Lue keskustelun säännöt.
vanhusten hoito
Vivve
25.05.2016 |
Enemmän välittävää henkilökuntaa, tarpeeksi palkkaa, niin olisi ehkäpä ainakin pieni askel kohti parempaa. Isäni oli liki vuoden eräässä Espoon sairaalassa ja jos en olisi vienyt häntä ulos niin ei olisi saanut hengittää raitista ilmaa n. vuoteen. Ts ei viety koskaan ulos. En myöskään usko että veisi paljon enemmän aikaa ottaa märkä vaippa pois ja laittaa kuiva tilalle, nyt oli 3 märkää vaippaa päällekkäin ja märän painosta johtuen housut olivat kintuissa, tosi kivaa kävellä p...e paljaana sairaalan käytävällä.Näitä kauhu tapahtumia oli vaikka kuinka ja äkäinen henkilökunta. Vastapäätä oli potilas joka ei pystynyt itse syömään , tarjotin tuotiin ja kun se oli ollut siinä 30 min niin tultiin sanomaan eikö " Kallelle " maistunut ruokaa tänään . Eduskunnan terveys/hoito asioista päättävää väkeäkin voisi nähdä " ilmoittamatta" ( ts . yllätyskäynnit ) eri vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Saisivat nähdä tosi asioita. Yllätys tarkastuksia pitäisi tehdä enemmän ihan Valviran taholta.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Henkilökunnan lisääminen ei poista ongelmaa ainakaan kaikissa tapauksissa. Henkilökunnan asenne vaikuttaa paljon enemmän.
On aivan sama, istuuko kansliassa "raportilla" 2 vai 12 hoitajaa, jos potilaat ovat sen ajan aivan omassa onnessaan. Olen käynyt katsomassa omaista laitoksessa, jossa oli kanslian ovessa lappu " olemme raportilla klo 13-14.30". Ovi oli lukossa eikä heitä saanut silloin häiritä. Kerran joku nosti vahingossa perseensäpenkistä, kun menin pyytämään potilaalle jotain, mutta muut läsnäolleet palauttivat hänet pikaisesti ruotuun. Siinä kansliassa istui ainakin 5 henkeä parhaimmillaan, ja osastolla oli lisäksi 2 muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Toinen heistä istui sen asukkaan vieressä, jota ei voitu ulkoiluttaa, kun oli niin vähän henkilökuntaa. Potilaspaikkoja oli 12. Minun järkeni mukaan aikaa ei mene yhtään enempää ulkoiluttamisessa kuin vieressäistumisessa, mutta ei kuulemma harjoittelija ( joka vieressäistuja oli) ei vastuu- ja vakuutuskysymysten vuoksi saanut ulkoiluttaa. Vieressä istui siksi, että kiinnisidottua ei lain mukaan saa jättää yksin vaan on oltava sekä kuulo että näköyhteys. Tämän potilaan vieressä istui joku ainakin vierailuaikaan siksi, että oli aiottu soittaa poliisille ja ilmoittaa laittomasta sitomisesta, jos löytyy sidottuna yksin. Oli muuten siinä vaiheessa ihan kävelykuntoinen, mutta siksi sidottiin kun samalla osastolla oli muuan väkivaltainen potilas ...
* terveisiä teille, jotka tunnistatte tapauksen*
En oikein ymmärtänyt tekstiäsi. Miten asioiden pitäisi mielestäsi olla? Raportilla pitää olla sekä aloittava vuoro, että riittävän moni lopettavasta vuorosta. Totta kai siellä on silloin useampi ihminen kansliassa istumassa. Mitä vähemmän rapsanpitoa häiritään, sen nopeammin henkilökunta sieltä pääsee töihinsä. Jokainen keskeytys, usein asia joka olisi voinut sen vartin odottaa, pidentää tätä aikaa.
Miten sinä olisit ratkaissut tämän ongelman, että joku joudutaan sitomaan? Mikä on parempi vaihtoehto sille, että ihmisen turvallisuus taataan, kun hän on vaaraksi itselleen tai muille? Ei ketään huvikseen sidota, tähän tarvitaan lääkärin lupa. Viittasit että yksi syy rajoittamiseen oli väkivallan uhka. Se on otettava aina tosissaan. Laitokset ovat täynnä hauraita vanhuksia, joille se naapurihuoneen dementikon nyrkinisku voi olla kohtalokas. Et varmasti haluaisi sitä omalle kohdallesi tai omalle omaisellesi, että viimeiset vuodet elämästä pitää elää väkivallan pelossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raportti on siinä mielessä ongelmallinen, että se on pakko pitää ja tietenkin se pidetään silloin kun aamuvuoron työvuoro on päättymässä ja iltavuoron alkamassa. Eli siinä 13-15 välillä jossain kohtaa. Olen jo pitkään miettinyt, että ajoittavatko jotkut omaiset käyntinsä tahallaan juuri siiheksi koska tietävät, että silloin on raportti ja hoitajat ovat kiinni siinä?
Miksi 12 potilaan osastolla meni raporttiin 1,5 = 90 minuuttia, kun toisessa paikassa 32 potilaan koko laitoksen raportti kesti noin 30 minuuttia? Ehkö sinä olet se, joka osaat antaa tähän kysymykseen vastauksen. Molemmat samanlaisia dementoituneita hoitavia paikkoja, joissa asukkaat eivät paljon vaihtuneet.
Omaiset ajoittivat käyntinsä siihen aikaan siksi,että oli sopiva aika muiden töiden ja asiointien kannalta. Sitä paitsi oli ihan hyvä, että siellä sattui olemaan edes joku omainen paikalla silloinkin, kun joku kaatui ja loukkasi itsensä. "Meitä ei saa nyt häiritä" tiuskaisi henkilökunta suljetun oven takaa, kun vierailulla olevat lapset menivät sanomaan, että eivät he saa nostettua sitä mummoa ylös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökunnan lisääminen ei poista ongelmaa ainakaan kaikissa tapauksissa. Henkilökunnan asenne vaikuttaa paljon enemmän.
On aivan sama, istuuko kansliassa "raportilla" 2 vai 12 hoitajaa, jos potilaat ovat sen ajan aivan omassa onnessaan. Olen käynyt katsomassa omaista laitoksessa, jossa oli kanslian ovessa lappu " olemme raportilla klo 13-14.30". Ovi oli lukossa eikä heitä saanut silloin häiritä. Kerran joku nosti vahingossa perseensäpenkistä, kun menin pyytämään potilaalle jotain, mutta muut läsnäolleet palauttivat hänet pikaisesti ruotuun. Siinä kansliassa istui ainakin 5 henkeä parhaimmillaan, ja osastolla oli lisäksi 2 muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Toinen heistä istui sen asukkaan vieressä, jota ei voitu ulkoiluttaa, kun oli niin vähän henkilökuntaa. Potilaspaikkoja oli 12. Minun järkeni mukaan aikaa ei mene yhtään enempää ulkoiluttamisessa kuin vieressäistumisessa, mutta ei kuulemma harjoittelija ( joka vieressäistuja oli) ei vastuu- ja vakuutuskysymysten vuoksi saanut ulkoiluttaa. Vieressä istui siksi, että kiinnisidottua ei lain mukaan saa jättää yksin vaan on oltava sekä kuulo että näköyhteys. Tämän potilaan vieressä istui joku ainakin vierailuaikaan siksi, että oli aiottu soittaa poliisille ja ilmoittaa laittomasta sitomisesta, jos löytyy sidottuna yksin. Oli muuten siinä vaiheessa ihan kävelykuntoinen, mutta siksi sidottiin kun samalla osastolla oli muuan väkivaltainen potilas ...
* terveisiä teille, jotka tunnistatte tapauksen*
En oikein ymmärtänyt tekstiäsi. Miten asioiden pitäisi mielestäsi olla? Raportilla pitää olla sekä aloittava vuoro, että riittävän moni lopettavasta vuorosta. Totta kai siellä on silloin useampi ihminen kansliassa istumassa. Mitä vähemmän rapsanpitoa häiritään, sen nopeammin henkilökunta sieltä pääsee töihinsä. Jokainen keskeytys, usein asia joka olisi voinut sen vartin odottaa, pidentää tätä aikaa.
Miten sinä olisit ratkaissut tämän ongelman, että joku joudutaan sitomaan? Mikä on parempi vaihtoehto sille, että ihmisen turvallisuus taataan, kun hän on vaaraksi itselleen tai muille? Ei ketään huvikseen sidota, tähän tarvitaan lääkärin lupa. Viittasit että yksi syy rajoittamiseen oli väkivallan uhka. Se on otettava aina tosissaan. Laitokset ovat täynnä hauraita vanhuksia, joille se naapurihuoneen dementikon nyrkinisku voi olla kohtalokas. Et varmasti haluaisi sitä omalle kohdallesi tai omalle omaisellesi, että viimeiset vuodet elämästä pitää elää väkivallan pelossa.
Mielestäni asioiden pitäisi olla niin, että potilaat eivät ole käytännössä heitteillä reilua tuntia, koska henkilökunta on raportilla. En ymmärrä, miksi molemmat lopettavan vuoron hoitajat ovat raportilla samaan aikaan, ja miksi aikaa meni niin paljon ( ks edellinen viesti).
Minä ratkaisin kotihoidossa sitomisongelman siten, että dementikolla oli riittävästi tekemistä, eli sai liikkua vapaasti. Tasapaino ja liikkumiskyky säilyi eikä ollut niin levoton. Toisaalta yksi syy laitokseen joutumiseen oli juuri se, että en minä voinut vahtia häntä taukoamatta yötä päivää. Sama perustuslain vapaudenriistopykälä koskee niin kotihoitoa kuin laitosta, eli ei saa sitoa ilman laillista lupaa, eikä sellaista lakia ole olemassa vieläkään, jonka perusteella sidotun saa jättää yksin. Jos sellaisen löydät, kerro meillekin.
Lain mukaan sitomiseen tarvitaan lääkärin lupa, mutta saman lain mukaan sidottuna olevaan on oltava koko ajan sekä näkö- että kuuloyhteys - siis molemmat ainakin siihen aikaan voimassa olleen lain mukaan! Tämä ratkaistiin psykogeriatrisella osastolla vierihoidolla. Laitonta on siis sidottuna olevan jättäminen yksin, ei sitominen kun siihen on lääkärin lupa.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa olisi yksi ratkaisu ollut eristää se yksi väkivaltainen potilas, jonka vuoksi sidottiin MUITA potilaita, jotta hän ei löisi ohi köpötteleviä mummoja. Ehkä hänen omaisensa olivat vielä vihaisempia sitomisesta kuin me. Sidottiin siis väärä ( vääriä) henkilöitä eikä sitä yhtä, joka oli muille vaarallinen.
Jos haluat tietää ratkaisuehdotuksia muihinkin sitomiseen johtaneisiin tapahtumiin, niitä tässä niitä tulee:
- Sidottiin, kun kaivoi kukkamullat ruukuista ja söi kasveja - laitetaan somistevihreiksi syötäviä salaatteja tai nostetaan kasvit niin korkealle, että kukkamummo eri ryhdy niitä hoitelemaan.
- Lääkittiin puolikuolleeksi psykoosilääkkeillä, koska oli vähällä sytyttää tulipalon - otetaan keittolevyt pois käytöstä kun henkilökunta ei ole keittiössä tai pidetään keittiön ovi lukossa ainakin öisin.
- Itsetuhoinen, kun kääriin kaulaansa muovia - pidetään kaulaankäärittävät muovit poissa käsien ulottuvilta ( vaikka ei varmaan kukaan itseään muovipussilla hirttäisi, tämä mummo laittoi 'kaulahuivia suojaksi')
- putoaa sängystä ja loukkaa itsensä - laitetaan lattialle patja tai laitetaan nukkumaan lattialla olevalle patjalle ( näin toimittiin psykogeriatrisella).
Tarvitsetko muihinkin sitomisasioihin ratkaisuja? Kysy vaan, täältä niitä kyllä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Laitokset ovat täynnä hauraita vanhuksia, joille se naapurihuoneen dementikon nyrkinisku voi olla kohtalokas. Et varmasti haluaisi sitä omalle kohdallesi tai omalle omaisellesi, että viimeiset vuodet elämästä pitää elää väkivallan pelossa.
Miksi sidotaan se hauras vanhus (vanhukset) eikä sitä yhtä kovanyrkkistä miestä?
Tähän en koskaan saanut vastausta, kun asia oli meillä ajankohtainen. Ehkä nyt sinä kerrot sen meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa ulkoiluttaa myöskään alaikäinen omainen samasta syytä, ei vaikka 17-vuotias jääkiekkoilija voisi kantaa mummonsa vaikka reppuselässä kevyesti mihin vaan.
Ei pidä paikkaansa, ei tarvi olla edes omainen. Meillä esim. käy joillakin asukkailla alaikäisiä "ystäviä" jotka ulkoiluttaa askukasta. (Ilmeisesti omainen/asukas maksaa palvelusta jotakin korvausta)
Teillä on ilmeisesti yksityinen palveluasunto, jossa asukas itse maksaa vuokran, ruuan, hoidon, lääkkeet ym eivätkä he ole samalla tavalla henkilökunnan vastuulla kuin niissä laitoksissa, joissa ei edes talon henkilökuntaan kuuluva harjoittelija saa päästää vanhuksia suljetulle sisäpihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa ulkoiluttaa myöskään alaikäinen omainen samasta syytä, ei vaikka 17-vuotias jääkiekkoilija voisi kantaa mummonsa vaikka reppuselässä kevyesti mihin vaan.
Ei pidä paikkaansa, ei tarvi olla edes omainen. Meillä esim. käy joillakin asukkailla alaikäisiä "ystäviä" jotka ulkoiluttaa askukasta. (Ilmeisesti omainen/asukas maksaa palvelusta jotakin korvausta)
Teillä on ilmeisesti yksityinen palveluasunto, jossa asukas itse maksaa vuokran, ruuan, hoidon, lääkkeet ym eivätkä he ole samalla tavalla henkilökunnan vastuulla kuin niissä laitoksissa, joissa ei edes talon henkilökuntaan kuuluva harjoittelija saa päästää vanhuksia suljetulle sisäpihalle.
Ei ole kyse yksityisestä palveluasumisesta. Asumisesta jokainen asukas toki maksaa vuokraa, samoin hoitomaksuja joihin sisältyy ruoka. Lääkkeet maksetaan palveluasumisessa itse, kela korvaukset toki kuuluu asukkaille samoin kuin esim. kotona asuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitokset ovat täynnä hauraita vanhuksia, joille se naapurihuoneen dementikon nyrkinisku voi olla kohtalokas. Et varmasti haluaisi sitä omalle kohdallesi tai omalle omaisellesi, että viimeiset vuodet elämästä pitää elää väkivallan pelossa.
Miksi sidotaan se hauras vanhus (vanhukset) eikä sitä yhtä kovanyrkkistä miestä?
Tähän en koskaan saanut vastausta, kun asia oli meillä ajankohtainen. Ehkä nyt sinä kerrot sen meille.
Hiukan outo kysymys en oikein ymmärrä mitä tarkoitat. Ei sitomiseen saa/anneta lupaa jos joku toinen asukas on tarpeen sitoa.
Miksi kovanyrkkistä miestä ei sidota? Potilaan rajoittaminen ei oikein ole luvallista, vaan esim. agressiivisesti käyttäytyvä olisi ensisijaisesti pystyttävä rauhoittamaan tai sijoittamaan esim. yksikköön jossa henkilökuntaa on riittävästi estämään agresiivisuuden kohdistuminen muihin.
Miksi hauras vanhus sidotaan? Ehkä on vaarana että hän lähtee liikkeelle vaikka jalat ei esim. kanna ja vaarana on että hän kaatuu ja murtaa esim. lonkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko työpaikkasi sellainen, jossa itse vanhuksena haluaisit olla? Märissä vaipoissa, sidottuna, ruokatarjotinta katsellen? Montako hoitajaa on tässä ketjussa...
Ikävä kyllä hoidotta jää ja rahat viedään. (omakohtaisesti nähnyt vanhuksen terminaalihoidon, jota ei saanut)
Hoitajia en ekana lähtisi syyttelemään, henkilökuntaa on liian vähän. Rahaa tarvitaan muualla, nähkääs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa ulkoiluttaa myöskään alaikäinen omainen samasta syytä, ei vaikka 17-vuotias jääkiekkoilija voisi kantaa mummonsa vaikka reppuselässä kevyesti mihin vaan.
Ei pidä paikkaansa, ei tarvi olla edes omainen. Meillä esim. käy joillakin asukkailla alaikäisiä "ystäviä" jotka ulkoiluttaa askukasta. (Ilmeisesti omainen/asukas maksaa palvelusta jotakin korvausta)
Teillä on ilmeisesti yksityinen palveluasunto, jossa asukas itse maksaa vuokran, ruuan, hoidon, lääkkeet ym eivätkä he ole samalla tavalla henkilökunnan vastuulla kuin niissä laitoksissa, joissa ei edes talon henkilökuntaan kuuluva harjoittelija saa päästää vanhuksia suljetulle sisäpihalle.
Vanhusten hoito ei pääsääntöisesti nykyisin ole laitoshoitoa vaikka vanhus asuisi ns. vanhainkodissa. Muutamia lähinnä hoivaosastoja on vielä palvelukeskuksissa jäljellä, mutta suuntaus on se että myös ne muutetaan palveluasumiseksi. Laitoshoitoa on lähinnä tarjolla terveyskeskuksissa silloin kun kyse on niin sairaista vanhuksista että nämä eivät pysty asumaan omissa esim. tehostetunpalvelun asunnoissa.
Iltavuorolaisille raporttia ei tarvitse olla pitämässä kuin yksi aamuvuorolainen. Näin meillä oli entisessä työpaikassani jossa oli 16 potilasta. Ei hommaan mennyt kuin max. 30 minuuttia. Täytyy olla aika hidas puhumaan jos 1,5 tuntia saa kulumaan raporttiin osastolla jossa ei potilasvaihtuvuus ole kovin tiheä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko työpaikkasi sellainen, jossa itse vanhuksena haluaisit olla? Märissä vaipoissa, sidottuna, ruokatarjotinta katsellen? Montako hoitajaa on tässä ketjussa...
Jos ja kun en pärjäisi kotona oma työpaikkani on kyllä sellainen jossa voisin asua. En usko että välttämättä silti haluaisin vaan mieluiten siellä omassa kodissa. Toivon toki että esim. virikkeitä olisi nykyistä tilannetta enemmän tai sitä olisi niin paljon kuin asukkailla parhaimmillaan on. Ideaali tillanne nykyisin usein vaatii sitä että omaiset vievät tai järjestävät vaihtelua palvelukodin arkeen. Jonkun muun järjestämistä virikkeistä huolimatta uskoisin kuitenkin että ne eivät voisi korvata omaisten kanssa vietettyä aikaa tai heidän yhteydenpitoaan.
Sidottuna omassa työpaikassa ei pidetä ketään. Laidat sängyissä monella on. Märkiä vaippojakaan hyvin vähän koska siihen pyritään että vaippa olisi valittu oikein sen mukaan onko vanhus sen kuntoinen että kykenee käymään wc:ssä ja tekemään tarpeensa wc:ssä. Wc:ssä käyttäminen ei välttämättä auta yhtään jos tarpeet ei kuitenkaan wc käynnillä tule. Voi olla että turhat käynnit jopa rasittaisi vanhusta tarpeettomasti.
Ruuassa on parantamisen varaa ja varmasti myös kehittämistarpeita vastaamaan sitä mitä itse olen tottunut syömään. En ole tottunut syömään esim. maitopuuroja samalla tavalla kuin he jotka ovat nykyään vanhuksia. Uskon myös että tulevaisuudessa ruuan suhteen ollaan ja osataan olla entistä vaativampia, sitä en tiedä onko siihen mahdollisuus lisätä yhteiskunnan varoja vai joudunko käyttämään esim. säästöjä siihen että saan ruokaa jota haluan syödä. Toivon että minua ei pakoteta syömään, mutta autetaan silloin kun ja jos tarvitsen apua.
Hoitajilla on usein myös laiskaa asennetta ja sitä ei määrän lisäyksellä paranneta.
Kerran istuin käytävällä, kun hoitajat viettivät liki puolitoista tuntia kahvitaukoa. Ei siinä mitään työasioita puhuttu. Juteltiin matkoista, harjoiteltiin englantia yhden ulkomaalaisen kanssa huvikseen ja juotiin kahvia. Ovi oli auki ja kyllä sieltä joku välillä kävi jonkun pikku työtehtävänkin tekemässä.
Mummoni oli sidottuna käsistään sängynlaitoihin monta viikkoa. Ahdistaa vieläkin, että en silloin teininä muuta kuin kysynyt syytä. (Kuulemma raapi itseään)
Kamalaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa huomioon myös että varsinkin muistisairaiden/vanhusten hoitopaikassa saattaa omaisen silmin näyttää iltapäivällä siltä että hoitajat vaan istuu eikä tee mitään. Silloin on raportti ja kirjaukset kansliassa. Tv-huoneessa saattaa yksi tai pari hoitajaa istuskella kahvikuppi kädessä ja jutella, samalla vahtivat niitä muistisairaita ja välillä tekevät toki muita pikkuhommia jotka ovat ihan yhtä tärkeitä kuin esim ulkoilutus. Tämä on työntekoa ihan yhtälailla, huolehditaan ettei mitään ikävää pääse tapahtumaan. Esim. katsotaan että Martta ei syö niitä kukkia, huolehditaan että Pekka löytää omaan vessaan eikä pissaa käytävälle jne, lisäksi ollaan vaan läsnä. Se on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa huomioon myös että varsinkin muistisairaiden/vanhusten hoitopaikassa saattaa omaisen silmin näyttää iltapäivällä siltä että hoitajat vaan istuu eikä tee mitään. Silloin on raportti ja kirjaukset kansliassa. Tv-huoneessa saattaa yksi tai pari hoitajaa istuskella kahvikuppi kädessä ja jutella, samalla vahtivat niitä muistisairaita ja välillä tekevät toki muita pikkuhommia jotka ovat ihan yhtä tärkeitä kuin esim ulkoilutus. Tämä on työntekoa ihan yhtälailla, huolehditaan ettei mitään ikävää pääse tapahtumaan. Esim. katsotaan että Martta ei syö niitä kukkia, huolehditaan että Pekka löytää omaan vessaan eikä pissaa käytävälle jne, lisäksi ollaan vaan läsnä. Se on tärkeää.
Tämä se juuri on vikana, että ei suunnitella koko osastoa niin, että "Martta ei syö kukkia". Pekan ( ja Martankin) käytävälle pissaaminen on sitten huonommin hallittavissa, mutta ei vaipat ole välttämättä oikea ratkaisu. Voitte uskoa, että kotonakin on mietitty vaikka mitä, jotta "Martta" ei pissaisi ainakaan eteiseen eikä keittiöön. Mikä siinä olikin, että osasi kulkea naapuriin, mutta omassa kodissaan ei löytänyt vessaa vaan pissaili lattialle.
Entä millä tavalla henkilömäärän lisääminen voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, että tätä "Marttaa " puhutellaan "Mammuksi" ? Koskaan eläessään hänestä ei sitä nimeä ole käytetty vaan aivan muuta tyyliin "emäntä". Henkilökunta perusteli tätä "Mammua" sillä, että "meillä on täällä toinenkin Martta, jota puhutellaan Mammuksi". Että se siitä yksilöllisestä hoidosta. (tämä todellisesta tapauksesta mutta eri nimellä)
Ei ongelma ole se, että hoitajat istuvat potilaiden parissa ja ovat läsnä vaikka kahvikuppi kädessä. Ongelma on se, että hoitajat EIVÄT ole läsnä vaan keskenään suljetun oven takana ja potilaat heitteillä.
Luulisi, että hoitajat voivat keskustella tarpeellisista potilaiden asioista muutenkin kuin koko henkilökunnan ollessa poissa potilaitten luota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitokset ovat täynnä hauraita vanhuksia, joille se naapurihuoneen dementikon nyrkinisku voi olla kohtalokas. Et varmasti haluaisi sitä omalle kohdallesi tai omalle omaisellesi, että viimeiset vuodet elämästä pitää elää väkivallan pelossa.
Miksi sidotaan se hauras vanhus (vanhukset) eikä sitä yhtä kovanyrkkistä miestä?
Tähän en koskaan saanut vastausta, kun asia oli meillä ajankohtainen. Ehkä nyt sinä kerrot sen meille.
Hiukan outo kysymys en oikein ymmärrä mitä tarkoitat. Ei sitomiseen saa/anneta lupaa jos joku toinen asukas on tarpeen sitoa.
Miksi kovanyrkkistä miestä ei sidota? Potilaan rajoittaminen ei oikein ole luvallista, vaan esim. agressiivisesti käyttäytyvä olisi ensisijaisesti pystyttävä rauhoittamaan tai sijoittamaan esim. yksikköön jossa henkilökuntaa on riittävästi estämään agresiivisuuden kohdistuminen muihin.
Miksi hauras vanhus sidotaan? Ehkä on vaarana että hän lähtee liikkeelle vaikka jalat ei esim. kanna ja vaarana on että hän kaatuu ja murtaa esim. lonkansa.
En vieläkään ymmärrä, miksi lääkäri ei antanut lupaa sitoa sitä kovanyrkkistä miestä vaan hänen sijastaan sidottiin niitä mummoja, joilla ainoa vaaratekijä sillä osastolla oli nimenomaan kyseinen mies, ei heidän omat "hauraat luut".
En tiedä vieläkään, mistä se laki löytyy, joka kumoaa perustuslain vapauspykälän eli sallii sitomisen lääkärin luvalla ILMAN VÄLITÖNTÄ VALVONTAA. Sitä on etsiskelty jo yli kymmenen vuotta. Kertoisiko joku laitoksissa sidottuja potilaita yksin jättävä, mihin lakiin hänen toimintansa perustuu.
Vaipoista; eturauhasongelmista kärsivä mies virtsaa tiheästi pieniä määriä kerrallaan, ja pidätyskyky on huono. Silloin käytännössä jonkinlainen inkotenssisuoja ja vaipat ovat ihan välttämättömyys. Vaihtoehtona on pistää ihminen istumaan pöntöllä koko päivän.
Varhaisesta nukkumaanmenosta ja liian aikaisin aloitetuista iltatoimista sen verran, että klo 20 on useimmille lähemmäs satavuotiaille ihan viimeisin nukkumaanmenoaika. Kun iltapala on klo 19 ja sen hoitamiseen menee se 45 minuuttia, niin on ihan utopiaa, että vartissa saataisiin kaikki rättiväsyneet ja siksi normaaliakin enemmän sekaisin olevat muistisairaat petiin. Se vaan ei onnistu, raihnaisilla ihmisillä alkaa tuohon aikaan helposti olla yliväsymyksen oireina heikentynyttä tasapainoa, sekavuutta ja voimien loppumista. On paljon inhimillisempää hoitaa iltatoimet hyvissä ajoin alta pois, niin että ihminen pääsee suoraan iltapalapöydästä sänkyyn, tai vastaavasti voi syödä iltapalan sängyn reunalla jos ei voimat enää riitä päiväsaliin menemiseen.
Iäkkäät ja sairaat ihmiset tarvitsevat eri asioita kuin nuoret ja terveet.
Vierailija kirjoitti:
Kertoisiko joku laitoksissa sidottuja potilaita yksin jättävä, mihin lakiin hänen toimintansa perustuu.
Kymmenen vuotta sitten perusteet oli kai hiukan toiset kuin nykyisin.
Se miksi itse joudun pyytämään luvan rajoittaa esim. vanhuksen liikkeelle lähtöä perustuu siihen että ehkäisen kaatumista tms.
Jos yksikössä on agressiivinen asukas joka on vaaraksi muille kerron siitä lääkärille tai meidän yksikön tilanteessa mahdollista on soittaa myös hätäkeskukseen. En tiedä yhtäkään tilannetta jossa muille uhkana oleva asukas olisi jätetty yksikköön.
Kymmenen vuotta sitten tapahtuneita asioita on tosi vaikea selvittää tässä vaiheessa. Minusta asia olisi pitänyt ja kannattanut selvitää heti. Jos hoitaja ei osannut vastata perusteisiin kysyä niitä lääkäriltä jne.
Vanhusten huonosta kohtelusta väärin syyttää aina resurssipulaa,
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kyselyn tulos vanhusten kohtelusta hätkähdyttää. Vanhuksia kohdellaan kovakouraisesti, heitä rangaistaan ja moititaan ja heidän oikeuksiaan rajoitetaan.
Kyselyssä ilmi tulleet epäkohdat eivät ole uusia.
Puolustuskyvyttömien vanhusten ihmisarvon perään ovat kyselleet toistuvasti heidän omaisensa ja myös hyväkuntoisimmat vanhukset. Suurin uutinen on siinä, että muutosta parempaan yhä vain odotellaan.
Valvira on kartoittanut vanhustenhoidon nykytilaa kysymällä tällä kertaa hoitajilta itseltään. He ovat vanhusten kanssa yötä päivää ja siten vanhustyön parhaita asiantuntijoita.
Kyselyyn vastanneet antavat kuvan resurssipulasta ja jatkuvasta kiireestä. Mutta näkyy vastauksissa myös huonoja käytäntöjä, osaamattomuutta ja alalle soveltumattomuutta.
Hoiva- ja palveluyksiköissä töissä olevista ja kyselyyn vastanneista peräti 93 prosenttia on havainnut jonkinlaista kaltoinkohtelua. Ristiriitaiselta tuntuu, että työntekijöiden havainnot voivat vaihdella samassakin yksikössä. Se mikä toisen mielestä on kovakouraista ja huonoa kohtelua, on toiselle normaalia.
Runsaat raportoinnit vanhusten huonosta hoidosta ovat osoitus hoitohenkilöstön hyvästä ammattietiikasta ja heidän itselleen asettamista laatuvaatimuksista. Työn kunnolliseen tekemiseen ei vain riitä aika ja käsiparit.
Työntekijät eivät ole halunneet kaunistella ja pimittää vallitsevia olosuhteita. Heillä oli kyselyssä tilaisuus saada äänensä kuuluville. Kuka voisi kyselyn julkistamisen jälkeen enää vaatia uusia säästöjä ja leikkauksia?
Tulosten takana on ongelma, jonka yhteisiä nimittäjiä ovat työolot, työntekijöiden määrä ja työn järjestelyt. Työntekijät eivät ole näihin tyytyväisiä.
Viimeistään nyt palveluyksiköihin on laadittava ohjeet ja toimintamalli, jonka avulla kaltoinkohteluun pystytään puuttumaan. Kyselyyn vastanneiden enemmistö ei ollut tietoinen minkäänlaisen toimintamallin olemassaolosta.
Vuoden alusta on ollut voimassa sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuus. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle, jos hän huomaa epäkohtia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.
Tämä tieto ei ole mennyt läheskään kaikkien työntekijöiden tietoon.
Tarkat ja kaikkien tiedossa olevat ohjeet ovat vain yksi osa hyvää ja inhimillistä hoitoa ja hoivaa. Kaikkein ratkaisevinta on työntekijöiden asenne.
Syksyllä 2014 käynnistyi Ylen A-studion projekti Hoivakoti kuntoon. Siinä päästettiin kolme asiantuntijaa ravistelemaan tavallisen hoivakodin työjärjestelyjä ja rutiineja.
Asukkaiden toiveet ja tarpeet nostettiin kaiken tekemisen lähtökohdaksi. Yhtäkään hoitajaa ei lisätty, mutta uudet toimintatavat vähensivät hoitajien työtaakkaa sitä mukaa kun asukkaat löysivät oma-aloitteisuuttaan.
Toivottavasti Valviran seuraava kysely kertoo jo muutoksista."
Kunnollinen, häiriintymätön raportti on erittäin tärkeä potilasturvallisuuden kannalta. Potilaiden hoidon tarpeet muuttuvat jatkuvasti, ja ne käydään raportilla läpi. Siinä vaiheessa yleensä on käytettävissä aamun näytteenoton labratulokset tai jokin muu tärkeä tieto, joka olennaisesti vaikuttaa siihen, miten seuraava vuoro potilasta hoitaa. Joidenkin potilaiden kunto myös vaihtelee paljon päivittäin ja päivän mittaan, on hyvin tärkeää tietää, oliko tämä aamu sellainen, että potilas jaksoi tehdä asioita, montako hoitajaa tarvitaan siirtymiin ja oliko kunto ylipäänsä sellainen, että häntä kannattaa nostaa ylös ollenkaan, jos se on hyvin heikolle potilaalle kohtuuton rasite. Nämä näin esimerkkinä. Rapsa ei ole mikään ylimääräinen kahvitunti tai tauko kuten jotkut näyttävät kuvittelevan, vaan erittäin tärkeä työkalu hyvään hoitoon.