Niissä perheissä, joissa asiat tehdään helpommin,on enemmän lapsia?
Meillä neljä lasta.En nipota enkä kiristele.Vauva nukkuu vieressä ja saa yöllä tissiä,ei tarvi heräillä.Asiat tehty omalla tahdilla,ei ylimääräisiä menoja eikä stressiä.Lapset avoimia,kilttejä ja iloisia.Olen ollut kotosalla lasten kanssa.Jos vanhemmat ovat sopivan "boheemeja" elämä on helpompaa ja seuraavan lapsen saapuminen elämään ei ole niin kamalan iso asia?
Älkää vetäkö hernettä nenään,tää on ihan pohdintaa tuleeko sellaisiin perheisiin helpommin suuri lapsikatras,jossa otetaan rennosti.
Kommentit (66)
Miks aina kun vedotaan siihen, miten paljon lapsi maksaa, puhutaan aina noista vaatehankinnoista? Eihän ne ole kuin pieni osa kuluista. Meillä ainakin eniten rahaa menee päivähoitomaksuun, joka on liki 300€/kk/lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, kuinka jollain on varaa tai jaksamista neljään lapseen. Meillä menee yhden lapsen ulkovaatteisiin joka kevät/syksy 200-400e. Tähän päälle sisävaatteet ja harrastusvaatteet. En halua ostaa Prisman ym. halpistavaraa, joten ostan kunnollista ja uutena.
Esim. tänä keväänä tytölle 2 ulkoilutakkia, ulkoiluhousut, haalari, kahdet lenkkarit ja yhdet sandaalit. Niihin meni 410e.
Ekalle kun hankki hyvät ja piti kunnossa niin niitä käyttää kolmas poika.Tytölle on hankittu aina omat.Niihin menee satanen kuukauden parin välein,pojille kun ostaa tarvittavaa niin menee se toinen satanen,esim.kumpaarit ei kestä.Mut kun alussa hankki hyvät ja pitää välineistä ja vehkeistä huolta niin ei tarvi ostaa kuin isoimmalle pojalle ja tytölle omat ja pienimmille jotain satunnaista.
Nuoremmista lapsista tulee katkeria, kun joutuvat tyytymään sisarusten entisiin vaatteisiin ja leluihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nyt näistä seitsemästä neljä valmistunut ammattiin..yksi amk:ssa ja kahdella kaksi tutkintoa. Töitä tekevät ja yhdellä oma yrityskin. Eli ovat oppineet tekemään töitä.
Ajokortteja on hankittu neljä ja viides ensi keväänä.. Mikä tässä on nyt niin vaikeaa??
Vaatteita ostetaan tarpeen mukaan, samoin ruokaa ja muuta..kysymyshän on vain järjestelystä.
Ollaankohan me aivan eri planeetalta..noihin yksi lapsisiin perheisiin verrattuna..
Olette varakkaita! Olen 39 vuotias eikä minulla ole varaa edes omaan ajokorttiini! Olen työtön ja peruspäivärahalla, mies tienaa nettona 2100 e kk, vuokra 980 e kk. Mikä tässä on niin vaikeaa? Ei mikään muu kuin RAHAN puute!Jos on varaa 5 ajokorttiin, on todella varakas.
Niinhän sitä sanotaan, että se on ammatinvalinta kysymys..vai olikos se niin. Minä olen itse kuntoutustuella ja olen yksinhuoltaja. Poikani yrityksessä toimin päivystäjänä, eli vastaan puhelimeen ja soittelen ammattilaisia paikalle. Emme ole varakkaita, mutta olemme oppineet tulemaan vähällä toimeen.
Emme pröystäile, emmekä asu taajamassa. Meille työnteko omassa yrityksessä on pakon sanelema, emme ole osaamme "valinneet" ja velkaakin on ihan omiksi asti.. Mutta kuten sanottu ajokorttiinkin rahat järjestyy, kun laittaa järjestymään.
En osaa edes kuvitella elämää jossain kaupungissa..mutta kukin sorvaa tyylillään. Ja ajokortti ei ole täällä mikään elintasomitta, vaan ihan käytännön sanelema pakko.
Oon paljon miettinyt tota, että miksi jotkut tekevät asiat hankalemman kautta. Kai ajattelevat, että niin on parempi. Esim. juuri tuo vauvan syöttäminen. Niin helppoa ja mukavaa nukkua samassa sängyssä, horroksessa vaan tyrkätä nänni vauvan suuhun tarpeen tullen. Monet tutkimukset puoltavat, että vauvakin nauttii läheisyydestä ja vieressä nukkumisesta. Kätkytkuolema-asia on vissiin ristiriitainen, jossain lukee, että perhepeti lisää niitä, ja jossain taas, että vähentää. Että vanhemman hengitys muistuttaa vauvaakin hengittämään.
Minkä takia jotkut vapaaehtoisesti alkavat pullosirkukseen ja nukuttavat vauvaa eri huoneessa. Miljoona kertaa hankalempaa eikä mikään oikein puolla sitä, että noin kannattaisi toimia. Itse en ikinä jaksaisi tuollaista, aina joutuu heräämään kunnolla ja nukahtaminen uudestaan voi kestää. Perhepedissä nukkumalla ja imettämällä mulla ei ole ollut yhtään univajetta.
Vierailija kirjoitti:
Oon paljon miettinyt tota, että miksi jotkut tekevät asiat hankalemman kautta. Kai ajattelevat, että niin on parempi. Esim. juuri tuo vauvan syöttäminen. Niin helppoa ja mukavaa nukkua samassa sängyssä, horroksessa vaan tyrkätä nänni vauvan suuhun tarpeen tullen. Monet tutkimukset puoltavat, että vauvakin nauttii läheisyydestä ja vieressä nukkumisesta. Kätkytkuolema-asia on vissiin ristiriitainen, jossain lukee, että perhepeti lisää niitä, ja jossain taas, että vähentää. Että vanhemman hengitys muistuttaa vauvaakin hengittämään.
Minkä takia jotkut vapaaehtoisesti alkavat pullosirkukseen ja nukuttavat vauvaa eri huoneessa. Miljoona kertaa hankalempaa eikä mikään oikein puolla sitä, että noin kannattaisi toimia. Itse en ikinä jaksaisi tuollaista, aina joutuu heräämään kunnolla ja nukahtaminen uudestaan voi kestää. Perhepedissä nukkumalla ja imettämällä mulla ei ole ollut yhtään univajetta.
Imetys ei onnistunut millään apuvälineillä, vaan aiheutti aivan järkyttävää kipua. Onneksi lapsi nukkui täysiä yöunia ja laitoksella ja hyvin pian kotona 14h yöunia. Pullo"sirkuksesta" (meillä oli tasan 2 sopivaa pulloa, eikä enempää tarvittu) huolimatta nukuin oikein hyvin joka yö. Päätettiin tässäkin asiassa mennä miten järkevimmältä ja helpoimmalta tuntuu, vaikka meidän ratkaisu olikin eri kuin teillä.
Ei niitä kaikkia ajokortteja kerralla osteta, vaan muutaman vuoden välein. Ei se tee kenestäkään varakasta.