Epäreilu arviointi työharjoittelusta

Näin hoitoalan aikuisopiskelijana ja miehenä voin sanoa, että edes jotenkin fiksusti käyttäytyvä mies saa lähes aina automaattisesti kolmosen. Miehenä erottuu muista harjoittelijoista ja tekemällä korjaustöitä sekä muita "miesten töitä" nousee työpaikan hierarkiassa muiden harjoittelijoiden edelle. Vakituisen työpaikankin sain heti valmistumisen jälkeen. En keksi  siihenkään mitään muuta syytä kuin sukupuoleni  

Vierailija kirjoitti:

Minkälaiseen opiskeluun ylipäätään kuuluu harjoittelua? Ei tule mieleen kuin kandit ja ehkä hoitajaopiskelijat.

KAIKKI ammatilliset (perus-, ammatti-, erikoisammatti-) ja amk-tason sekä monet akateemiset tutkinnot sisältävät pakollista harjoittelua (jota eri tutkinnoissa kutsutaan eri nimellä, mutta idea sama). Pikemminkin voisit kysyä missä opinnoissa EI sitä ole. Joku DI ehkä? 

Pitää olla pieni maailma jos tämä on ihan uutta tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Näin hoitoalan aikuisopiskelijana ja miehenä voin sanoa, että edes jotenkin fiksusti käyttäytyvä mies saa lähes aina automaattisesti kolmosen. Miehenä erottuu muista harjoittelijoista ja tekemällä korjaustöitä sekä muita "miesten töitä" nousee työpaikan hierarkiassa muiden harjoittelijoiden edelle. Vakituisen työpaikankin sain heti valmistumisen jälkeen. En keksi  siihenkään mitään muuta syytä kuin sukupuoleni  

Minä keksin: hoitoala. Yritäpä samaa ihmettä vaikka media-assarina tai datanomina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin hoitoalan aikuisopiskelijana ja miehenä voin sanoa, että edes jotenkin fiksusti käyttäytyvä mies saa lähes aina automaattisesti kolmosen. Miehenä erottuu muista harjoittelijoista ja tekemällä korjaustöitä sekä muita "miesten töitä" nousee työpaikan hierarkiassa muiden harjoittelijoiden edelle. Vakituisen työpaikankin sain heti valmistumisen jälkeen. En keksi  siihenkään mitään muuta syytä kuin sukupuoleni  

Minä keksin: hoitoala. Yritäpä samaa ihmettä vaikka media-assarina tai datanomina.

Totta tämäkin. Mutta toimiiko sama myös naisilla miesvaltaisilla aloilla?

Huonoon arvosanaan johtavat opiskelijan osalta kiinnostuksen puute, epäitsenäisyys, aloitekyvyttömyys, kyvyttömyys oppia, myöhästely, ilmoittamattomat poissaolot.

Ohjaajan osalta persoonallisuus  ratkaisee: jotkut ohjaajat lähtevät positiivisuuden kautta ja haluavat palkita kehityksestä, jotkut taas hakevat virheitä ja rankaisevat niistä.

Vierailija kirjoitti:

Harjoittelijan ei tarvitse olla täydellinen saadakseen kolmosen. Hänen täytyy olla riittävän hyvä suhteessa tavoitteisiin ja opintopisteisiin. Ja aivan rehellisesti; eihän se hoitotyö rakettitiedettä ole. Jos kolmosesta tehdään jotenkin saavuttamaton asia, yritetään keinotekoisesti tehdä aivan tavallisista asioista jotenkin hirveän vaikeita.

Olen aika usein törmännyt juuri tuohon, että työpaikoilla luullaan, että 3 tarkoittaa jotain täydellisyyttä, joten sitä ei voisi kenellekään antaa. Monet kerrat olen joutunut selittämään, että ei kun meillä on katsos tällaiset arviointikriteerit käytössä, ja jos opiskelija hallitsee asiat, jotka kriteereissä kolmoseen vaaditaan, niin sitten pitää antaa kolmonen. Missään arviointiperusteissa ei ole vaatimuksena täydellisyys. Kyllä se sitten joskus lyhyemmän ja joskus pidemmän selityksen jälkeen on mennyt perille. t. amisope

Olin työssäoppimassa kolmen kuukauden ajan (maaliskuusta-toukokuuhun), ja kysyin jo hyvissä ajoin, että onko heidän firmastaan mahdollisuutta saada kesätöitä. Minulle sanottiin, että he eivät ota kesätyöntekijöitä, koska kesällä on yleensä niin hiljaista.

Aloin sitten hakemaan kesätöitä, jotka alkaisivat heti harjoittelun päätyttyä kesäkuun alussa, ja onnistuinkin saamaan työpaikan muualta. Tämän jälkeen kävikin ilmi, että työnantajani joutuu johonkin leikkaukseen toukokuun lopulla, ja hän on sairaslomalla koko kesäkuun. Työnantaja kysyi, että voisinko jäädä kesätöihin kesäkuun ajaksi. Koska olin jo saanut koko kesäksi mualta töitä, niin sanoin, että valitettavasti ei onnistu. Tästä työnantaja sitten suuttui, ja sanoi että en  kuulemma ole motivoitunut ja luotettava työntekijä, joten tämän takia minulle ei voi antaa kolmosta!

Ärsyttää vieläkin, sillä jos sanotaan että ei ole kesätöitä, niin en todellakaan jätä työnhakua sen varaan, että niitä hommia yhtäkkiä löytyisikin.

Harjoittelu on vilkaisu työelämään. Valitettavan usein työpaikoilla on henkilöitä, jotka eivät edes  halua nähdä toisessa mitään positiivista. Harjoittelijasta vaan kaikki hyöty irti ja huonot arvosanat siihen päälle, ihan ilkeyttään.

Mitä väliä sillä arvosanalla on? Ei se työnantajia kiinnosta.

Harjoittelusta ei saanut numeroa, vain hylätty/hyväksytty ja sanallinen arviointi. Yhdessä paikassa ohjaajana ollut ämmä antoi pelkkää negatiivista palautetta. Hän inhosi minua alusta alkaen ja ihan sama mitä tein tai olin tekemättä. Minulla oli kuitenkin jo työkokemustakin ko. alueelta, joten osasin asioita jo valmiiksi ja varmasti paremmin kuin sellainen joka ei ollut niitä vielä tehnyt ollenkaan. Arviossa ei ollut osaamisesta puhuttu mitään, vain haukuttu minua persoonana. Kaikista muista harjoitteluista sain erinomaiset arviot, joten en varmasti ole niin paska ihminen kuin siinä sanottiin.. Nimikirjaimet oli A.T. ja hoitoala kyseessä. Myöhemmin kuulin nuoremmalta opiskelijalta, että tällainen oli kyseisellä ihmisellä oikein tapana. Ihmettelen vain miksi opiskelijan ohjaajaksi laitetaan henkilö, jolla siihen ei ole alkeellisiakaan kykyjä.

Melkein kymmenen vuotta myöhemmin kommentoin mut joo sama 🤣 kun mulle sanottiin harjoittelussa että oisin voinu kysyä enemmän, niin rupesin miettiin ihan oikeen kovasti että mitä vittua ne halus mun kysyvän kun ei ollu mitään kysyttävää.

Olin siis liian hiljanen heidän makuun.. Se paikka oli kyl muutenkin ihan semmonen juorukerho. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tulevia työnantajia kiinnosta joku harjoittelusta saatu numero. Ihan sama mitä siellä lukee.

Ja siksi nykyisin valmistuu sairaanhoitajia, joilla ei ole mitään aavistusta siitä, miten töitä tehdään.

Sairaanhoitajan harjoitteluista ei työnantaja anna numeroa. Sekoitat varmaan ammattikoulujen harjoitteluihin?

Olen jo eläkkeellä ja teen keikkaa vielä hoitoalalla. Suuri on hämmästykseni, kun työt ei suju työkohteissa. Tekijät tekee vain pakko rutiinit. Ympärillä tekemättömiä hommia. Mietin heidän asenteitaan. Eräs kertoi, että on tekevinään töitä, kun hänelle ollaan maksavinaan palkkaa?

Heitä arvioin entisenä opiskelijoiden ohjaajana. Nyt tuntuu, että joskus 20vuotta sitten hylkäämäni harjoittelijan suoritus oli sittenkin parempi, kuin näiden tekijöiden suoritteet. Taso on laskenut ja paljon. Jotenkin apotista on tullut työn kohde ja asiakkaat ovat toisella sijalla. 

Ps. 30 vuoden aikana hylkäsin kaksi harjoittelua. Eivät ymmärtäneet, että osaamista on myös työaikojen noudattaminen ja aktiivinen osallistuminen työtehtäviin.

Sehän on harjoittelupaikka, ei tarvitsisi arvioida kuin työntekijää. No sait harjoittelua myös vit tu maisesta pomosta.