Mies haluaa vaihtaa alaa kolmekymppisenä - tätä en tilannut!
Ollaan akateeminen pariskunta plus lapsi 3,5 vuotta.
Mies on asiantuntija noin 100k per annum plus bonukset. Mun urakehitys ollut hitaampaa koska lapsi mutta nyt sain ylennyksen tiimin johtajaksi ja palkka noin 80k per annum.
Nyt sitten mies ilmoitti että haluaa lopettaa kokonaan työssään ja opiskella kokonaan uuden humanistisen alan ammatin yliopistossa. Tämä on kuulemma mitä on aina halunnut eikä aio peräytyä. Tulevaisuus täysin epävarma, ehkä jossain vuosien päässä häämöttää joku nihkeä opetusvirka.
Miksi heittää hyvä elämä ja kaikki meidän suunnitelmat hukkaan? En todella tiedä mitä tehdä!
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Mun mies vaihtaa myös nyt kolmekymppisenä alaa, mut ei haittaa kun tulot nousee tonnin kuussa :) Tosin sillä on tässä kuuden vuoden aikana tullut useampi kolmen a:n kriisi ja haluaa vaihtaa ammattia, autoa ja asuntoa. Onneksi ei sentään vielä akkaa ;)
En ymmärrä miten kukaan nainen voi nimittää itseään akaksi. Surullista.
Eikö noista 100k per anus tuloista ole jäänyt jotain säästöönkin? Vai onko kaikki mennyt ylellisen elämäntyylin rahoittamiseen...
Esimiesvastuu ja liksa vain 80k? Sinua on huijattu. Voi per se.
Vastuullinen mies ei tekisi tuota perheelleen.
M32
Mies on kasvamassa ihmisenä, arvot ovat iän ja kokemuksen myötä kirkastuneet. Itse käyn samaa prosessia läpi ja tekee kipeää huomata, että se tuo mukanaan yksinäisyyden tunteen. Moni aiemmin läheinen ihminen hiipuu kauemmas kun asiat ja arvot eivät enää kohtaa.
Terveisin: Nainen, joka vaihtaa uudenkarhean mersun bussilippuun, työmatkat kotoiluun ja lapsen kanssa touhuamiseen, kovan, etäisen ja ylikehittyneet työilmapiirin humanismiin ja uuden tekemisenilon ja intohimon löytymiseen! On vain yksi elämä aikaa olla onnellinen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies vaihtaa myös nyt kolmekymppisenä alaa, mut ei haittaa kun tulot nousee tonnin kuussa :) Tosin sillä on tässä kuuden vuoden aikana tullut useampi kolmen a:n kriisi ja haluaa vaihtaa ammattia, autoa ja asuntoa. Onneksi ei sentään vielä akkaa ;)
En ymmärrä miten kukaan nainen voi nimittää itseään akaksi. Surullista.
Et ole ilmeisesti kuullut vitsiä neljän a:n kriisistä, sitähän tuossa tarkoitettiin :)
Provo tietysti mutta tuollaisia naisia on, joten mitä sitten. Minunkin tyttöystäväni lyttäsi aikanaan haaveeni opiskella paljon parempi tutkinto, ja oltiin sentään vain n. 25 silloin.
Aika paskat palkat teillä. Itse saan saman mitä te yhteensä. Eli anna miehen opiskella rauhassa.
Lisäksi myin juuri yhden sijoitusasunnoistani, sain n 100keur, hyvät lomarahat!
Laita tilaukseen uusi mies. Ja kannattaa ottaa vähän pelivaraa, joten vähintään 150 k per annum voisi olla hyvä?
P.S. Jos toisella on keskitulot ja toisella tupla, niilläkin elää jo ihan mukavaa elämää. Ajattelitko rakentaa rahasäiliön?
Vierailija kirjoitti:
Ollaan akateeminen pariskunta plus lapsi 3,5 vuotta.
Mies on asiantuntija noin 100k per annum plus bonukset. Mun urakehitys ollut hitaampaa koska lapsi mutta nyt sain ylennyksen tiimin johtajaksi ja palkka noin 80k per annum.
Nyt sitten mies ilmoitti että haluaa lopettaa kokonaan työssään ja opiskella kokonaan uuden humanistisen alan ammatin yliopistossa. Tämä on kuulemma mitä on aina halunnut eikä aio peräytyä. Tulevaisuus täysin epävarma, ehkä jossain vuosien päässä häämöttää joku nihkeä opetusvirka.
Miksi heittää hyvä elämä ja kaikki meidän suunnitelmat hukkaan? En todella tiedä mitä tehdä!
Varmaan provo-viesti, mutta jos nyt leikitään että olisi totta, niin kyllä 30-vuotiaana kannattaa vielä vaihtaa alaa, jos todella on intohimoa johonkin muuhun alaan kuin siihen missä nykyisin on töissä. Jotkut tekevät radikaalin alan vaihdon vielä joskus 45-vuotiaanakin. Ja jos teidän yhteenlasketut tulot silti olisivat täysin riittävät, niin mikä tuossa nyt on niin iso ongelma? Ei kai elämää eletä vain rahan vuoksi?
#vainakateemisuusongelmat
Ja sitten vielä tässä alla oli keskustelu "Voiko vain akateeminen olla onnellinen?"
Olen kouluttamaton 'elämäm koululainen' ja nautin siitä miten helppoa ja onnellista elämäni on. Rahastakaan ei ole puute.
Voi per se. Jos tulotaso per annum ei vastaa sitä, mitä sopimusta laadittaessa on annettu ymmärtää, onhan tuossa selkeä reklamaation paikka. Lain puolesta ei ole estettä katkaista sopimusta suoraankaan, erityistä syytä kun ei eroon vaadita, mutta ns. normaali parisuhteessa sovellettava tapakäytäntö on ensin antaa toiselle osapuolelle mahdollisuus katua ja perua sopimattomat suunnitelmansa. Siinäkään tapauksessa suhdetta on vaikea jatkaa, perusturvallisuus kun on jo pelkästä ajatuksen esittämisestä järkkynyt.
Lyhyt ohje: hanki hyvä avioerojuristi ja ero vireille niin kauan kuin miehellä on vielä tuloja.
Mun mies vaihtaa myös nyt kolmekymppisenä alaa, mut ei haittaa kun tulot nousee tonnin kuussa :) Tosin sillä on tässä kuuden vuoden aikana tullut useampi kolmen a:n kriisi ja haluaa vaihtaa ammattia, autoa ja asuntoa. Onneksi ei sentään vielä akkaa ;)