Tuttavallani on diagnosoitu 2. tyypin diabetes, kun kerroin hänen odottavan vauvaa, kaverini sanoi...
"kannattaako sen nyt lapsia tehdä". Kun kysyin kaverini reaktiosta, kaverini kertoi olevansa sitä mieltä, että jos ihmisellä on diagnosoitu sairaus, hänen ei "kannata" lisääntyä. Kaverillani on itsellään atooppinen iho, mutta hän on puhunut hankkivansa tulevaisuudessa lapsia. Mielipiteitä?
Kommentit (25)
Vaikeaa olisi, jos pitäisi jossain työryhmässä olla mukana päättämässä, mitkä sairaudet vaikuttaisi lisääntymiseen ja mitkä ei.
Sano sille atoopikolle ettei hänen kannata lisääntyä alhaisen älykkyytensä vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten se kaveri ei itse tiennyt odottavansa vauvaa?
tuttava ja kaveri on kaksi eri asiaa
Tavallaan olen samaa mieltä eli perinnöllisiä sairauksia ei kannata siirtää eteenpäin.
Toisaalta vaikea atooppinen iho on erittäin ikävä asia...
En ottaisi kantaa kenenkään raskauteen, olipa heillä mitä fyysisiä sairauksia tahansa.
Sitä en oikeasti ymmärrä, miksi psyykkisesti sairaat ihmiset, jotka eivät jaksa huolehtia edes itsestään, hankkivat lapsia.
Toki jos minulla olisi joku vakava periytyvä sairaus taustalla, niin varmasti miettisin tarkkaan uskallanko tehdä lapsia. Kaverisi tapauksessa on kuitenkin kyseessä 2 tyypin diabetes, joka on elintavoista johtuva sairaus eikä sen pitäisi periytyä (saa korjata jos olen väärässä)? Joka tapauksessa ei kannata päätään vaivata tuollaisilla..:)
Eipä siinä moni itsekäs vanhempi mieti että kyseessä kuitenkin on sen lapsen mahdollisesti koko elämä sairaana, on vain saatava se oma lapsi. Vaikka maailma on täynnä kotia tarvitsevia lapsia jo ennestäänkin
Diabetes on suurempi riski sikiölle, kuin atooppinen iho. molemmat tietysti voi periytyä, mutta ihan vain raskautta katsoen.
Yleensä moni suoltaa suustaan sellaista mitä ei ees jälkikäteen muista sanoneensa.
Kannattaisi hetken aikaa miettiä ennen sanomista. Itse möläyttelen kaikenlaista, mutta en enää. Yritän antaa itsestäni fiksun vaikutelman.
Kakkostyypin diabeteksessa on kyllä voimakas geneettinen komponentti. Toisaalta sellaista ihmistä ei löydykään jolla ei mitään perinnöllisille sairauksille altistavia geenejä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä moni itsekäs vanhempi mieti että kyseessä kuitenkin on sen lapsen mahdollisesti koko elämä sairaana, on vain saatava se oma lapsi. Vaikka maailma on täynnä kotia tarvitsevia lapsia jo ennestäänkin
No mistä niitä kodittomia lapsia saa, torilta? Diabetes muuten estää adoption useimmista maista.
Kyllähän tuo omat riskinsä raskauteen aiheuttaa. Etenkin, jos tauti vasta huomattu, eikä välttämättä olla totuttu uusiin elintapoihin. Itsekin saattaisin vähän huolestua, mutta toivottavasti hän on hyvässä hoidossa ja tarkkailussa. Diabetes ei ole mikään pikkujuttu, vaikka onkin niin yleinen. Raskauskin on aina terveysriski
Vierailija kirjoitti:
Kakkostyypin diabeteksessa on kyllä voimakas geneettinen komponentti. Toisaalta sellaista ihmistä ei löydykään jolla ei mitään perinnöllisille sairauksille altistavia geenejä olisi.
Tämä. Ja vähän löytyy ylipäänsä sellaisia ihmisiä, joiden olisi "luvallista" lisääntyä, jos näiden altistavien geenien lisäksi syynättäisiin muut epäsuotavat ominaisuudet.
Miksi yleensäkään juoruilet tuttavan asioista kaverille tai päinvastoin? Onko sinun asiasi juoruta raskauksista ja sairauksista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä moni itsekäs vanhempi mieti että kyseessä kuitenkin on sen lapsen mahdollisesti koko elämä sairaana, on vain saatava se oma lapsi. Vaikka maailma on täynnä kotia tarvitsevia lapsia jo ennestäänkin
No mistä niitä kodittomia lapsia saa, torilta? Diabetes muuten estää adoption useimmista maista.
Oli myös pirun vaikea päästä au pairiksi.
Mulla on kolme lasta ja viisivuotiaasta saakka olen sairastanut DM1. Olen ylpeä että olen onnistunut selviämään nelikymppiseksi ja saanut kolme tervettä upeaa lasta. Enempää minun ei tarvitse saavuttaa, jos vielä yhden vuosikymmenen onnistuisi elämään niin bueno, saisi lapset aikuisiksi. En koe olevani huono ihminen että olen hankkinut lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä moni itsekäs vanhempi mieti että kyseessä kuitenkin on sen lapsen mahdollisesti koko elämä sairaana, on vain saatava se oma lapsi. Vaikka maailma on täynnä kotia tarvitsevia lapsia jo ennestäänkin
No mistä niitä kodittomia lapsia saa, torilta? Diabetes muuten estää adoption useimmista maista.
Eikö se nimenomaan kerro jotain siitä, pitäisikö itselleen d2:n hankkineen lisääntyä vai ei?
Mun miehellä on dm1, täyttää 40, on käytännössä täysin terve lukuunottamatta insuliinin tarvetta. Juossut maratonin ja väitellyt tohtoriksi. Kyllä tässä lähdetään siitä että hän elää pidempäänkin kuin 10v. Lisäksi koko perheen elintavat ovat terveellisemmät tuon sairauden ansiosta. Lapset ainakin toistaiseksi terveitä, ja "melko" hyvät geenit saaneet noin muuten. Dm1 ei periydy kovin vahvasti, yli 90% siihen sairastuneista EI löydy ko. Sairautta lähisukulaisilta. Tämä vaikutti lastentekopäätökseen meillä kyllä. (Terkut tutuille!)
Ihmisillä on ihan tajuton määrä sairauksia,osa puhkeaa vasta aikuisiällä. Ystävällesi voi myös puhjeta diabetes, tai joku muu sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on dm1, täyttää 40, on käytännössä täysin terve lukuunottamatta insuliinin tarvetta. Juossut maratonin ja väitellyt tohtoriksi. Kyllä tässä lähdetään siitä että hän elää pidempäänkin kuin 10v. Lisäksi koko perheen elintavat ovat terveellisemmät tuon sairauden ansiosta. Lapset ainakin toistaiseksi terveitä, ja "melko" hyvät geenit saaneet noin muuten. Dm1 ei periydy kovin vahvasti, yli 90% siihen sairastuneista EI löydy ko. Sairautta lähisukulaisilta. Tämä vaikutti lastentekopäätökseen meillä kyllä. (Terkut tutuille!)
Et sä ole mikään sanomaan yhdenkään diabeetikon puolesta mistä tässä -tai tossa- lähdetään. Sä et ole se diabeetikko vaikka miehesi onkin enkä tajua miten tohtoritutkinto liittyy asiaan millään tavoin.
Miten se kaveri ei itse tiennyt odottavansa vauvaa?