Vierailija

Eihän tämä ole täysjärkisen hommaa lainkaan. Seinät kaatuu päälle eikä mihinkään pääse kun ei ole autoa eikä palveluita lähellä. Sekoan.fi

Kommentit (8)

Vierailija

Voisitteki muuttaa paikkaan jossa kulkee vaikka julkiset kulkuvälineet niin pääsisit johonkin? Kyllä minullakin nyppii jos pitää vain omissa nurkissa pyöriä. Välillä vähän eri maisemiin lapsen kanssa niin helpottaa.

Vierailija

Pyykkiä, ulkoilua, ruokaa, tiskiä, leikkiä, milloinkahan ehtis nuo ikkunatkin pestä ja huomenna sama homma alusta uudelleen. Pitkän talven jälkeen voikukkien kitkeminenkin nurmikolta on virkistävää vaihtelua. :D onneks tulee syksy ja pääsee takas töihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Hyvin, itse asiassa. Olin paljon sähköpostitse yhteydessä kavereihin. Notkuin av:llä.  Pälätin miehelle iltaisin, kun se pääsi duunista.

Ja ennen kaikkea ajattelin, että se on tärkeä ja arvokas elämänvaihe. Jos minusta olisi tuntunut, että teen toisarvoista duunia (kun en saa palkkaa ja edistä uraa), niin olisin varmasti ollutkin ryytyneempi. Mutta jos äitiyttä ja pienen lapsen kasvattamista täyspäiseksi aikuiseksi arvostaa, se auttaa asiassa rutosti.

Totta kai oli aamuja, jolloin tympi aloitta jokapäiväinen rumba alusta. Kotiäidin työ ei lopu koskaan, joten se on siten aika epäkiitollista.

Mutta pyrin joka päivä tekemään jotakin kivaa lasten kanssa: piirtämään, maalaamaan, askartelemaan, lukemaan, käymään ulkona. Vaikka ne ovat tavallaan myös uuvuttavia juttuja, niin pelkästään sisällä kykkiminen se vasta ryydyttääkin. Ja lapset ovat rakkaita, ja heidän kanssaan kokee kumminkin myös iloisia hetkiä, jos niitä "nyt-hitto-ne-haalarit-päälle-niin-kuin-ois-jo!" -hetkiäkin...

Kannattaa karsia pois turhat tekemiset. Mitä väliä, vaikka koti ei olekaan tip top joka hetki? Mies mukaan viikkosiivon tekoon ja kaupassa käynteihin.

Ja mies pitää nakittaa olemaan lasten kanssa parina iltana viikossa, että sinä ap saat omaa aikaa. Mennä lenkille tai käydä leffassa tai vaikka vaan nukkua. Oman ajan otto auttaa jaksamaan.

Ja JOS ei jaksa, niin muksut hoitoon ja sinä töihin. Vielä se on meidän omassa vallassa, onneksi, koska lapset viedään tarhaan. Jo pelkkä ajatus siitä, että kotonaolokausi on rajallinen ja sinä itse päätät, koska se päättyy, auttaa.

Vierailija

Hyvin jaksanut. Johtuu varmaan siitä, että meillä on lapset nukkuneet vauvasta lähtien hyvin, ei siis ole tarvinnut univelasta kärsiä ja olen jaksanut puuhailla kaikkea. Meillä on kyllä onneksi auto niin päästään milloin vain lähtemään. Käydään äippäkavereilla, perhepuistoissa, luonnossa liikkumassa ja omalla pihalla lapset purkavat energiaa sillä aikaa kun itse laitan pyykkiä kuivumaan, hoidan pihaa tai vain lötköttelen aurinkotuolissa lehden ja kahvin kera vilkuillen, että lapsilla kaikki ok. Lapset pian 2v. ja 4v. ja kolmatta odotan. On kyllä ollut elämäni parasta aikaa tää kotona olo, töitä ehtii taas tehdä kolmannen lapsen jälkeen lähes 40v., nautin nyt tästä "vapaudesta".

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pyykkiä, ulkoilua, ruokaa, tiskiä, leikkiä, milloinkahan ehtis nuo ikkunatkin pestä ja huomenna sama homma alusta uudelleen. Pitkän talven jälkeen voikukkien kitkeminenkin nurmikolta on virkistävää vaihtelua. :D onneks tulee syksy ja pääsee takas töihin.

Kotiäitiä vastaavassa hommassa myös, eli omaishoitajana, eipä päivä eroa mitenkään toisistammme.

Tuli perseessä hirveällä kiireellä kauppa- ja asiointireissut, pikavauhtia takaisin kotiin.

Onneksi on netti ja treffipalstat josta löysin mukavan kirjoittelukaverin, piristää päivää ihmeesti ja antaa virtaa elämään.

Kotimies

Vierailija

Välillä kyllä puuduttaa niin ettei tekis mieli muuta kun mennä peiton alle piiloon ja nukkua päivän ohi. Mutta ei lasten takia voi. No itseä auttaa kun asetan joka päivälle jonkun tehtävän/kotityön minkä hoidan, esim tänään silitin jo viikon pyykit ajattelin kylppärin siivota illalla ym. Toissapäivänä siivosin keittiöstä roskiskaapin. Suunnittelee vaikka aamukahvilla mitä tekee päivän aikana niin yhtäkkiä onkin paljon puuhaa ja päivät kuluu itsestään. Eikä aina haittaa vaikkei kaikkea jaksais tehdä, tekee niitä juttuja ja kotitöitä mitkä sinä päivänä tuntuvat kivoilta. Tilanteen mukaan täytyy myös välillä jättää kotityöt kokonaan tekemättä ja etenkin hienolla ilmalla lähteä lasten kanssa vaan pihalle ja ottaa eväät mukaan ja keksiä kaikkee ulkopuuhaa.

Vierailija

Olin töissä paikassa, jossa oli koko ajan helvetillinen kiire ja suunnitelmat ja työvuorot saattoivat muuttua lennosta. Jäin kotiin lapsen ollessa 11-kuinen kun mies meni töihin. Elämästä tuli huomattavasti helpompaa ja oli aikaa vihdoin pestä uuni, lattiat, tehdä vähän puutarhatöitä, lukea avoimen yliopiston kursseja, keinua pihalla jne... Ei meilläkään autoa ole mutta näin kesällä pyörällä pääsee kyllä 10 kilometrin säteellä minne vain.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla