Voisitko olla sellaisen ihmisen kaveri, joka on tuomittu taposta?

No en kyllä. Olisi se aika järkyttävää. Jos tapahtuneesta olisi kulunut kauan jo aikaa ja tälle tapolle tai murhalle olisi joku ymmärrettävä syy, esim. uhri tehnyt tosi paljon pahaa tälle murhaajalle/tappajalle, eikä tämän tekijän olisi syystä tai toisesta ollut mahdollista saada käsitellä tätä tämän uhrin aiheuttamaa tuskaa tai sitten esim. tappaja/murhaaja olisi ollut psykoosissa tekonsa hetkellä. Ja jos tällainen tyyppi olisi tänäpäivänä tosi ok ja henkisesti vakaa tyyppi, niin sitten voisinkin olla ystävä.

Olen kirjoittanut puolustukselle materiaalia ja hommannut lääkärintodistuksia ym yhdelle miehen sukulaiselle jota syytettiin tapon yrityksetä. Ja hoitanut myöhemminkin paljon hänen asioitaan. Hän säästyi vankilalta niillä perusteilla jotka hankin. Olen Käyttänyt häntä meillä kylässä ja lapsiani hänellä kylässä tapahtuman jälkeenkin.

Asiat ei ole aina vaan mustaa ja valkoista. Niitä sävyjä on niin kovin paljon. Mutta kyllähän tuollainen väkivallanteko aina saa varuilleen ja muuten en ole kyllä ollut tietääkseni tekemisissä vankilaan määrättyjen ym kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kuka oikeasti haluaa tuntea ja olla ystävä murhaajalle, tappajalle, pahoinpitelijälle, raiskaajalle, namusedälle, rattijuopolle, narkomaanille, alkoholistille, homolle, mielisairaalle, vammaiselle tai muuten poikkeavalla yksilölle. 

Parasta pysyä erossa roskajoukosta kokonaan ja antaa heidän kulkea omissa joukoissaan. Parasta olisi jos nämä merkittäisiin tatuoinnilla tai jollain muulla tavalla niin että osaisi heitä välttää. Vielä parempi olisi jos poikkeavat suljettaisiin omille leireilleen niin kunnon ihmiset saisivat olla rauhassa.

Hei, ei ole fiksua leimata ketään roskajoukoksi. Osoitat tällä sivistymättömyyttäsi ja kykyä ajatella asioita laajemmin, eli hahmottaa kokonaisempaa kuvaa. Elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, mitä jos sinä tai joku sinulle tärkeä ihminen joutuisi elämässään tuohon mainitsemaasi "roskajoukkoon", eikö silloin sinulla tai tärkeäksi kokemallasi ihmisellä saisi olla enää ystäviä? Mielestäni näet maailmaa hyvin kapeakatseisesti. Onko kukaan muu koskaan huomauttanut sinulle tästä? Oletko itse itsessäsi ollenkaan tietoinen tästä?

En, vaikka olenkin sitä mieltä että kaikkia pitää jollain tasolla yrittää ymmärtää. Tiedän erään, joka on kihloissa muutama vuosi sitten murhasta tuomitun kanssa ja heillä on 1-vuotias lapsi. En käsitä, miten se pystyy...

En. En myöskään sellaisen, jolla on tapana olla väkivaltainen.

Helposti voisin.

Voisin olla ja olenkin, murhaajasta en osaa sanoa. Kai sekin riippuisi tilanteesta. Jos se olisi vaikka murhannut jonkun pedarin tai raiskaajan nii todellakin voisin olla kaveri.

Eipä ole tämäkään niin mustavalkoista. On ihan eri asia lähteä tutustumaan toiseen ihmiseen ja saada alkumetreillä kuulla, että tällä on takanaan tappotuomio, kuin että vaikka lapsuuden paras kaveri tappaisi toisen ihmisen. Eihän tämä lapsuudenystävä muutu ihmisenä sinänsä miksikään vaikka hirveän teon tekisikin, mutta silti tulisi katsottua karsaammin ihmistä josta et tiedä hirveän paljoa muuta kuin että on tappanut ihmisen.

Aika paha kyssäri.. Mikään ei ole koskaan mustavalkoista, tilanteita pitää katsoa tapauskohtaisesti ja yksilöä kaikessa kokonaisuudessaan.. En silti ihan heti olisi hyppäämässä vankilassa olleiden kelkkaan, kyllä järkyttäisi kuulla jo se, että joku on vankilassa istunut, saati sitten murhasta tai taposta. Jokainen murha ja tappo on surullinen ja suren siinä sekä tekijän että uhrin puolesta.

Juu, olenkin yhden. Mutta hänellä oli teolleen sikäli ymmärrettävä syy. Tappoi sukulaisen, joka oli käyttänyt häntä hyväkseen vuosikausia. Lähipiiri tavallaan tiesi asiasta, mutta kieltäytyi näkemästä totuutta ja puuttumasta asiaan.Nuorena aikuisena kaveri oli sitten psyykkisesti todella huonossa kunnossa. Sai syyn epäillä, että hyväksikäyttäjällä oli uusi uhri. Ei nähnyt muuta keinoa lopettaa kierre, kuin tappaa tämä tekijä (kuten sanoin, oli todella huonossa kunnossa). Oikeudessa todettiin alentuneesti syyntakeiseksi, ja tuomio oli lievemmästä päästä.

Tietenkin voisin olla taposta tuomitun kaveri. Jokainen kykenee tappamaan pakon edessä. Joskus se voi vain tapahtua vahingossa. Itsepuolustukseksi esimerkiksi, tai vaikkapa sodassa, sillä siinähän vastuu ei ole itsellä. Asia ei ole mustavalkoinen.

Meillä kaikilla on menneisyytemme ja oikeusjärjestelmä antaa tuomion. Sillä kuitataan rikos/tapaturma ja aloitetaan puhtaalta pöydältä. Joten tottakai voisin.

Vierailija kirjoitti:

Juu, olenkin yhden. Mutta hänellä oli teolleen sikäli ymmärrettävä syy. Tappoi sukulaisen, joka oli käyttänyt häntä hyväkseen vuosikausia. Lähipiiri tavallaan tiesi asiasta, mutta kieltäytyi näkemästä totuutta ja puuttumasta asiaan.Nuorena aikuisena kaveri oli sitten psyykkisesti todella huonossa kunnossa. Sai syyn epäillä, että hyväksikäyttäjällä oli uusi uhri. Ei nähnyt muuta keinoa lopettaa kierre, kuin tappaa tämä tekijä (kuten sanoin, oli todella huonossa kunnossa). Oikeudessa todettiin alentuneesti syyntakeiseksi, ja tuomio oli lievemmästä päästä.

Ja tämä kuulostaa ehkä oudolta, mutta en pelkää tätä ihmistä juuri siitä syystä, että teko oli harkittu. Tai, no harkinta on ehkä vähän väärä sana. Suunniteltu. Kun kyseessä ei ollut mikään kännissä pikaistuksissaan tehty tappo, joka on alkanut jostain väärinymmärryksestä tai pahimmillaan siitä, että on tullut riitaa pullosta.