Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmsiet antaa lastensa lihoa?
18.05.2016 |
Tekee pahaa katsoa kun nykypäivänä näkee vaan entistä enemmän lihavia lapsia.
Kommentit (52)
En ole antanut lasteni lihoa, ikäänkuin vahingossa ja tarkoituksetta, vaan olen kaksi tytärtäni lihottanut, koska se on kaunista naispuolisilla ja Jumalan tahto. Poikani on normaalipainoinen sen sijaan. Tytöt ovat 14v, 166cm/127 kg ja 17v 167cm/ 135 kg. Poikani on 22v ja 180cm, painoa n.80 kg (käy salilla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä teille lihava lapsi. Minkä ikäiseltä, kokoiselta ja maalaiselta näyttää? Oletteko nähneet noin lihavia tuonikäisiä Suomessa? Vaikuttaako tytön lihavuus hänen liikkeisiinsä videolla ja hengästymiseen kohdassa 02:20? Millaisella ruokavaliolla arvelette hänen lihoneen tuon kokoiseksi? Uskotteko hänen harrastavan liikuntaa, ja mitkä voisivat olla hänen harrastuksensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä teille lihava lapsi. Minkä ikäiseltä, kokoiselta ja maalaiselta näyttää? Oletteko nähneet noin lihavia tuonikäisiä Suomessa? Vaikuttaako tytön lihavuus hänen liikkeisiinsä videolla ja hengästymiseen kohdassa 02:20? Millaisella ruokavaliolla arvelette hänen lihoneen tuon kokoiseksi? Uskotteko hänen harrastavan liikuntaa, ja mitkä voisivat olla hänen harrastuksensa?
Kerran näin tuota kaliiberia olleen n. 10-12v pojan perheineen ruokakaupan kassalla. Ostivat isot määrät sipsiä, limua, pakastepizzaa, ranskalaisia, eineslihapullia, nakkeja, karkkia, jätskiä... oli siellä sentään rasia minitomaatteja. Ei varmaan tarvitse sanoa, että vanhemmat eivät olleet normaalipainoisia. Minua ei yleensä muiden lihavuus hetkauta, enkä itsekään ole mikään keijukainen, mutta vähän teki mieli jo sanoa näille ihmisille, että katsokaa vähän mitä tuli ostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajana minulla on aika kattava käsitys kouluikäisten lasten lihavuudesta - opetan viikottain noin 150 eri lasta (aineenope).
Muutos on kyllä huomattava jopa 10 vuoden takaiseen. Lapset ovat myös muuten isompia kuin ennen, pitempiä ja rotevampia hyvin nuorena. Tämä kertoo tietysti ennen kaikkea liian runsaasta energiansaannista.
Ennen pihapelit ja liikuntaleikit olivat lasten lääke tylsyyttä vastaan. Nyt viihtymiseen tarvitsee liikuttaa enää peukaloita.
Ruokailutottumukset ovat selvästi muuttuneet. Normaalin käsite on hyvin laaja. "Peruskotiruoka" tarkoittaa yhdelle perheelle ihan muuta kuin toiselle. Aikuisillakin on käsitys, että hyvin usein pitäisi olla syömässä jotain. Verensokeri on jatkuvasti koholla.
Iso pulma, joka näkyy muutenkin kuin ylipainona, on se että kohtuuden käsite on monelta täysin kadonnut. Lapsi saattaa lappaa lautaselleen rekkamiehen annoksen ruokaa, vaikka pituutta on 140 cm eikä fyysistä ponnistelua sisälly päivään lainkaan.
Sitten on näitä vanhempia, joista tuntuu että he eivät voi tai osaa mitenkään puuttua lastensa tekemisiin, ja näistä syöminen on yksi arimpia asioita. "Minkä minä sille mahdan, jos se..." on hyvin usein huoltajan suusta kuultu aloitus, kun lapsen toiminta vahingoittaa häntä itseään tai muita. Aikuiset eivät enää osaa laittaa rajoja. Moni kohottelee kulmiaan, jos sanoo että on ihan OK sanoa lapselle että nyt riittää, et tarvitse enempää. Vaikka lapsen itsesäätely on vielä niin vajavaista että hän tarvitsee aikuisen tukea.Ruokailu ja paino ovat monille niin herkkiä asioita, että niihin puuttuminen herättää voimakkaan tarpeen puolustautua, kieltää tosiasiat ja selittää tilanne itselleen edullisesti. Ongelma on aina jonkun muun.
Samat havainnot minulla ja myös lasten parissa toimin. Toki on myös todella valveutuneita aikuisia ja lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä teille lihava lapsi. Minkä ikäiseltä, kokoiselta ja maalaiselta näyttää? Oletteko nähneet noin lihavia tuonikäisiä Suomessa? Vaikuttaako tytön lihavuus hänen liikkeisiinsä videolla ja hengästymiseen kohdassa 02:20? Millaisella ruokavaliolla arvelette hänen lihoneen tuon kokoiseksi? Uskotteko hänen harrastavan liikuntaa, ja mitkä voisivat olla hänen harrastuksensa?Kerran näin tuota kaliiberia olleen n. 10-12v pojan perheineen ruokakaupan kassalla. Ostivat isot määrät sipsiä, limua, pakastepizzaa, ranskalaisia, eineslihapullia, nakkeja, karkkia, jätskiä... oli siellä sentään rasia minitomaatteja. Ei varmaan tarvitse sanoa, että vanhemmat eivät olleet normaalipainoisia. Minua ei yleensä muiden lihavuus hetkauta, enkä itsekään ole mikään keijukainen, mutta vähän teki mieli jo sanoa näille ihmisille, että katsokaa vähän mitä tuli ostettua.
Minäkin olen nähnyt vain muutaman tuonkokoisen pojan, en tyttöjä :/ samoja ruokia uskon videon tytönkin perheineen syövän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsokaa video ja vastatkaa kysymyksiin!
Lihavuus johtuu pääasiassa väärin syömisestä eli syödään liikaa kulutukseen nähden. Myös lasten lihavuus. Sitten on harvoja poikkeuksia joiden lihavuuden syynä voidaan pitää lääkitystä tmv. tilaa joka estää normaalin liikkumisen.
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa video ja vastatkaa kysymyksiin!
Videon likka on kuitenkin keskitasoa motoriikaltaan, joten ihan pelkästään sohvalla hän ei ole maannut.
Olen nähnyt Suomessa lihavia lapsia (isoja, kouluikäisiä), jotka eivät osaa taivuttaa polvea juostessaan. Eli eivät ole edes juosseet.
Olin lihava lapsi. Teini-iässä laihduin liki 20 kg, siitä olen sittemmin vielä muutaman kilon hoikistunut, nyt bmi n. 19. Syy lienee ollut yksinkertaisesti liiallinen ruoka, varsinkin lauantaisin herkkupäivänä sai aivan liikaa karkkia. Oikeasti pussi karkkia ja suklaapatukka on älytön määrä turhaa energiaa. Saunan jälkeen sai aina joko sokerista mehujuomaa tai limonadia - ja meillä saunottiin 4-5 krt/vko... Ruoka oli sinällään terveellistä, mutta söin liikaa, eikö koskaan kielletty tai ohjattu. Salaatteja en kyllä koskaan kotona syönyt, sillä ne olivat mauttomia kitkerään jäävuorisalaattiin tehtyjä. Esim. raasteet kyllä maittoivat, mutta niitä oli harvoin. Typerää vanhemmiltani.
Nyt aikuisena olen turhankin tarkka ruoan suhteen. On vain ollut vaikea opetella syömään maltillisia annoksia. Kiinnitän myös enemmän huomiota siihen mitä syön. Herkuttelen harvoin millään sokeripommeilla tai rasvaisilla herkuilla. Toivottavasti seuraava sukupolvi oppii paremman ruokavalion heti pienestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa video ja vastatkaa kysymyksiin!
Videon likka on kuitenkin keskitasoa motoriikaltaan, joten ihan pelkästään sohvalla hän ei ole maannut.
Olen nähnyt Suomessa lihavia lapsia (isoja, kouluikäisiä), jotka eivät osaa taivuttaa polvea juostessaan. Eli eivät ole edes juosseet.
Minkä ikäiseltä ja kokoiselta näyttää videon tyttö?
Kuinka lihavia nuo Suomessa näkemäsi olivat, tyttöjä vai poikia? Alle vai yli 10v? Olivatko minkä kokoisia verrattuna videon tyttöön? Olivatko siis huonokuntoisempia kuin videon tyttö?
Opettajana minulla on aika kattava käsitys kouluikäisten lasten lihavuudesta - opetan viikottain noin 150 eri lasta (aineenope).
Muutos on kyllä huomattava jopa 10 vuoden takaiseen. Lapset ovat myös muuten isompia kuin ennen, pitempiä ja rotevampia hyvin nuorena. Tämä kertoo tietysti ennen kaikkea liian runsaasta energiansaannista.
Ennen pihapelit ja liikuntaleikit olivat lasten lääke tylsyyttä vastaan. Nyt viihtymiseen tarvitsee liikuttaa enää peukaloita.
Ruokailutottumukset ovat selvästi muuttuneet. Normaalin käsite on hyvin laaja. "Peruskotiruoka" tarkoittaa yhdelle perheelle ihan muuta kuin toiselle. Aikuisillakin on käsitys, että hyvin usein pitäisi olla syömässä jotain. Verensokeri on jatkuvasti koholla.
Iso pulma, joka näkyy muutenkin kuin ylipainona, on se että kohtuuden käsite on monelta täysin kadonnut. Lapsi saattaa lappaa lautaselleen rekkamiehen annoksen ruokaa, vaikka pituutta on 140 cm eikä fyysistä ponnistelua sisälly päivään lainkaan.
Sitten on näitä vanhempia, joista tuntuu että he eivät voi tai osaa mitenkään puuttua lastensa tekemisiin, ja näistä syöminen on yksi arimpia asioita. "Minkä minä sille mahdan, jos se..." on hyvin usein huoltajan suusta kuultu aloitus, kun lapsen toiminta vahingoittaa häntä itseään tai muita. Aikuiset eivät enää osaa laittaa rajoja. Moni kohottelee kulmiaan, jos sanoo että on ihan OK sanoa lapselle että nyt riittää, et tarvitse enempää. Vaikka lapsen itsesäätely on vielä niin vajavaista että hän tarvitsee aikuisen tukea.
Ruokailu ja paino ovat monille niin herkkiä asioita, että niihin puuttuminen herättää voimakkaan tarpeen puolustautua, kieltää tosiasiat ja selittää tilanne itselleen edullisesti. Ongelma on aina jonkun muun.