Olen niin masentunut, miten tästä noustaan.
En ole kolmeen päivään pystynyt syömään mitään ja suihkussa en ole käynyt yli viikkoon. Olen odottanut aikaa psykiatrille jo pari kuukautta.Ensi viikolla olisi aika. Miten jaksan en saa öisin edes unta.
Kommentit (5)
Ei ole lääkitystä , alkoi helmikuussa.Taustalla läheisen kuolema.
Ap
Koita nyt vielä jaksaa sinne psykiatrin käyntiin asti jotenkin. Jos se siitä lähtisi tilanne aukeamaan. Toivon ainakin niin. <3
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lääkitystä , alkoi helmikuussa.Taustalla läheisen kuolema.
Ap
Oletko varma, että alkoi helmikuussa? Vai voisiko olla, että paheni helmikuussa? Itse olen ollut v. 2014 asti lääkityksellä ja kyllä siitä on apua. Tosin jos saat ssri-lääkityksen, joudut odottelemaan kolmisen kuukautta ennen, kuin lääkitys puree. Itsellä nykyään ihan toiset lääkkeet.
Kerro lisää voinnistasi? Masennus on usein surematonta surua eli luulen, että surun työstäminen olisi paikallaan... Sururyhmä?? Monet seurakunnat järjestää.
Täällä on toinen joka on nyt niin pohjalla kuin vain voi olla. Laitoin Google hakuun "olen niin masentunut" ja löytyi tämä.
On aivan kauheaa kun ei jaksa olla kiinnostunut mistään. Hiukseni pesen väkisin ja hampaani. Joudun pakottamaan oikein itseni, mutta sekin vie monta päivää aikaa ennenkuin saan itseni tekemään ne.
Ennen vanhaan sanottiin masentuneita raskasmielisiksi, ja mielestäni se kuvaa paremmin tätä olotilaa. Mieli on niin raskas ettei jaksa edes ajatella.
Minä olen ollut masentunut vuosikymmeniä. Välillä on ollut parempia kausia, jos on ollut jotain mielekästä elämässä. Monenlaisia masennuslääkkeitä on kokeiltu. Toiset auttaa jonkin aikaa, mutta sitten tuntuu että olo alkaa vaan pahenemaan lääkkeistä, ja lopetan ne vähitellen ettei tule pahoja lopetus oireita.
Nekin on koettu, eivätkä ole mukavia.
Tiedän kyllä että tämä masennus johtuu elämäntilanteesta. Lapset pitää harvoin yhteyttä, kaikki vanhemmat tuttavat kuolee ympäriltä, eikä ole enää mitään odotettavaa elämältä. Yksin asuminen Ben ja eläminen ei mieltä ylenmääräisen, mutta toisaalta taas ei jaksaisijaan ketään asumaan kanssaan omine tapoineen, ja pitäisi jaksaa ottaa se toinen huomioon vaikka ei jaksa olla edes oman itsensä kanssa.
Pyörittelen mielessäni että pitäisi mennä lääkäriin, mutta kun se on niin turhauttavaa koska ei sieltä oikein tunnu apua saavan. Masennuksen lisäksi on muitakin vaivoja mm polvet ja käden nivelet tosi kipeät, palleatyrä päästää ruoat kurkkuun, joka on tulehtunut yms vaivoja. Ne ei ainakaan edistä masennuksesta pääsemistä, vaan tuntuu että masennus on pahentunut vaivojen takia. Ja se kynnys taas sinne lääkäriin menemisestä on iso. Ei halua kuulla kuinka vähissä on rahat, eikä kokeitä voi ottaa "jos kokeilisit särkylääkettä" on edullinen ehdotus. Mutta kun ei särje, vaan koskee kävellessä ja käsiä käyttäessä.
Ei kait auta muuta kuin vaipua syvemmälle masennuksen syövereihin. Tiedän että samassa tilassa olevat ymmärtävät masennuksen kurjuuden, muut eivät ehkä niinkään. Jos ei itse ole koskaan ollut syvästi masentunut pitkiä jaksoja, voi olla tosi vaikea ymmärtää millainen se olotila on.
Koettamaanme jaksaa, ehkä ilo vielä voittaa! Tsemppiä!
Masennus kestää keskimäärin 6kk. Oireet helpottaa ajan kanssa. Kauan masennus on jatkunut? Onko lääkitys?