Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elättekö tietoisesti, ajatteletteko toimintaanne loogisesti?
16.05.2016 |
Vai elättekö sen mukaan, miltä kulloinkin tuntuu?
Esimerkki: jos teidän jonain hetkenä tekee mieli laittaa nettipalstalle joku pinnallinen aloitus, niin laitatteko sen, vaikka olette määritelleet arvomaailmanne pinnallisuuden vastaiseksi? Pysähdyttekö, mietittekö arvojanne, havaitsetteko aloituksen olevan arvojenne vastainen ja jätättekö pinnallisen aloituksen laittamatta?
Esimerkki 2: jos olette laihduttamassa ja olette pohtineet rationaalisesti syömisiänne ja tulleet siihen tulokseen, että ette arkipäivinä syö kermajäätelöä, mutta jonain päivänä kaupassa ollessanne näette kermajäätelörasian ja teidän alkaa tehdä sitä mieli, niin ostatteko sen? Vai pysähdyttekö miettimään päätöstänne ja jätätte sen ostamatta?
Tms.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
En mieti arvoja, vaan teen hetkestä hetkeen mitä sillä hetkellä mieli tekee. Yleensä sisimpäni tuppaa haluamaan asioita joista ei ole haittaa ja säätelemään kaiken hyvin - esim. en ole koskaan ollut ylipainoinen, vaikka syön herkkuja aina kun tekee mieli.
Mutta entä niissä tilanteissa ja hetkissä, joina sisimpäsi haluaa jotain sinun itsesi tai muiden kannalta vahingollista tai muuten arvomaailmasi vastaista? Tuleeko sellaisia hetkiä? Miten toimit?
- ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun parannuin vakavasta sairaudesta, oivalsin, että elämän tarkoitus on pyrkiä nauttimaan jokaisesta päivästä, jonka vielä saa elää. Sen jälkeen olen elänyt sen mukaan, miltä kulloinkin tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mieti arvoja, vaan teen hetkestä hetkeen mitä sillä hetkellä mieli tekee. Yleensä sisimpäni tuppaa haluamaan asioita joista ei ole haittaa ja säätelemään kaiken hyvin - esim. en ole koskaan ollut ylipainoinen, vaikka syön herkkuja aina kun tekee mieli.
Mutta entä niissä tilanteissa ja hetkissä, joina sisimpäsi haluaa jotain sinun itsesi tai muiden kannalta vahingollista tai muuten arvomaailmasi vastaista? Tuleeko sellaisia hetkiä? Miten toimit?
- ap.
Ei sellaisia hetkiä kyllä oikein tule. Lapsuudessa ja teininä muistan että tuli, ja vaihtelevasti joko tein arvomaailmani vastaisen asian ja sitten tunsin syyllisyyttä, tai sitten en tehnyt. Aikuisena ei ole ollut minkäänlaista taistelua omien arvojen ja sisäisten impulssien välillä. Mulla kyllä ei muuta arvoja olekaan kuin että "tee mitä haluat, kunhat et vahingoita muita".
Elän tietoisesti, mutta järki tai 'loogisuus' ei ohjaa.
Ei kukaan tällä palstalla ole tietoinen edes perusasioista. Ajattelu on eläimen tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan tällä palstalla ole tietoinen edes perusasioista. Ajattelu on eläimen tasolla.
Hauskasti sanottu, koska eläimet ovat luontaisessa vaisto-ohjauksessa, ja siksi ne tulevat eläneeksi paljon harmonisemmin kuin useimmat ihmiset, jotka yrittävät järjellä ohjata elämäänsä. Itse olen iän myötä oppinut enemmän vaistojeni mukaan eläjäksi, ja elämä on alkanut tulla paljon helpommaksi, kevyemmäksi ja mukavammaksi kuin silloin kun murehdin ja märehdin ja suunnittelin.
Oon yleensä rationaalinen, mutta joskus teen mitä huvittaa. Viekö se sitten rationaalisuudelta pohjan, en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mieti arvoja, vaan teen hetkestä hetkeen mitä sillä hetkellä mieli tekee. Yleensä sisimpäni tuppaa haluamaan asioita joista ei ole haittaa ja säätelemään kaiken hyvin - esim. en ole koskaan ollut ylipainoinen, vaikka syön herkkuja aina kun tekee mieli.
Mutta entä niissä tilanteissa ja hetkissä, joina sisimpäsi haluaa jotain sinun itsesi tai muiden kannalta vahingollista tai muuten arvomaailmasi vastaista? Tuleeko sellaisia hetkiä? Miten toimit?
- ap.
Ei sellaisia hetkiä kyllä oikein tule. Lapsuudessa ja teininä muistan että tuli, ja vaihtelevasti joko tein arvomaailmani vastaisen asian ja sitten tunsin syyllisyyttä, tai sitten en tehnyt. Aikuisena ei ole ollut minkäänlaista taistelua omien arvojen ja sisäisten impulssien välillä. Mulla kyllä ei muuta arvoja olekaan kuin että "tee mitä haluat, kunhat et vahingoita muita".
Koko aikuisiässäsi et ole halunnut tehdä mitään, mikä vahingoittaisi muita? Et ole missään tilanteessa edes halunnut sanoa pahaa sanaa toiselle / toisesta tms.?
Ehkä tosiaan olet moraalisesti oman standardisi mukaan täydellinen. En siis väitä, etteikö näin voisi ollakin. :)
- ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan tällä palstalla ole tietoinen edes perusasioista. Ajattelu on eläimen tasolla.
Hauskasti sanottu, koska eläimet ovat luontaisessa vaisto-ohjauksessa, ja siksi ne tulevat eläneeksi paljon harmonisemmin kuin useimmat ihmiset, jotka yrittävät järjellä ohjata elämäänsä. Itse olen iän myötä oppinut enemmän vaistojeni mukaan eläjäksi, ja elämä on alkanut tulla paljon helpommaksi, kevyemmäksi ja mukavammaksi kuin silloin kun murehdin ja märehdin ja suunnittelin.
Eläimen tasoisen tietoisuuden kanssa eläminen on mukavaa. Samalla se on myös ihanteellisen hallintoalamaisen ominaisuus eli myös yhteiskunnan kannalta otollista. Se "järki", josta tässä puhut on tosiasiassa erilaisten viettienergioiden määrittelemän toiminnan jälkikäteistä selittelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elän tietoisesti, mutta järki tai 'loogisuus' ei ohjaa.
Mitä tarkoitat? Alkoi kiinnostaa.
- ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mieti arvoja, vaan teen hetkestä hetkeen mitä sillä hetkellä mieli tekee. Yleensä sisimpäni tuppaa haluamaan asioita joista ei ole haittaa ja säätelemään kaiken hyvin - esim. en ole koskaan ollut ylipainoinen, vaikka syön herkkuja aina kun tekee mieli.
Mutta entä niissä tilanteissa ja hetkissä, joina sisimpäsi haluaa jotain sinun itsesi tai muiden kannalta vahingollista tai muuten arvomaailmasi vastaista? Tuleeko sellaisia hetkiä? Miten toimit?
- ap.
Ei sellaisia hetkiä kyllä oikein tule. Lapsuudessa ja teininä muistan että tuli, ja vaihtelevasti joko tein arvomaailmani vastaisen asian ja sitten tunsin syyllisyyttä, tai sitten en tehnyt. Aikuisena ei ole ollut minkäänlaista taistelua omien arvojen ja sisäisten impulssien välillä. Mulla kyllä ei muuta arvoja olekaan kuin että "tee mitä haluat, kunhat et vahingoita muita".
Koko aikuisiässäsi et ole halunnut tehdä mitään, mikä vahingoittaisi muita? Et ole missään tilanteessa edes halunnut sanoa pahaa sanaa toiselle / toisesta tms.?
Ehkä tosiaan olet moraalisesti oman standardisi mukaan täydellinen. En siis väitä, etteikö näin voisi ollakin. :)
- ap.
Varmasit olen sanonut toiselle pahan sanan tai esim. juorunnut. Pidän niitä kuitenkin vain inhimillisyytenä, en minään pahana asiana mitä pitäisi erityisesti välttää tai katua. Muutenkin hyväksyn itseltäni sekä muilta hyvin paljon, en ole tuomarina koko ajan miettimässä oliko tuo oikein tai väärin. Asiat vain ovat, ja jäävät menneisyyteen kun ovat ohi, en minä niitä muistele.
Ketään ihmistä en pidä missään mielessä täydellisenä, en myös itseäni. Minusta ihmisyyden olemus on epätäydellisyys, joten miksipä edes pyrkiä johonkin täydellisyytteen. Olen mikä olen, enkä muuta halua olla. TÄmä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mieti arvoja, vaan teen hetkestä hetkeen mitä sillä hetkellä mieli tekee. Yleensä sisimpäni tuppaa haluamaan asioita joista ei ole haittaa ja säätelemään kaiken hyvin - esim. en ole koskaan ollut ylipainoinen, vaikka syön herkkuja aina kun tekee mieli.
Mutta entä niissä tilanteissa ja hetkissä, joina sisimpäsi haluaa jotain sinun itsesi tai muiden kannalta vahingollista tai muuten arvomaailmasi vastaista? Tuleeko sellaisia hetkiä? Miten toimit?
- ap.
Ei sellaisia hetkiä kyllä oikein tule. Lapsuudessa ja teininä muistan että tuli, ja vaihtelevasti joko tein arvomaailmani vastaisen asian ja sitten tunsin syyllisyyttä, tai sitten en tehnyt. Aikuisena ei ole ollut minkäänlaista taistelua omien arvojen ja sisäisten impulssien välillä. Mulla kyllä ei muuta arvoja olekaan kuin että "tee mitä haluat, kunhat et vahingoita muita".
Koko aikuisiässäsi et ole halunnut tehdä mitään, mikä vahingoittaisi muita? Et ole missään tilanteessa edes halunnut sanoa pahaa sanaa toiselle / toisesta tms.?
Ehkä tosiaan olet moraalisesti oman standardisi mukaan täydellinen. En siis väitä, etteikö näin voisi ollakin. :)
- ap.
Hmm. Aika vahvasti sanottu että haluaisi vahingoittaa muita.. Olen jotenkin ajatellut että ihminen luonnostaan ei halua vahingoittaa muita mutta taidan olla outolintu. Kyllähän ihmiset ovat itsekkäitä mutta varmaan moni ei tajua tekevänsä toisille siten vähän pahaa, he vain kuvittelevat "ajavansa vähän omaa parastaan kun ovat sen ansainneet" mutta kyllä tietoisesti pahat ihmiset ovat minusta toivottavasti harvassa!!!
Alue: Aihe vapaa
En mieti arvoja, vaan teen hetkestä hetkeen mitä sillä hetkellä mieli tekee. Yleensä sisimpäni tuppaa haluamaan asioita joista ei ole haittaa ja säätelemään kaiken hyvin - esim. en ole koskaan ollut ylipainoinen, vaikka syön herkkuja aina kun tekee mieli.