Lue keskustelun säännöt.
Miten muut suhtaudutte, jos kanssanne ei haluta naimisiin
18.05.2016 |
Jos mies ei siis halua. Ajattelin juuri että olisi kiva saada kerran elämässä kivat juhlat , kun seuraavat todennäköisesti on hautajaiset.
En halua omaisuutta ja avioliittokaan ei takaa loppuelämää, mutta minusta olisi mukava juhlia yhdessä oloa ja järjestää häät.
Nyt näyttää siltä, etten niitä tule ikinä saamaan, kun mies on niin ehdoton asiassa.
Kiva lukea muiden häävalmisteluista ja buffeepöydistä ja häämekoista.
Jotenkin kaikki miehet elämäni aikana ovat karttaneet hääaihetta ja kihlasormuskin on ollut hui.
Sinänsä on surku, että selkainen perinne häviää, kun halutaan olla niin itsenäistä, että minuahan ei kukaan kahlitse.
Ehkä seuraavassa elämässä sitten.
Kommentit (35)
Kuinka pitkään olette olleet yhdessä? Voi se miehen mieli siitä vielä muuttuakin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko apn mies ollut jo naimisissa? Paperinpala ei sitä suhdetta kyllä muuta ja juhlia voitte järjestää silti.
Olen nainen enkä halunnut naimisiin ennen kuin löysin nykyisen mieheni. Hänen kanssaan tiesin heti, että tämä on jotain suurempaa kuin seurustelu tai avoliitto. Mentiin naimisiin melkein heti ja lähes 10 vuotta on jo oltukin. Kannattaa vaihtaa kumppania, jos naimisiinmeno ahdistaa jompaakumpaa vaan ei molempia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama ongelma. Mies ei tahtonut naimisiin ja raskaaksi tultiin. Olin jo ennen lapsia sanonut miehelle että jos ei olla naimisissa niin lasten sukunimi on sama kuin minulla. Mies luuli että vitsaili mutta nimistä kun alettiin puhumaan silloin kun lapsen sukupuoli selvisi mies kerran mallaili nimiä hänen sukunimeensä tyyliin "kulta mä tykkäisin nimestä Milla. Se sopisi hyvin. Milla Teppolainen." Katsoin hetken ja korjasin "Milla Mattilainen siis"
Mies oli ihan hölmistynyt ja muistutin että sanoin että lapsille tulee sama sukunimi kun minulla. Sanoi ensin että luuli että vitsailin ja alkoi sitten vänkäämään vastaan että ihan ennenkuulumatonta. Lapsethan kuuluu laittaa miehen sukunimelle. Hain netistä lakitiedot ja pistin miehen nokan eteen. Samalla totesin että hänellä on ollut mahdollisuus pitkään ennen lapsia mennä naimisiin ja näin saada lapsille oma sukunimi.
Seuraavana päivänä mies tuli kotiin ja polvistui siinä kun ruokaa tein ja kosi. Tarviiko edes sanoa että kieltäydyin ja sanoin että turha sitä enään on kosia kun selkeää on etten minä ollut hyvä syy mennä naimisiin mutta lasten sukunimi näyttävästi on. Siitähän syttyi riita ja kuukausi sinniteltiin ja ero tuli.
Lapsi syntyi ja sai minun nimen. Lapsen ollessa kaksi löysin uuden miehen ja hänen kanssaan mentiin naimisiin ja hankittiin kaksi lasta lisää. Naimisiin mennessä mies otti minun sukunimeni ja lapset sai myös minun sukunimeni. Ex vieläkin haahuilee ja näinä vuosina lempattu useasti kun naisille selviää ettei mies halua naimisiin.
Siis tosissaanko naiset lemppaa miehiä ketkä ei tahdo naimisiin? Miksi se naimisiin meno on niin tärkeetä?
Me varmaan mentäisiin naimisiin jos joku maksaisi juhlat mut en mä ite rupee mitään häitä varten säästään. Turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanoin kun raskauduin avioliitto kammoiselle miehelleni nimistä puhuessa että lapselle tosiaan tulee minun sukunimeni. Yritti inttää vastaan mutta totesin että lain mukaan äiti päättää sukunimestä ja uskonnosta ja minä en suostu eri sukunimeen lapseni kanssa. Meni kolme päivää ja mies kosi. Naimisiin mentiin siitä 2kk ja nyt kolme vuotta aviossa.
Lain mukaan ei todellakaan päätä. Vaan huoltaja.
Toivottavasti mies jättää sinut.
Huoltaja = äiti, ellei mies tunnista isyyttään ja äiti anna yhteishuoltajuutta. Avioliitossa huoltajuus on myös automaattisesti isällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama ongelma. Mies ei tahtonut naimisiin ja raskaaksi tultiin. Olin jo ennen lapsia sanonut miehelle että jos ei olla naimisissa niin lasten sukunimi on sama kuin minulla. Mies luuli että vitsaili mutta nimistä kun alettiin puhumaan silloin kun lapsen sukupuoli selvisi mies kerran mallaili nimiä hänen sukunimeensä tyyliin "kulta mä tykkäisin nimestä Milla. Se sopisi hyvin. Milla Teppolainen." Katsoin hetken ja korjasin "Milla Mattilainen siis"
Mies oli ihan hölmistynyt ja muistutin että sanoin että lapsille tulee sama sukunimi kun minulla. Sanoi ensin että luuli että vitsailin ja alkoi sitten vänkäämään vastaan että ihan ennenkuulumatonta. Lapsethan kuuluu laittaa miehen sukunimelle. Hain netistä lakitiedot ja pistin miehen nokan eteen. Samalla totesin että hänellä on ollut mahdollisuus pitkään ennen lapsia mennä naimisiin ja näin saada lapsille oma sukunimi.
Seuraavana päivänä mies tuli kotiin ja polvistui siinä kun ruokaa tein ja kosi. Tarviiko edes sanoa että kieltäydyin ja sanoin että turha sitä enään on kosia kun selkeää on etten minä ollut hyvä syy mennä naimisiin mutta lasten sukunimi näyttävästi on. Siitähän syttyi riita ja kuukausi sinniteltiin ja ero tuli.
Lapsi syntyi ja sai minun nimen. Lapsen ollessa kaksi löysin uuden miehen ja hänen kanssaan mentiin naimisiin ja hankittiin kaksi lasta lisää. Naimisiin mennessä mies otti minun sukunimeni ja lapset sai myös minun sukunimeni. Ex vieläkin haahuilee ja näinä vuosina lempattu useasti kun naisille selviää ettei mies halua naimisiin.
Siis tosissaanko naiset lemppaa miehiä ketkä ei tahdo naimisiin? Miksi se naimisiin meno on niin tärkeetä?
Me varmaan mentäisiin naimisiin jos joku maksaisi juhlat mut en mä ite rupee mitään häitä varten säästään. Turhaa.
Tuo on pelkkä tekosyy, naimisiin voi mennä ilman juhliakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanoin kun raskauduin avioliitto kammoiselle miehelleni nimistä puhuessa että lapselle tosiaan tulee minun sukunimeni. Yritti inttää vastaan mutta totesin että lain mukaan äiti päättää sukunimestä ja uskonnosta ja minä en suostu eri sukunimeen lapseni kanssa. Meni kolme päivää ja mies kosi. Naimisiin mentiin siitä 2kk ja nyt kolme vuotta aviossa.
Mitä tekemistä avioitumisella on lasten sukunimen kanssa? Tokihan pidät oman sukunimesi ja lapsillesi päätät saman, kun asia sinulle noin tärkeä on.
Idea oli vissiin, että edellisen kirjoittaja halusi naimisiin ja miehensä halusi lapsilleen oman sukunimensä, joten mies kosi = kaikki ongelmat ratkesivat.
Ongelmat ei rateknnut vaan paheni. Mies ei oikeasti halunnut naimisiin mutta hänet on siihen kiristetty. 100% varmuudella tuollainen avioliitto kaatuu.
Niin kaatuu moni muukin, jopa ilman kiristystä.
Surullisempaa on se, että mies ei avioituessaan voita muuta kuin oman sukunimensä lapsille, eikä sekään ole mitenkään taattu juttu.
Voittaa. Esim täysin lesken oikeudet ja leskeneläkkeen jos ja kun toinen kuolee. Lisäksi omaisuus menee puoliksi jos erotaan (minulla on enemmän omaisuutta ja tienaa enemmän) ja lisäksi jos jotain tapahtuu niin hän voi päättää esim minun hoidostani jos olen koomassa. Lisäksi lapset nimettiin miehen sukunimellä.
Taisit todistaa just väitteeni oikeaksi. Avioitumisesta on hyötyä:
- puolison kuollessa
- erottaessa
- puolison ollessa koomassa.
...mutta itse avioliiton aikana siitä ei miehelle ole kuin tuo nimihyöty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin 10 vuotta yhdessä ensirakkauteni kanssa ja en halunnut naimisiin tai lapsia, luulin että näin minä halusin. Erottiin, seurustelin 5 vuotta, ei naimisiin tai lapsia. Sitten tapasin aviomieheni.. kyllä se on miehestä kiinni! Vaihda miestä. Nimimerkki naimisissa ja lapsia, onnellinen vaimo ja äiti
Vierailija kirjoitti:
Onko apn mies ollut jo naimisissa? Paperinpala ei sitä suhdetta kyllä muuta ja juhlia voitte järjestää silti.
On se jännä, kun joku ei halua naimisiin niin ap:n tai muidenkaan ei tulisi haluta.
Minä jättäisin miehen, joka ei halua kanssani naimisiin, vaikka se onkin joidenkin mieledtä paperinpala vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kans ei haluta edes styylata! :D
No jos haliat vaan kkekkerit niin se mies voi haluta vain kunnon polttarit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos haliat vaan kkekkerit niin se mies voi haluta vain kunnon polttarit?
Polttarita ei voi pitää ilman häitä
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia teette niin sanot tosiaan että haluat lapsille sinun sukunimesi. Minä en ainakaan haluaisi olla eri sukunimeä lapseni kanssa. Naimisiin ei ole pakko mennä, voithan järjestää ihan mitkä tahansa juhlat milloin tahansa.
Jos äiti pitää naimisiin mennessä oman sukunimensä, myös lapsilla on äidin sukunimi, mikäli ei erikseen haeta isän sukunimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia teette niin sanot tosiaan että haluat lapsille sinun sukunimesi. Minä en ainakaan haluaisi olla eri sukunimeä lapseni kanssa. Naimisiin ei ole pakko mennä, voithan järjestää ihan mitkä tahansa juhlat milloin tahansa.
Jos äiti pitää naimisiin mennessä oman sukunimensä, myös lapsilla on äidin sukunimi, mikäli ei erikseen haeta isän sukunimeä.
Ei ole totta. Jos olet naimisissa ja eri sukunimet silloin vanhemmat päättävät yhdessä kumpi laitetaan. Mikäli sitä sukunimeä ei ilmoiteta mihinkään niin sitten tulee äidin sukunimi. Ainoa ero on jos perheessä on jo yksi yhteinen lapsi. Silloin toinen saa saman sukunimen kun tällä aikaisemmalla lapsella.
En aio hankkia lapsia miehen kanssa ennen kuin olemme naimisissa, mutta itse juhlat eivät kiinnosta yhtään.