KIelletty Rakkaus: Ihanat Joni ja Ville

Ihania poikia molemmat, kyllä mulle kelpais vävyehdokkaaksi molemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä löisin välit poikki vanhempiini jos ne tekis veljelleni noin. En suostuis olemaan tekemisissä, enkä haluais lapsilleni opettaa että on ok syrjiä ja hylätä. Tai asettaa heihin pelkoa et heidät hylätään jos ovat homoseksuaaleja.

Eli juuri opettaisit lapsillesi että on ok lyödä välit poikki jos ei hyväksy toista... mutta joo, jos olisi minun veli niin kyllä kutsuisin kaikkiin sukujuhliin, isä sais jäädä tulematta jos ei kestäis.

Varmaan joo. Jotkut arvot on mulle niin tärkeitä, että mä en pysty tulemaan vastaan. Varsinkaan ihmisen kanssa,joka ei pysty keskustelemaan. En mä ainakaan kuuntelis tuota,että me ei tulla johki jos veljeni tulisi, sit ette tuu. Mun veli on mulle niin tärkeä, että mä en osaisi muutako mennä hänen puolelleen.

Toimisit ihan samalla tavalla kuin nuo vanhemmat. Et ole yhtään parempi vaikka niin selvästi kuvittelet.

Mikä oikeus vanhemmilla on pompotella ja manipuloida lapsiaan? Miksi pitää suostua kiristykseen? Itse kutsuisin juhliini tasan ne jotka haluan ja vieraat itse päättävät tulevatko vai eivät. Se on heidän oma päätöksensä ja sen kanssa he elävät. Jos isovanhemmat eivät halua tavata lapsenlapsiaan niin sillehän minä en mitään voi. Olen kutsunut ja toivottanut tervetulleeksi ja siten tehnyt osuuteni. Kynnysmatoksi minun ei tarvitse ryhtyä, eikä suostua ihan mihin vaan. Vanhempien takia en ala muita syrjimään ja jättämään ulkopuolelle. Jotkut asiat vaan ovat sellaisia, etten voi niihin suostua. Syrjiminen ja kiusaaminen ovat kuitenkin laissakin kiellettyä toisin kuin homous. Joten valinta niiden välillä on jokseenkin helppo tehdä.

ohis

Juuri noin. En ymmärrä miksi sisarukset alistuvat moiseen tyranniaan. Tässä nyt jostain syystä suojellaan vanhempia, vaikka vanhempienhan tehtävä olisi suojella lapsiaan. 

Perheellä (ehkä eniten tällä isällä) on todella suuria ja vaikeita häpeään liittyviä ongelmia, joihin pitäisi hakea apua. Olisko isä jopa itse homo, kun tuolla tavoin reagoi? Tai onko hänen isänsä ollut homo ja syöttänyt jälkikasvulleen kipeää vaikenemisen taakkaa. Olen nimittäin tavannut erään sairaalloisen homokammoisen miehen, josta sitten selvisi, että hänen isänsä oli aikoinaan hylännyt perheensä miehen takia.

Näistä ei ikinä ja tiedä ja tavallaan isän käytöstä pystyy ymmärtämään, mutta ei kuitenkaan millään tavoin hyväksyä tai vieläpä mennä siihen mukaan. Aikuisella ihmisellä on velvollisuus hakea apua itselleen, jos jokin asia on noin kipeä. 

Tämä hylätty poika on kyllä tosi hurmaava, kuin kumppaninsakin. Itse olisin niin mahdottoman ylpeä tuollaisesta pojasta!

Tuo homopoika on varmaan isän paras saavutus. Niin upea poika hän on! Valtavan surullista, että isä tulee itse sitä tuskin koskaan tajuamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ihania poikia molemmat, kyllä mulle kelpais vävyehdokkaaksi molemmat.

Niin varmaan, mutta tässä olisikin tulossa sekä miniä että vävy samassa paketissa.

Ohjelmassa oli ällöttävää sosiaalipornoa koskien tota isää. Monta kertaa sanottiin että isä on itsetuhoinen pojan homouden takia. Hohoijaa, mies haluaa tappaa itsensä koska poika on homo ? Give me a break. Isällä selviä omia mielenterveysongelmia jotka sitten projisoidaan homouteen.

Vierailija kirjoitti:

Tää on jännää: jos et ole kanssani samaa mieltä, panen välit poikki. Asia on OK, jos sen voi tehdä kostona, mutta se ei ole OK, jos sen tekee periaatteesta.

what goes around comes around..

Surullista, että tuollaiset ihmiset ovat vanhempina. Noin ehdottomat. Itselläkin avopuolison kanssa vastaava tilanne päällä. Puolisoni suhde isäänsä on katkolla vain, koska hän ei ole saanut opiskeltua alaa jonka hänen isänsä olisi hänelle halunnut. Jännää on se, että isäpoikasuhde oli erittäin hyvän ja läheisen oloinen niin kuin meidänkin tilanteessa, mutta sitten jokin noinkin mitätön asia saa sen totaalisesti kariutumaan. Jotkut haluavat vaan kontrolloida lapsiensa elämää, ja jos se poikkeaa omasta suunnitelmasta "radikaalisti" nii neuvotteluihin ei ole mahdollisuutta. Ei voi ymmärtää ollenkaan tuollaista ehdollista rakkautta! 

Luonnottomuus-luonnollisuus-vertaus homoudesta puhumisessa on aivan typerää. Ensinnäkin luonnossa esiintyy homoutta. Toiseksi luonnollisuus tai luonnottmuus eivät liity mitenkään siihen, mikä on sallittua tai hyväksyttyä ja mikä ei. Onko esimerkiksi autoilu luonnollista? Minusta ei. Onko ruuan hakeminen kaupasta luonnollista? - No ei! Entä vaatteet, talot, haarukat, aseet, ydinpommit? Eivät ole, jos ajatellaan, että luonnolliset asiat ovat niitä, joita esiintyy luonnossa itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä löisin välit poikki vanhempiini jos ne tekis veljelleni noin. En suostuis olemaan tekemisissä, enkä haluais lapsilleni opettaa että on ok syrjiä ja hylätä. Tai asettaa heihin pelkoa et heidät hylätään jos ovat homoseksuaaleja.

Eli juuri opettaisit lapsillesi että on ok lyödä välit poikki jos ei hyväksy toista... mutta joo, jos olisi minun veli niin kyllä kutsuisin kaikkiin sukujuhliin, isä sais jäädä tulematta jos ei kestäis.

Varmaan joo. Jotkut arvot on mulle niin tärkeitä, että mä en pysty tulemaan vastaan. Varsinkaan ihmisen kanssa,joka ei pysty keskustelemaan. En mä ainakaan kuuntelis tuota,että me ei tulla johki jos veljeni tulisi, sit ette tuu. Mun veli on mulle niin tärkeä, että mä en osaisi muutako mennä hänen puolelleen.

Toimisit ihan samalla tavalla kuin nuo vanhemmat. Et ole yhtään parempi vaikka niin selvästi kuvittelet.

Tästähän oli joskus juttua hesarissa, että sodan aikana rintamalla moni mies käyttäytyi homoseksuaalisesti (vaikka olisikin periaatteessa ollut hetero). Voin uskoa millainen tunnetaakka sellaisesta "harha-askeleesta" voi seurata varsinkin täällä Suomessa, missä on niin voimakas häpeäkulttuuri. Käsittelemätöntä tunnetaakkaa sitten siirretään sukupolvelta toiselta. Pelkkää spekulaatiota, mutta kaikenlaista sitä voi tosiaan olla taustalla. Oma mummini on aina suureen ääneen paheksunut susipareja ja haukkunut avoliitoissa syntyneistä "äpäriksi" ja selittänyt mikä häpeä on syntyä avioliiton ulkopuolella. Noh, joskus sitten selvisi, että hänen äitinsä oli ollut lehtolapsi ja isoäitinsä siis koko kylän häpeätahra. 

Mikä oikeus vanhemmilla on pompotella ja manipuloida lapsiaan? Miksi pitää suostua kiristykseen? Itse kutsuisin juhliini tasan ne jotka haluan ja vieraat itse päättävät tulevatko vai eivät. Se on heidän oma päätöksensä ja sen kanssa he elävät. Jos isovanhemmat eivät halua tavata lapsenlapsiaan niin sillehän minä en mitään voi. Olen kutsunut ja toivottanut tervetulleeksi ja siten tehnyt osuuteni. Kynnysmatoksi minun ei tarvitse ryhtyä, eikä suostua ihan mihin vaan. Vanhempien takia en ala muita syrjimään ja jättämään ulkopuolelle. Jotkut asiat vaan ovat sellaisia, etten voi niihin suostua. Syrjiminen ja kiusaaminen ovat kuitenkin laissakin kiellettyä toisin kuin homous. Joten valinta niiden välillä on jokseenkin helppo tehdä.

ohis

Juuri noin. En ymmärrä miksi sisarukset alistuvat moiseen tyranniaan. Tässä nyt jostain syystä suojellaan vanhempia, vaikka vanhempienhan tehtävä olisi suojella lapsiaan. 

Perheellä (ehkä eniten tällä isällä) on todella suuria ja vaikeita häpeään liittyviä ongelmia, joihin pitäisi hakea apua. Olisko isä jopa itse homo, kun tuolla tavoin reagoi? Tai onko hänen isänsä ollut homo ja syöttänyt jälkikasvulleen kipeää vaikenemisen taakkaa. Olen nimittäin tavannut erään sairaalloisen homokammoisen miehen, josta sitten selvisi, että hänen isänsä oli aikoinaan hylännyt perheensä miehen takia.

Näistä ei ikinä ja tiedä ja tavallaan isän käytöstä pystyy ymmärtämään, mutta ei kuitenkaan millään tavoin hyväksyä tai vieläpä mennä siihen mukaan. Aikuisella ihmisellä on velvollisuus hakea apua itselleen, jos jokin asia on noin kipeä. 

Tämä hylätty poika on kyllä tosi hurmaava, kuin kumppaninsakin. Itse olisin niin mahdottoman ylpeä tuollaisesta pojasta!

Tästähän oli joskus juttua hesarissa, että sodan aikana rintamalla moni mies käyttäytyi homoseksuaalisesti (vaikka olisikin periaatteessa ollut hetero). Voin uskoa millainen tunnetaakka sellaisesta "harha-askeleesta" voi seurata varsinkin täällä Suomessa, missä on niin voimakas häpeäkulttuuri. Käsittelemätöntä tunnetaakkaa sitten siirretään sukupolvelta toiselta. Pelkkää spekulaatiota, mutta kaikenlaista sitä voi tosiaan olla taustalla. Oma mummini on aina suureen ääneen paheksunut susipareja ja haukkunut avoliitoissa syntyneistä "äpäriksi" ja selittänyt mikä häpeä on syntyä avioliiton ulkopuolella. Noh, joskus sitten selvisi, että hänen äitinsä oli ollut lehtolapsi ja isoäitinsä siis koko kylän häpeätahra. 

En voi kuin sanoa, että kyllä on surullista hylätä lapsi ja erityisen surullista on, että vanhemmat eivät tajua, mitä menettävät elämästään. Aito vanhemmanrakkaus ei aseta ehtoja.

ja hittoako se kenellekään kuuluu, mitä aikuiset toisistaan pitävät ihmiset keskenään makkarissa tekevät. Ei se ole rikos.

Toisesta asiasta: eikö Ville sanonut jaksossa, että hän muutti omistusasuntoon? Ilmeisesti vanhempien ostama asunto, koska sanoi, että ei ole enää varaa käydä tanssitunneilla?

 

Vierailija kirjoitti:

Tästähän oli joskus juttua hesarissa, että sodan aikana rintamalla moni mies käyttäytyi homoseksuaalisesti (vaikka olisikin periaatteessa ollut hetero). Voin uskoa millainen tunnetaakka sellaisesta "harha-askeleesta" voi seurata varsinkin täällä Suomessa, missä on niin voimakas häpeäkulttuuri. Käsittelemätöntä tunnetaakkaa sitten siirretään sukupolvelta toiselta. Pelkkää spekulaatiota, mutta kaikenlaista sitä voi tosiaan olla taustalla. Oma mummini on aina suureen ääneen paheksunut susipareja ja haukkunut avoliitoissa syntyneistä "äpäriksi" ja selittänyt mikä häpeä on syntyä avioliiton ulkopuolella. Noh, joskus sitten selvisi, että hänen äitinsä oli ollut lehtolapsi ja isoäitinsä siis koko kylän häpeätahra. 

Tämä! en tiedä mikä sillä isällä on ongelmana, mutta varmasti jotain omia ongelmia.. ei voi johtua pelkästä häpeästä koska nykyään on nolompaa hävetä läheisen homoutta kuin hyväksyä, siis valtaosa hyväksyy niin noloa kuulua itse siihen pieneen junttivähemmistöön joka ei hyväksy

Vierailija kirjoitti:

Toisesta asiasta: eikö Ville sanonut jaksossa, että hän muutti omistusasuntoon? Ilmeisesti vanhempien ostama asunto, koska sanoi, että ei ole enää varaa käydä tanssitunneilla?

 

Eikös tuo viittaa enemmän siihen että kaikki liikenevä raha menee pankille?

Lainaus: "Eikös tuo viittaa enemmän siihen että kaikki liikenevä raha menee pankille?

 

Joo, tietenkin voi olla näinkin. Ajattelin vaan, kun Ville on niin nuori ja muistaakseni sairaalassa töissä. Ja asunto vaikutti aika isolta. Mutta ehkä on sitten mahdollista, jos ei käytä rahaa mihinkään ylimääräiseen.

 

Mielenkiintoinen tarina ja mukavalta vaikuttava pari, mutta olisin kaivannut jotain sellaista paria joilla olisi joku juttu joka aiheuttanut vanhempien suuttumuksen muttei kuitenkaan oikeasti laitonta tai sairasta esim. Eri kulttuuri, valtava ikäero tai toinen olisi ollut toisen naispuolisen sukulaisen mies ensin ja sitten rakastuneet toisiinsa.

Aivan upea ihana rohkea pari, kauniitakin ovat. En todellakaan ymmärrä niitä vanhempia, itku melkein tuli pelkästä ajatuksesta, kun on omat lapset 12-24vuotiaina, että mitä voisi tapahtua että hylkäisin heitä.... NOTHING. Kaikkea hyvää näille nuorille miehille.

Poika oli kuitenkin kaikesta kokemastaan huolimatta todella valoisa tyyppi ja ihan selvästi hyvä itseluottamus. 

Vierailija kirjoitti:

Poika oli kuitenkin kaikesta kokemastaan huolimatta todella valoisa tyyppi ja ihan selvästi hyvä itseluottamus. 

Ville on ihana! Oli ennen tanssivalmentajani. 

Minun isäni on mahdoton hyväksyä minulle minkäänlaista seksuaalisuutta. Ainoa hyväksyttävä muoto on aseksuaalisuus. En tiedä, olenko oikeasti sellainen, mutta isäni silmissä se on itsestäänselvää, joten annan hänen elää siinä luulossa. Siskoni heteroseksuaalisuuden paljastuminen isälleni kova paikka. Järkytystä lisäsi kun siskoni vietti vielä kotona asuvana täysi-ikäisenä yöitä poikaystävänsä luona. Nyt on asunut tuon saman miehen kanssa jo 4 vuotta, mutta ei ole tainut "esitellä" miestään isällemme. Isäni ei siis pidä tilanteesta.