Miten ihmeessä te tulitte toimeen opiskeluajan tuilla?
Opiskeluaikana kun sitä tukea ei saanut kuin sen vajaa 500 euroa kuukaudessa suoraan käteen. Silloinkin vain osa opiskelijoista saa opiskelujen ohessa töitä ja vain osa ottaa lainaa. Silti opiskelijat pärjäävät hyvin tuon ajan, rahaa jää monella bilettämiseenkin ja matkailuun jopa. Ymmärrän vielä, että opiskeluaikana voi tehdä tiukkaa rahan kanssa, mutta että se vinkuminen jatkuu vielä työelämässäkin. Jos te olette osanneet tulla toimeen opiskeluaikana sillä 500 eurolla, niin miten yhtäkkiä sillä ruhtinaallisella 2000 euron palkallakin vielä vingutaan, kun raha ei riitä? Ei kai kaikki valittajat voi olla mitään tupakoitsijoita tai himoshoppaajia, jotka siis kuluttavat rahat addiktioonsa.
Kommentit (55)
Me pula-ajan lapset olimme tottuneet tulemaan vähällä toimeen, joten säästeliäästi käytettiin velkarahaakin. Lukuvuoden loppuessa tilillä oli aina sen verran markkoja, että selvisi ensimmäiseen palkkaan asti. Eihän se elämä todellakaan leveää ollut, mutta kun me kaikki olimme yhtä köyhiä, niin ei sitä osannut muuta kaivatakaan. Hieman runsaammin minulla oli ensimmäisen kerran rahaa käytössäni, kun olin opiskelijavaihdossa. Stipendi ynnä muut tuet olivat hyvät. Silloin saattoi käydä aika usein ulkona syömässä, ei toki valkoisten liinojen ääressä, mutta grillibaarissa ja etnisissä paikoissa sentään. Sen vuoden jälkeen elämä Suomessa tuntui aluksi tiukalta, mutta äkkiä sitä luiskahti taas vanhoihin uomiinsa. Alkuvuosina pidin muuten tarkkaa tilikirjaa menoista ja siitä oli kyllä hyötyä, kun näki jokaista lakupötköä ja tikkuaskia myöten, mihin raha oli mennyt.
Minäkin sain sen vajaan 500 euroa. Vuokra oli alle 300 euroa. Puhelinlaskut olivat parin kympin luokkaa. En juuri shoppaillut enkä matkustellut. Baareissa kyllä kävin, mutta eipä niihinkään mennyt kuin pari kymppiä illassa. Koskaan ei ollut tili tyhjänä ennen opintotuen maksupäivää.
Mä sain kotoa rahaa. Ilmainen lounas ja asuntolassa asuin ilmaiseksi. Pitää tyytyä vaatimattomampaan oloon. Nykyään ei olisi varaa elää opintotuilla, kun on perhe elätettävänä.
mä en muuten oikein tajua näitä "kesätyösäästöillä elin/reissasin/juhlin opiskeluaikoina" että missä kesätöissä parikymppisenä oikein tienaa niin paljon, että sillä elelee koko seuraavan lukuvuoden? Itse opiskeluaikoina ne kesätyöt oli siivoushommaa 7 euron tuntipalkalla, ja en saanut edes noita töitä opiskelupaikkakunnaltani, vaan kotipaikkakunnalta. Kuitenkin piti opiskelupaikkakunnan kämpän vuokra yms. maksaa siitä kesän ajaltakin, että käteenjäävä osuus kesäkuukausilta noista hommista oli lopulta jotakin muutaman satasen, alle tonnin luokkaa, per kuukausi.
Jos laskisi että nettopalkka siivoushommasta vaikka 1000 eur/kk, siitä (edullinen!) vuokra 300= 700 eur. Siitä muiden laskujen (puhelin-, ehkä yksi sähkölasku) ja kesäkuukausilta (3kk) jäisi nettoa noin pari tonnia. Ei sillä nyt hirveästi vuoden aikana reissata/juhlita/shoppailla. Usein näitä kesätöitä ei edes ollut koko kesäksi, vaan jonkun kuukauden-pari.
Veikkaan että monella "mee töihin, niin mäkin menen/menin!" -huutelijalla ne kesätyöt on/oli todellisuudessa jonkun sukulaisen firmassa, jonne pääsi/pääsee aina, kun rahantarvetta on.
Vierailija kirjoitti:
mä en muuten oikein tajua näitä "kesätyösäästöillä elin/reissasin/juhlin opiskeluaikoina" että missä kesätöissä parikymppisenä oikein tienaa niin paljon, että sillä elelee koko seuraavan lukuvuoden? Itse opiskeluaikoina ne kesätyöt oli siivoushommaa 7 euron tuntipalkalla, ja en saanut edes noita töitä opiskelupaikkakunnaltani, vaan kotipaikkakunnalta. Kuitenkin piti opiskelupaikkakunnan kämpän vuokra yms. maksaa siitä kesän ajaltakin, että käteenjäävä osuus kesäkuukausilta noista hommista oli lopulta jotakin muutaman satasen, alle tonnin luokkaa, per kuukausi.
Jos laskisi että nettopalkka siivoushommasta vaikka 1000 eur/kk, siitä (edullinen!) vuokra 300= 700 eur. Siitä muiden laskujen (puhelin-, ehkä yksi sähkölasku) ja kesäkuukausilta (3kk) jäisi nettoa noin pari tonnia. Ei sillä nyt hirveästi vuoden aikana reissata/juhlita/shoppailla. Usein näitä kesätöitä ei edes ollut koko kesäksi, vaan jonkun kuukauden-pari.
Veikkaan että monella "mee töihin, niin mäkin menen/menin!" -huutelijalla ne kesätyöt on/oli todellisuudessa jonkun sukulaisen firmassa, jonne pääsi/pääsee aina, kun rahantarvetta on.
Siinähän huutelet, kyllä hoitoalan kesätöitä löysi ainakin noihin aikoihin ihan omasta kaupungista. Suhteita ei ollut, mutta kun työharjoittelut teki hyvin niin niitä suhteita sai luotua. Ja talviaikaan ei tosiaan mennyt paljon rahaa, kun laitoin että ostin pelkästään ruokaa niin se on hyvin lähellä totuutta, kuljin esim joka paikkaan kävellen joten en tarvinnut bussikorttia. Vaatteetkin kesti tuon opiskeluajan, etteintarvinnut juuri ostaa, nuo oli tietty vanhempien kustantamia nuo minun vanhat vaatteet. Sorry jos sinua loukkaa että joku on pärjännyt oikeasti omillaan. T:8
Ja vielä lisättäköön että en pitäny lomaa kuin ehkä viikon kesässä. Nyt tietty alapeukutetaan mutta tuo ei ole rehentelyä vaan totuus. Jokainen tekee niin kuin itse haluaa. Voit itse laskea kun ruokaan ei montaa sataa nuukaillen kuukaudessa mene, niin kyllä siitä jää yhteen ulkomaan matkaan ihan kevyesti rahaa. Kesälomaa oli lähes 3kk. Edelleen 8.
Kävin töissä. Opiskelin 2001-2005 ja töitä oli ensin hampurilaisravintolassa, sitten toimistossa respana jne. Kyllä hyvä ja nirsoilematon aina duunia saa. Opintotuki, asumislisä ja se maksimi mitä sai ansaita kuussa riitti hyvin asumiseen yksityiseltä vuokratussa yksiössä ja ruokaan/bileisiin Helsingissä.
Opintotuki on TUKI, se ei ole palkka, ei kukaan oleta että sillä yksin pärjää.
Aaa, niin joo, tottakai joku hoitsuopiskelija saa/sai helpommin kesätöitä ja muita töitä. Itse olin yo-opiskelija, eikä sellaista selkeää ammatillista kesätyötä ollut helppo saada.
Olen käynyt koko opiskeluajan kaupassa töissä sen verran, että olen sieltä saanut ylimääräiset 300-600e/kk joka kuukausi, kesäisin tietenkin enemmän. Siihen päälle opintotuki n. 470e/kk. Lisäksi asumme poikaystäväni kanssa yksiössä kauempana keskustasta. Ja kyllä vaan on varaa matkustella, kun muuten elää niukasti. Valintoien maailma.
Kyllä lähes kaikki opiskelijat käyvät enemmän tai vähemmän säännöllisesti töissä, jos nyt ei koko opiskeluaikaa, niin ainakin osan siitä. Loput rahoitetaan lainoilla tai pieni onnekkaiden joukko vanhempien avustuksilla. Muistan ensimmäisiltä opiskeluvuosilta tosin että oli niitäkin, jotka jättivät syömättä säästääkseen illan kaljarahoihin. Valintoja, jälleen kerran.
Kun on toissa ja koulussa 70 tuntia viikossa, ei ehdi paljoa tuhlaamaan. Maksan tuista ja palkoista vain vuokran, veden/sahkon/internetin ja ruoan, joskus todella harvoin prepaid-aikaa, vaatteita tai elektroniikkaa hajonneen tilalle. Elaminen on oikeasti tosi halpaa - en edes tieda kuukausikulujani mutta saastoon jaa 800-1000 euroa kuussa palkasta riippuen. Lopetan tyot pian kun en vain jaksa tata oravanpyoraa.
"Miten ihmeessä te tulitte toimeen opiskeluajan tuilla?"
En mitenkään. Helsingissä ei tuet riitä edes vuokran maksuun, mutta kiitos veronmaksajat siitä mitä sain, koska auttoihan se toki hieman.
Työtä piti opintojen ohella tehdä, ja ihan hyvä näin. Valmistuminen venyi, mutta sai hyvää kokemusta ja "jalkaa ovenväliin". Vanhemmilta pyysin rahaa silloin kun kehtasin, olisivat auttaneet enemmänkin, mutta ei oma luonto antanut myöten. Ihan hyvä sekin - eri tavalla ajattelee raha-asioita, kun on itse rahat ansainnut.
Onneksi jonkin sortin töitä aina löytyi, nykyään taitaa tilanne olla erilainen?
Sain vanhemmiltani tukien lisäksi n. 1000€ kuukaudessa, asuin myös vanhempieni omistamassa yksiössä. Matkustin ja elin leppoisaa elämää ilman rahahuolia. Nyt olen töissä, mutta en saa tukia tai rahaa vanhemmiltani ja minun pitää maksaa vuokraa... Oli se opiskeluelämä kyllä ihan parasta!
Itse selvisin pääkaupunkiseudulla opintotuella ja kesätyörahoilla. Lainaa en ottanut ja nyt jälkikäteen ajateltuna hyvä niin, koska nyt ei olis varaa maksella sitä. Sain normikesätöitä ihan omilla ansioillani, en suhteilla. Olihan se aika penninvenytystä, kun mulla oli suhteellisen kallis asunto, jossa asun edelleenkin, mutta tämä on niitä valintakysymyksiä. Tosin asuin aika pitkään porukoilla opiskelujen alkuvaiheessa...
Tulojen lisääntyessä menotkin on kummasti kasvaneet, mutta joudun mä edelleen pihistelemään. Näillä pätkä- ja osa-aikatöillä ei paljoa juhlita vieläkään. Tosin nyt on sentään varaa käydä edes kerran vuodessa pidemmällä kuin Tallinnassa, ei mulla ollut opiskeluaikana varaa matkustella.
En mitenkään. En nosta tukia ja teen 40-50h viikossa keikkaa. Koulu kestänyt 6 jo vuotta, mutta minkäs teet. En voi ketään velvoittaa mua elättämään ja pärjättävä on. Sillä tulorajojen summalla saisin juuri ja juuri vuokran ja laskut hoidettua, ruokaa en.
Helposti kun elin solussa. Lisäksi sain kesätöistä ja muista hommista säästettyä opiskeluaikana noin 10k€