töihin lähes nelikymppistä naista.
Minä palkkaisin apn heti jos hän on Tampereen alueelta. Mutta ei tiedä mistä etsiä oikeasti työhaluisia ihmisiä. Kun ei se hakemusesta selviä, varsinkaan korkeakoulutetuilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
www.freelancer.com - palvelu rantautumassa Suomeenkin eli voi tehdä esim . 30 euron yksittäisiä "keikkoja".
Parhaimmillaan kuulemma vuosiansiot voivat olla 50000 euroa!
Vierailija kirjoitti:
Sairasta sekin, että 34-vuotiasta pidetään liian vanhana. Varsinkin kun eläkeikääkin ollaan nostamassa. Tsemppiä!
Tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä palkkaisin apn heti jos hän on Tampereen alueelta. Mutta ei tiedä mistä etsiä oikeasti työhaluisia ihmisiä. Kun ei se hakemusesta selviä, varsinkaan korkeakoulutetuilla.
Minkä alan duunia sinulla olisi tarjota? Täällä olisi yksi työtön tamperelainen korkeakoulutettu.
Meidän elintarvikealan yrityksessä on pari vastaavaa tapausta. Opiskelivat yliopistossa ties mitä tieteitä ja hakivat oman alan hommia monista eri kaupungeista. Ei tärpännyt ja nyt ovat sitten samassa kolmivuorotyössä linjastolla kuin moni muukin hieman kouluttamattomampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän elintarvikealan yrityksessä on pari vastaavaa tapausta. Opiskelivat yliopistossa ties mitä tieteitä ja hakivat oman alan hommia monista eri kaupungeista. Ei tärpännyt ja nyt ovat sitten samassa kolmivuorotyössä linjastolla kuin moni muukin hieman kouluttamattomampi.
Lisään vielä, että arvostan kyllä paljon, että sen sijaan, että olisivat kotona, koska eivät löydä oman alan hommia, tekevät puolet paskemmalla palkalla suht fyysistä työtä.
Ap !
Tässä ketjussa on sulle paljon hyviä neuvoja. Ota niistä opiksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla sai ns duunaritöitä, kun otti vain puh.luettelon käteen tai marssi kysymään töitä. Nyt näihin töihin on netin kautta satoja hakemuksia tai sitten nämä menevät piilotyöpaikkoina puskaradion välityksellä.
Hain varastoalan paikkaa kunnalliselta puolelta, hakijoita oli 230. Korumyyjän paikkaa haki 70 hlöä, vaikka surkea palkka ja osa-aikatyö. Olen onneksi saanut pätkiä vuokrafirmalta, olen jo yli 40 v. Tulevaisuus ei ruusuiselta vaikuta, pelkkää kituuttamista.
Tämä on provo, jonka tarkoitus herättää keskustelua. Näitä samantyylisiä tarinoita joku postailee tänne massatuotantona.
En todellakaan väitä, etteikö akateeminen(kin) työttömyys olisi iso ongelma tässä maassa, mutta älkää nyt ihan joka sanaa uskoko mitä palstalla lukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, oma elämäni minua kiinnosta, yhteiskunnasta viis. Aivan sama, mitä joku toimistossa tai raksalla sykkivä tyyppi ajattelee. Joko haluan kunnon kompensaation työstä tai sitten vietän laatuaikaa työelämän ulkopuolella. Ei mitään worst of both worlds -juttua tarvitse ehdotella minulle.[/quote]
Hahhaa - "Raksalla sykkivä tyyppi"!
Se lienen minä!
Meikällä - pesunkestävällä duunarilla - on muuten hommia riittänyt.
T: Kirvesmies
Vierailija kirjoitti:
Meidän elintarvikealan yrityksessä on pari vastaavaa tapausta. Opiskelivat yliopistossa ties mitä tieteitä ja hakivat oman alan hommia monista eri kaupungeista. Ei tärpännyt ja nyt ovat sitten samassa kolmivuorotyössä linjastolla kuin moni muukin hieman kouluttamattomampi.
Sama homma kuin meidän firmassa, vaikka eri alan firma onkin. Siinä vaiheessa kun ikää on +30 ja on lapsia, muuttuu kriteeritkin ja ainut päämäärä on vain elättää perheensä. Tosin ehkä heikommin mitä se voisi olla oman alan hommissa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän elintarvikealan yrityksessä on pari vastaavaa tapausta. Opiskelivat yliopistossa ties mitä tieteitä ja hakivat oman alan hommia monista eri kaupungeista. Ei tärpännyt ja nyt ovat sitten samassa kolmivuorotyössä linjastolla kuin moni muukin hieman kouluttamattomampi.
Meillä on töissä näitä, jotka ovat käyneet amkin (ehkä liiketalouden?) ja sen jälkeen opiskelivat ammattikoulussa parissa vuodessa uuden ammatin. Nyt on ainakin töitä todennäköisesti pitkäksikin aikaa ja ihan ok palkalla.
Palkkatuella töihin. Selvität omatoimisesti TE-toimistosta palkkatukioikeutesi (pitäisi olla ihan hyvä, jos pitkään työttömänä), lasket kustannukset valmiiksi työnantajaa varten, etsit alueeltasi työllistämishankkeen ja sen jälkeen sen avulla olet yhteydessä suoraan kiinnostavaan työnantajaan, jolle tarjoat suoraan täsmäosaamistasi.