opo tarpeeton ammatti

Ainakin yläasteella... Meillä oli opo joka oli ilmeisesti sitä mieltä ettei kouluttamattomien vanhempien lapsesta voi tulla mitään. Sanoi varmaan kaiken saman siskoilleni. Olemne nyt kaikki korkeasti koulutettuja. Yleensä sanoun tuolle kukkahattutädille että haluan astronautiksi.

Lukiossa ja yliopistossa opinto-ohjauksella on todella suuri merkitys. Siitä olen melkolailla samaa mieltä, että yläasteella niitä opoja tai opinto-ohjauksen tunteja ei tarvita oikein mihinkään. Ne jotka ovat menossa lukioon, tietävät sen yleensä jo seiskaluokalta lähtien. Ja ammattikouluun menijät löytävät kyllä oman alansa jostain esitteestäkin.

En olisi koskaan selvinnyt lukiosta ilman opon tukea.

Oonkin ain ihmetelly mitä neki puuhaa, kahvittelevat oikeiden opettajien kaa.

Yläasteella se opo oli aika turha. Ei mua oikeestaan kiinnostanut sen jutut, olin jo päättänyt minne haluan ja minne haen - ja sinne sitten pääsin ja menin. Eli amikseen. Toisaalta sitten, amiksessa ei ollut minkäänlaista opinto-ohjausta missään vaiheessa, ei meillä puhuttu ollenkaan jatko-opinnoista. Olinkin ihan pihalla kun amiksen jälkeen porukka haki ammattikorkeisiin ja yliopistoihin, en tiennyt niistä yhtään mitään. Ei puhuttu edes siitä missä tuota kyseistä alaa olisi voinut jatko-opiskella tai mitään. Se on vituttanut jälkeenpäin kun huvittaisi opiskella vaikka töiden ohella jotakin lisää. Siirryin siis amiksesta suoraan työelämään, mutta kyllä ihan eri alalle kuin mihin opiskelin.

on varmasti hyviäkin opinto-ohjaajia, mutta sellaisista opoista kuin mitä itsellä ni on kokenusta, niin suurin hyöty olsi, jos he siirtyisivät muihin tehtäviin, eivätkä toimi unelmien murskaajina. - Opon tulisi minusta kyetä kartoittamaan reitti mitä kohti nuori voisi päästä ainakin lähelle unelma opiskelupaikkaansa ja tai kertoa eri vaihtoehdoista. Ei jokainen poika ole kiinnostunut tekniikasta tai kaikkien tyttöjen haavena ole päästä sairaanhoitaja oppiin lukion jälkeen.