Lue keskustelun säännöt.
Lapsen käytös, äidin käytös. Kuinka paljon mielestäsi vaikuttaa?
23.02.2006 |
Itse olen äkkipikainen, lyhytpinnainen. Niin on lapsikin. Pari kaveria myös äkkipikaisia, kovaäänisiä, huutavat päivittäin. Lapset vilkkaita, kovaäänisiä. Lapsellahan on oma temperamentti jo syntyessään, mutta kuinka paljon olet sinä huomannut käytöksesi vaikuttavan lapsen käytökseen?
Kommentit (4)
lyhyt pinnaisuutta ja ei kauheesti tuota laatu aikaa lapsilleen anna kuten ei äitinikään,ei kerennyt oli aina töissä ja hoiti kotia.Itse en halua kasvattaa lapsiani niin,olen alunperin ottanut eri asenteen tähän hommaan.
Olen temperamenttinen ja joskus sanon kyllä ihan turhaan..mutta kannustan lapsiani,puollustan,annan rakkautta ja hellyyttä aidoti ja kuuntelen heitä,myös sitä laatu aikaa,ei väkipakolla olemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsillani ei ole lupa tehdä sitä,olenkin ekan kerran kuullut lapseni suusta kirosanan n.10 tai 11v.
Olenkin sanonut että aikuisella on eri oikeudet kun lapsella(erään psykologin sanonta)
Olen myös sanonut että on rumaa ja en tiedä miksi niin teen,en missään muodossa hyväksy kirosanoja lasteni suusta.
Älä tee niin kun minä teen vaan niin kun minä käsken.
Meillä 3-vuotias tyttö sanoo aina " ole hyvä" , " kiitos" jne. Ja kyllä ne tulee ihan siitä, että itse automaattisesti aina sanon nuo. Olen myös rauhallinen luonne ja hyvin avoin. Kerron lapsilleni monta kertaa päivässä, että rakastan heitä jne. Tytär on kasvanut samanlaiseksi, käyttäytyy hyvin (ainakin muualla kuin kotona ;)) - ja tulee usein ja halaa minua sanoen " oma rakas" :)
Vaikuttaa.
Ihan pienestä lapsesta ei sitä kovin hyvin huomaa. Mutta kun lapsi tulee 4-5vuoden ikään, niin johan rupeet kuulemaan lapsesi suusta omia sanontojasi ja komennuksiasi yms.
Niin metsä vastaa, kun sinne huutaa!!!