Epäreilu arviointi työharjoittelusta

Minkälaiseen opiskeluun ylipäätään kuuluu harjoittelua? Ei tule mieleen kuin kandit ja ehkä hoitajaopiskelijat.

Minulla on juuri samanlaisia kokemuksia! Kolmosen olen saanut tasan yhdestä, mutta juuri noilla perusteluilla sitten muista kakkoset, että vaikka sinun tiedot ja taidot varmasti olis kolmosen tasolla, MUTTA kun kyllähän sitä nyt aina vois olla vielä parempi niin se on kakkonen. Ja arvatkaa ärsyttikö se siinä vaiheessa kun olen kaksi vuotta yrittänyt päästä jatko-opiskelemaan mutta kun sinne minne olen halunnut on pitäånyt olla oikeasti se paperi melkein täydellinen että pääsee edes pääsykokeisiin! No nyt Luojan kiitos muuttui hakusysteemi ja tuli tämä SOTELI-esivalintakoe, ja pääsin kirkkaasti pääsykokeisiin jokaikiseen hakutoiveeseeni vihdoin! 

Kyseessä siis näyttötutkintona suoritettu lh-tutkinto minulla ja haaveena kätilöopinnot. 

Vierailija kirjoitti:

Minut arvioitiin negatiiviseen sävyyn liian hiljaiseksi, joka ei kysellyt tarpeeksi. (Kysyin kyllä, jos oli kysyttävää) Hiljaisuus ei vaikuttanut mitenkään tehtävistä suoriutumiseen. Mutta ämmien alalla pitääkin olla suupaltti paskanjauhaja.

Tismalleen sama arviointi minulla, ja vielä maininta että taidot kyllä kolmosen luokkaa mutta hiljaisuudesta kakkonen. Kiitti vaan. 

Juu ei sitä tosiaan työnantajat sitä numeroa kysele mutta tähän asti jatko-opiskelupaikat ovat kyselleet, mikä on erittäin harmillista. 

Up

Meillä kävi niin, että palkattiin tyyppi jonka kaikki mahdolliset numerot oli täysiä, työharjoittelut 1, 2, 2, 2, 1. Ei osannut yhtään mitään, sosiaaliset taidot täysin nollassa, ei osannut tehdä mitään ja istui vaan työpisteellään apua kysymättä. Perehdytyksen aikana ei ollut oikein tehnyt siinäkään mitään, vaan möllöttänyt tuppisuuna ja räpeltänyt jotain aikaan (perehdyttäjä oli aikalailla tehnyt kaiken, kun perehdytettävä oli ollut tyyliin "en osaa" tai jäänyt vaan seisomaan työtehtäviensä eteen), jälleen kysymättä apua. Jutellessa se kyllä osasi kertoa asioista, puhui alan termeillä, vaikutti fiksulta yms. Potkittiin ulos koeajalla ja rekryyn vihaista viestiä. Oli kuulemma ollut ihan täydellinen hakija, tai ainakin hyvä puhumaan...

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi niin, että palkattiin tyyppi jonka kaikki mahdolliset numerot oli täysiä, työharjoittelut 1, 2, 2, 2, 1. Ei osannut yhtään mitään, sosiaaliset taidot täysin nollassa, ei osannut tehdä mitään ja istui vaan työpisteellään apua kysymättä. Perehdytyksen aikana ei ollut oikein tehnyt siinäkään mitään, vaan möllöttänyt tuppisuuna ja räpeltänyt jotain aikaan (perehdyttäjä oli aikalailla tehnyt kaiken, kun perehdytettävä oli ollut tyyliin "en osaa" tai jäänyt vaan seisomaan työtehtäviensä eteen), jälleen kysymättä apua. Jutellessa se kyllä osasi kertoa asioista, puhui alan termeillä, vaikutti fiksulta yms. Potkittiin ulos koeajalla ja rekryyn vihaista viestiä. Oli kuulemma ollut ihan täydellinen hakija, tai ainakin hyvä puhumaan...

Oho, jäi sanomatta: tämän mielestä arvostelut olivat siis epäoikeudenmukaisia ja valitteli niistä. :D

Vierailija kirjoitti:

Arvoitiin numerolla 1, koska ohjaajan mukaan harjoittelijasta ei ole enempää hyötyä, kun ei voi teetättää ylitöitä ja 10-tuntisia päiviä.

Miksi ohjaava opettaja ei kyseenalaistanut tuota numeroa? Hänhän se loppupeleissä sen numeron opintosuorituksiin merkitsee. Arvosanan pitäisi perustua ohjaajan arviointiin, opiskelijan itsearviointiin ja ohjaavan opettajan arviointiin, eli arvosanaksi ei voi tulla 1, jos opettaja ja opiskelija arvioivat numeroksi 3.

Sain 2 ja olin pettynyt sillä aina saanut 3 harjoitteluista. Ope suositteli paikkaa minulle ja otin sen vastaan. Tein tehtävät oma-aloitteisesti ja muutenkin suoriuduin hienosti. Arvioinnissa sain 2,5 joka olisi noussut kolmoseen, mutta ope päätti pudottaa kakkoseen sillä hänen mielestään työpaikan tehtävät eivät soveltuneet täysin työharjoittelun aiheeseen! Vaikka hän itse suositteli paikkaa minulle. Kyllä vitutti.

En ymmärrä opiskelijan tahallista aliarviointia tai hyvien numeroiden pihtaamista, mutta toisaalta ei opiskelijoilla itselläänkään aina ole ihan realistista käsitystä omasta osaamisestaan. Suurin osa toki on ihan tietoinen omista kyvyistään mutta sitten välillä tulee niitä, jotka kuvittelevat olevansa todela hyviä mutta totuus on ihan jotain muuta. Heilel ei yleensä edes mene perille vaikka väliarvioinnissa sanoisi mitä parannettavaa on. Vaikka koko työyhteisö sanoisi, että ei nyt oikein mene harjoittelu putkeen nin silti ovat sitä mieltä että ovat itse oikeassa ja muut väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaiseen opiskeluun ylipäätään kuuluu harjoittelua? Ei tule mieleen kuin kandit ja ehkä hoitajaopiskelijat.

No kyllähän esim psykologian opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu, työpaikallani on ollut monia korkeakouluharjoittelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain erinomaisesti menneestä harjoittelusta 2. Ohjaaja perusteli, ettei periaatteesta anna koskaan kolmosta, ja myönsi ettei keksi minusta mitään kehitettävää tai parannettavaa, sillä työskentelin itsenäisesti ja hallitsin useampia työtehtäviä kuin osa kokeneemmista. Pyysivät harjoittelun jälkeen jäämään töihin, mutta kieltäydyin ja menin paikkaan josta olin aiemmin saanut ansaitsemani arvosanan. Tykkään siitäm että panostani osataan arvostaa.

Ei helvetti. SAMAT!  :D

"Mielestäni ei kannata antaa koskaan kolmosta, koska aina on jotain parannettavaa"

Tämän ihmisen mielestä varmaan kukaan ei ansaitsisi kymppiä kokeesta, koska aina on jotain, mitä et kuitenkaan tiennyt!!!

Olin vanhustyössä harjoittelussa ja sain kiitettävät arvionnit kaikesta mahdollisesta mutta lopuksi sanottiin että en ole kiinnostunut vanhuksista! Ja päälle sanottiin vielä pää kallellaan että eihän kaikesta voi kiitettävää saada!

Olin silloin nuori eikä tullut mieleenkään sanoa ääneen sitä mikä tuli mieleen eli että arvioinnissa ei ollut mitään järkeä logiikkaa koska ne kiitettävät kohdat tekivät lauseen mutta et ole kiinnostunut vanhuksista paikkansa pitämättömäksi. Tuolloin menin vessaan itkemään kiukkuani.

Ja saamaani arviontiin lisättiin tahallaan kiusaamis ja lyttäämiselementti.

Vierailija kirjoitti:

En tajua tota kolmosen pihtaamista. Musta olis kiva antaa 3 jos toinen sen ansaitsee.

Sen jälkeen, kun arviointi muuttui asteikolta 1-5 asteikolle 1-3, ovat arviointikriteerit muuttuneet paljon tiukemmiksi. Tuntuu, että 1 vastaa entistä huonointa arvosanaa, 2 vastaa entisiä 2-4 arvosanoja ja 3 on entinen 5. Kolmosen kriteerit ovat myös todella vaativat ja kapulakielellä kerrottu, tyyliä "toimii työssään innostavasti, motivoivasti, luovasti, sekä tarkoituksenmukaisesti ja perustelee monipuolisesti toimintaansa tiedolla asiakkaan hyvinvointiin liittyvillä lainalaisuuksilla". 

On todellakin sattunut huonoja harjoittelupaikkoja teille! Itse sain kolmosen (1-3) ja ilmoituksen että ovat harmissaan kun ei ole vapaata työpaikkaa paikata minua viimesestä harjoittelusta valmistuessani :) (ovat todella nihkeitä palkkaamaan uusia sinne)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tulevia työnantajia kiinnosta joku harjoittelusta saatu numero. Ihan sama mitä siellä lukee.

Ei ole ihan sama, kyllä minua vaan kiinnosti. Tosin myöhemmin lähipiirissäni oli tällainen tapaus, missä arviointi tapahtui opettajan toimesta väärin (hilasi väkisin arvosanan yhtä pykälää alemmaksi vastoin harjoittelupaikan arvioijan mielipidettä, eikä osannut antaa mitään konkreettisia perusteluja miksi näin) ja sen jälkeen en ole antanut arvosanoille niin isoa painoarvoa.    

Minulle on annettu arvosanoja harjoitteluista joita en ole edes suorittanut.

Heh.

(Kaksoistutkintoni oli järjestetty hyvin, siksi joitain opintoihin kuuluvia osia jäi tekemättä kun ei vain kerinnyt. Kai oli tärkeämpää saada pois vaan koulun kirjoilta silloin kun muutkin valmistuivat ja rahat valtiolta talteen.)

Mun mielestä se kolmonen on jotenkin mystisesti laitettu juttu. Mulle riittää että opiskelija on työparina ja tervettä järkeä ja jotain tietoa löytyy pohjalta. Mulla ei ole kuin yksi ainoa opiskelija ollut jonka en olisi päästänyt harjoittelusta; jos ei viitsitä edes ilmoitella poissaoloa eikä viesteihin vastata niin on aika pitkä miinus.

Mä oon aina saanut jotenkin aivan uskomattoman hyviä opiskelijoita, ja erityisopiskelijoista on kuoriutunut kiitettäviä. Pitää vain osata löytää ne vahvuudet ja se, mikä opiskelijaa motivoi. Ja positiivinen palaute on aina niin tärkeää, jostain asiasta täytyy joka päivä löytää kiittämisen aihe, oon huomannut että se erityisesti saa opiskelijat yrittämään entistä enemmän.

Mun kaveri sai työssäoppimisesta arvosanaks 1, sen ohjaaja oli täys idiootti. Tää mun kaveri on todella tunnollinen ja tekee kaiken mitä pyydetään. Ei epäilystäkään et se olis jotenkin huono. Ohjaaja oli kuulemma vaan kokoajan puhunut "Voi kun se edellinen miesopiskelija oli niin hyvä!" ja käyttäytyny todella ilkeesti opiskelijaa kohtaan.

Opettaja kuitenkin tajus kans ite minkälainen tää ohjaaja oli ja nosti tän mun kaverin arvosanan kakkoseks.

Omalle kohalle sattu ihana ohjaaja työpaikalla ja sano, että ehottomasti antaa mulle kolmosen. Saa nähä minkälaisia tulevat työssäoppimiset on! :D

T: 16v opiskelija

Suoritin työn ohessa täydennyskoulutusta ja esimieheni ei kertaakaan antanut minulle 2 parempaa arvosanaa. Edes liittyen tehtäviin, joita olin hoitanut työssäni itsenäisesti usean vuoden ajan. :-)

Turhantärkeilyähän se ohjaajilta on, jos siitä kolmosesta tehdään(numero, ":D") ihan hirvein kynnys ikinä. Varsinkin, jos ne asiat ei edes niin monimutkaisia ole.

Joskus niillä ohjaavilla hoitajilla ei ole käsitystä siitä, missä vaiheessa opiskelija opinnoissan on menossa. Jotkut kohtelevat harjoittelijoita kuin nämä olisivat tulleet yksikköön töihin, eivät harjoittelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi niin, että palkattiin tyyppi jonka kaikki mahdolliset numerot oli täysiä, työharjoittelut 1, 2, 2, 2, 1. Ei osannut yhtään mitään, sosiaaliset taidot täysin nollassa, ei osannut tehdä mitään ja istui vaan työpisteellään apua kysymättä. Perehdytyksen aikana ei ollut oikein tehnyt siinäkään mitään, vaan möllöttänyt tuppisuuna ja räpeltänyt jotain aikaan (perehdyttäjä oli aikalailla tehnyt kaiken, kun perehdytettävä oli ollut tyyliin "en osaa" tai jäänyt vaan seisomaan työtehtäviensä eteen), jälleen kysymättä apua. Jutellessa se kyllä osasi kertoa asioista, puhui alan termeillä, vaikutti fiksulta yms. Potkittiin ulos koeajalla ja rekryyn vihaista viestiä. Oli kuulemma ollut ihan täydellinen hakija, tai ainakin hyvä puhumaan...

Oho, jäi sanomatta: tämän mielestä arvostelut olivat siis epäoikeudenmukaisia ja valitteli niistä. :D

En usko tarinaasi. Liikaa tuunattu.